Esikoista odottavat

Miten tuo varhaisultra, millä perusteella sen voisi saada? Ilmeisesti 34 vuotta ei vielä iän puolesta ole "liian vanha" eikä kilpirauhasen vajaatoimintaankaan terkkari puhelimessa sanonut mitään (kuin nostaa annostusta ja verikoe viikolla 10).

Kauheestihan se kiinnostaisi päästä ultraan mahd. pian :)

Eka neuvola olisi 3.8. Jännää! :)
 
Itse pääsin ihan sillä, etten tiennyt kierron pituutta ja kunnon menkkoja ei ehtinyt pillereiden lopetuksen jälkeen tulla. Halusivat varmistaa, missä mennään.
 
Ei tietoa siitä, mutta ainakin lahdessa oli jossain yksityisellä varhaisultra 60e plus 15e poliklinikkamaksu. Pohdin itsekkin menemistä kun ei ollut pahan hintainen.. mutta ehkä jaksan kuitenkin odottaa

Mulla ensikäynti neuvolassa ensi to 20.7.. jänskää
 
Tää aika kuluu kyllä niiiiiin hitaasti! :happy090

Emme osaa päättää kertoisko omille vanhemmille jo nyt, vai oottaisko ekaan neuvolaan. Kaverit saa odottaa 12 viikolle ja työpaikka niin pitkälle, kun vain mahdollista (ehkä vko 20).
 
Mä oon omalle äidilleni ja siskolleni kertonut.. ties että on suunnitelmissa tehdä ja ootti innoissaan. Myös paras ystäväni ja hänen miehensä tietävät.

Avokki ei uskalla äidilleen vielä kertoa
Parhaalle kaverilleen kyllä kertoi ja ystävä paljasti vastapainopommin että heilläkin
Pullat uunissa ja la helmikuussa..

Itsekkään ei tee mieli huudella kenellekkään ylimääräistä kun ei tiedä onko kaikki hyvin..
Ihmiset joidenkanssa paljon on tekemisissä tietenkin kiinnittävät huomiota kun seinään loppuneeseen tupakan polttoon(joka oli yllättävän helppoa?) sekä kesälomaan jonka tässä vietän raittiina.
 
Minä kans ootan ensimmäistä, vaikka raskaus onki toinen. Tulin ekalla kertaa heti pillereiden lopettamisen jälkeen raskaaksi. Sit oli tosi pitkä keskenmenokierto, minkä jälkeen sain clomit auttaan munasolujen kasvua. Eka kierto niillä meni ihan ohi, kun ovuloin jo kp 5. Sillon ei siis päästy ees yrittään, kun ultrakin oli vasta kp 12. Tämä raskaus alko sit siitä seuraavasta kierrosta, vaikka lääkäri sano etten tulis ees ovuloimaan (lääkkeet ei oiskaan toiminu). Eli kaikki kaks kertaa mitä ollaan yritetty tulin raskaaksi :)

Nyt kun on syöny nuita clomeja, pitäs kuulemma käydä siinä varhaisultrassa tarkistamassa et montako sieltä on tulossa. Mietin vaan, että pitääköhän mennä yksityiselle kun sieltä oon lääkkeetki saanu... Ottaskohan ne yleiselle?
 
Uunä sanoi:
Ihmiset joidenkanssa paljon on tekemisissä tietenkin kiinnittävät huomiota kun seinään loppuneeseen tupakan polttoon(joka oli yllättävän helppoa?) sekä kesälomaan jonka tässä vietän raittiina.
Click to expand...
Nämä! Lisäksi jo yksi on kurtistanut kulmiaan, kun kieltäydyin salmiakista :hilarious:
Mulla myös oli todella helppoa lopettaa tupakointi! Ensimmäisen viikon jälkeen oli todella tiukka hetki, mutta sen jälkeen on helpottanut. Kaikki äreys on mennyt hormonikiukkujen ohella nätisti. Olen siis ollut viimeisen kuukauden kuulemma todella kiukkuinen :joyful: Niin on vaikea sanoa, mikä on hormonaalista, mikä nikotiinivajetta.
Mutta on niin ihanaa, kun jo vajaan 3 viikon jälkeen haju-ja makuaisti ovat jo parantuneet todella paljon. Olen kuitenkin polttanut enemmän ja vähemmän 15 vuotta. (Pisin aika ilman on ollut 7 viikkoa tähän mennessä.)
 
Siitä mä oon yllättyny että ei tee mieli muiden polttaessa, muutaman kerran ku oon päreet polttanut niin on mielessä rööki käynyt..
Itsekkin tullut poltettua 8vuotta.. ja ajattelin etten enään moista alotakkaan. Nytkun todennut kuinka h@tin pahalta se haisee ja on nykyään sika kallista.

Mäkään en osaa oikein sanoa johtuuko mun lisääntynyt ruokahalu röökin lopetuksesta vai vallitsevasta alkiosta. Varmaan molempien summa.

Oon kyllä yrittänyt vähän katsella että mitä sinne suuhun tulee etten hirveän tajuttomasti lihoisi.. saapi nähdä
 
Kannattaahan sitä soffi soittaa ja kysyä yleisen puolelta ensin, ei siinä mitään häviä!
 
Täällä kans ekaa odotellaan! :greet025
Takana alkuraskauden keskenmeno maaliskuussa, ja nyt tärppäsi uudelleen. Pelottaa kamalasti, että meneekö kaikki hyvin, toisaalta olo on luottavainen ja varmempi tällä kertaa. Fun factinä voin kertoa, etten merkannut edellisten menkkojen ajankohtaa ylös järkyttävän virusflunssan takia, joten en tarkkaa laskettua aikaa osaa sanoa. Eka neuvola on 31.7., taidan saada huutia unohdukseni vuoksi.

Maanantaina pitäisi palata töihin, hiukan epäilyttää sillä oireet on ihan mahdottomia. Ois siinä potilailla ihmettelemistä, kun hoitsu pillahtelee itkuun milloin mistäkin syystä.
 
Niin ja itsekin oon tupakoinut teinistä asti, ihmeen iisiä ollut lopettaminen! Mut työpaikalla arvaavat varmaan heti, kun en saata edes kahvia juoda :D
 
Ensimmäistä odotellaan ja ihan ummikkona :-D olen sillä ajatuksella liikkeellä että kaikkeen ei voi varautua ja "kyllä se arki sitten opettaa" mutta päivä päivältä tulee enemmän halu ottaa tietyistä asioista selvää, kuten synnytyksestä ja imettämisestä. Huoli mm. siitä miten parisuhde muuttuu pienokaisen myötä, nostaa välillä päätään mutta miksipä tuota murehtia etukäteen kun ei siitä murehtimisesta yleensä kauheesti hyötyä ole.
 
Martuulia sanoi:
Ensimmäistä odotellaan ja ihan ummikkona :-D olen sillä ajatuksella liikkeellä että kaikkeen ei voi varautua ja "kyllä se arki sitten opettaa" mutta päivä päivältä tulee enemmän halu ottaa tietyistä asioista selvää, kuten synnytyksestä ja imettämisestä. Huoli mm. siitä miten parisuhde muuttuu pienokaisen myötä, nostaa välillä päätään mutta miksipä tuota murehtia etukäteen kun ei siitä murehtimisesta yleensä kauheesti hyötyä ole.
Click to expand...

Kovin tutuilta kuulostavat nuo ajatukset. Itsekin mietin vaikka mitä päivittäin. Mm. muuttuuko parisuhde, lihonko kamalasti, pystynkö liikkumaan entiseen malliin ja osataanko hoitaa vauvaa. Varmaan luonnollista pohtia kaikkea, varsinkin kun ensimmäinen kyseessä. Moni ystävä on kertonut, että heillä parisuhde on muuttunut vaan entistä syvemmäksi ja paremmaksi lapsen myötä. Toisinkin toki voi käydä, mutta luotan siihen, että vahvalla ja hyvällä pohjalla oleva suhde toimii jatkossakin.
 
No ainakin niin sanottu parisuhteen "kaksinkeskeinen" aika vähenee kyllä. Mutta mun avokilla vähän alle kaksivuotias lapsi niin onhan se aina aikamoista hulinaa kun neiti meillä on, mutta ei huonolla tavalla

Sitä omaa yhteistä aikaa pitää osata ottaa ja omistaa vaan toiselle niin pysyy suhdekkin hyvänä.

Mua myös huolestuttanut rupsahdanko totaalisesti, saanko järkyttävät raskausarvet niinkuin äitini.. ymsyms
 
Heippa kaikki! Täällä kirjoittelee 31-vuotias pk-seudulta kotosin oleva esikoista oottava. 12/2016 kemiallinen, 4/17 kkm ja 6/17 varhainen km/kemiallinen. Suru on ollut suuri koko tämän vuoden ja melkein vuosi meni nyt tähän saakka yrityksessä. Kroppa alkanut toimimaan selvästi paremmin ekan kunnon keskenmenon jälkeen... Nyt on jotenkin varma ja luottavainen olo, vaikka toki taustalla juilii pieni pelko menetyksestä ja voimakkaasta alakulon tunteesta, jota on saanut koko kevään kokea. Mutta päivä ja viikko kerrallaan! Tänään siis vasta 3+6, mutta en malta olla kirjoittamatta...

Mulla kans sellainen asenne, että kyllä sitä sitten tekemällä oppii ja viimeistään kantapään kautta. Itse oon kuopus, ja kokemus lastenhoidosta vauvoina on vähäistä, vähän suurempien lasten kanssa koen pärjääväni kun ne on niin itsenäisiä. Itse oon toimistotyössä arkipäivisin ja nyt alkoi eka kesälomaviikko, joten hyvään aikaan sattui plussaus, ei ole ainakaan turhaa stressiä.

Varmasti kannattaa aika nopeastiki puhua teidän fyysistä ja vuorotyötä tekevien esimiesten kanssa tilanteesta, kuulostaa tosi rankalta vaihteleva vuorotyö ja painavat kantamukset! Varmaan oireet kanssa paljon vaikuttaa, jos väsymys on ihan mahdotonta niin kroppa tarttee enemmän pausseja ja säännöllisyyttä?
 
Taiga86 olitko kans marraskuun ryhmässä? Ihana, että oot taas plussannu:Heartred Mää niin toivon, että tällä kertaa sulla menis kaikki hyvin :)
 
Soffii sanoi:
Taiga86 olitko kans marraskuun ryhmässä? Ihana, että oot taas plussannu:Heartred Mää niin toivon, että tällä kertaa sulla menis kaikki hyvin :)
Click to expand...

Kiitos Soffii :Heartred Joo, olin siellä, muistelen et säki :) Ehdin olla myös helmikuisten ryhmässä. Alkaa mennä jo surkuhupaisan hullun puolelle... Kiitos samoin toivotuksista, toivon sitä samaa sulle oikein paljon. Nyt on meidän aika!
 
Eka neuvola takana, paljon lippulappuja ja puolet asiasta ohi korvien :D mut viikon päästä eka lääkäri ja ultra, näkee onko kyydissä ketään :woot:

Muoks. Ja nyt 8+0, olin viikon tai näin jäljessä :D
 
Muokattu viimeksi:
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top