Esikoista odottavat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Deb
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tuleehan noita videoita jo katteltua ja tutustuttua synnytykseen. Oon hoitanu paljo veljiäni ku ne oli pieniä ja kaikki naapurin lapset niin oon aika tottunu käsittelemään pieniä lapsia. Mutta silti se oma pieni käärö jännittää ❤ Liikkeet oon saanu tuntea jo pari kolme viikkoa. Lapsi oli viime ultras jo niin pinnas(pian kk sitte) että lääkäriki kysy että joko tunnen, ja sillon olin saanu tuntea jo pieniä hipaisuja. Nyt tällä viikolla taas neuvola. Toivon että sukupuoli paljastuis Ru vasta 3.10...
 
Maaria80 palaan aiheeseen ensimmäiset viikot vauvan kanssa. Minulla on eniten huoli siitä kuinka mies pystyy olemaan avuksi niinä viikkoina. Kaipaisin sen toisen aikuisen siihen vierelle tukemaan ja auttamaan vauvan kanssa. Ja siis jännittää jo valmiiksi miten imetys onnistuu ja kuinka saan syötyä tarpeeksi vauvanhoidon lomassa jotta maitoa tulee riittävästi. Ja se nukkuminen on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Jos miehen pitää pystyä käymään töissä niin hänen pitäisi öisin saada nukuttua mutta toisaalta taidan minäkin kaivata joinakin öinä pidempiä unia. Me ollaan kyllä jo aloitettu tämä varastoon nukkuminen, minä nukun 8-9 tunnin yöunia tällä hetkellä.

Ja vastasyntyneen kanssa kuinka lähdetään kauppareissuille yms. Me asutaan niin maalla että joka paikkaan on lähdettävä autolla. Eli siis ensin vauva autoon turvakaukaloon, ajomatka kauppaan, vauvan kanssa kauppatavaroiden etsiminen, tavarat autoon, kotimatka ja kotona tavarat kaappiin. Pitkä reissu sanon minä! Itsekseen käydessä tässä menee joka kerta se kaksi tuntia, vauvan kanssa tähän saa varmaan varata 3 tuntia!
 
Muokattu viimeksi:
Vauvan kanssa liikkuminen on onneks suht helppoo. Syötään ja vaipan vaihtoon voi toki kesken reissun joutua.
 
Joo olen kyllä sitä mieltä että jos aikaa on niin marketeissa voi olla ihan mukavaa käydä vauvan kanssa, kyllä kotoa täytyy uskaltaa lähteä ihmisten ilmoille muutenhan sitä on ihan mökkihöperö. Ja helppoa siinä suhteessa että toinen ei vielä osaa juosta karkuun!
 
Ja se ettei vauvat vielä kiukuttele :wink t: kohta 4v draama uhma prinssessan äiti.
 
Minulta yksi tuttava joka synnyttänyt ihan muutama kuukausi sitten, kysyi olenko miettinyt synnytystoiveita ja ollaanko synnytysvalmennuksiin menossa. Täytyy kyllä sanoa että näistä asioista ei ole neuvolassa meillä puhuttu vielä mitään. No mutta kyllähän tässä moneen kertaan ehtii, seuraavaksi tulevalla viikolla olisi nyt sitten se kelaneuvola. Sieltäkin tulee varmaan paljon dataa ja saa tutustua lisää sitten vielä kelan sivuilta jotta ymmärtää mitä kaikkea pitää osata tehdä niitä tukia varten. Vaikka tässä nyt suht vakavaraisesti on elänyt pari vuotta niin kyllä niiden tulojen pienentyminen voi silti olla yllätys.
 
Rv 20+3 rakenneultra vielä edessä. Nyt alkaa kyllä tulemaan kaikenlaisia pelkoja tulevaan arkeen liittyen, miten jaksaa jos ei saa paljon nukuttua, osaako lasta hoitaa, mitkä on tunteet vauvaan sen synnyttyä, osaanko pukea vauvaa oikein. Kattonut tuota toisenlaiset äidit-sarjaa , ja siinä helpottaa kuulla kun kaikilla äideillä tuntuu olevan jotain epävarmuuden tunteita.

Itse fyysisessä työssä ja nyt alkaa jo supisteleen ( kivuttomasti) aina jossain välisä vuoroa, miten te olette jaksaneet töissä ?
 
Tuttuja mietintöjä Jenspa. Kaveri joka sai vauvan puolitoista vuotta sitten, sanoi että hän soitteli varmaan ensimmäiset kuukauden vauvan syntymän jälkeen joka viikko neuvolaan kysyäkseen jotain asiaa mistä ei ollut ihan varma. Ja sit sanoi että mamma-aivot tulee nopeasti eli huono nukkuminen vie muistin ihan totaalisesti. Me kaveritkin vähän ihmeteltiin että mitenkäs se nyt ei enää vastaa viesteihin, mutta olikin siis aina vaan lukenut ne ja ajatellut vastata myöhemmin ja sitten unohtanut koko homman! Että mukava tietää jo ennakkoon... Minulta töissä just eilen kysyttiin että haluanko tulla tekemään tuntihommia sitten jo vanhempainvapaalla, sanoin että taidan olla siinä vaiheessa sellanen löyhäaivo etten osaa enää tehdä kun tuhoa, mutta voidaanhan sitä katsella!

Talvivauvan kanssa tuo pukeminen on kyllä mielenkiintoinen asia, oletan että äitiyspakkauksesta tuleva toppahaalari on ainakin liian suuri ja sellanen joudutaan ostamaan ensimmäisen talven ulkoiluja varten. Kirpparilla kävin viikonloppuna ensimmäisen kerran ostelemassa muutamat kietaisubodyt ja housut. Kietaisubodyja suositteli toinen 2 lapsen äitikaveri, mukavampi vaihtaa vaatetta kun ei tarvitse aina pään yli kiskoa. Värien kanssa on vähän haasteita tässä etukäteisvarustautumisessa kun me ei haluttu selvittää sukupuolta ennakkoon. Ja siis täysi kysymysmerkki on kyllä se, kuinka paljon sitä vaihtovaatetta täytyy olla olemassa, tästä meitä on kyllä varoiteltu että tarpeeksi kannattaa hankkia, ettei miehen tarvitse lähteä paniikkiostoksille kun kaikki on kakassa. Osaan kuvitella että ne reissut ei ole kun rahan menoa... Mutta siis toivotaan että ollaan äippäloman alkaessa vielä siinä kunnossa että voidaan näitä hankintoja tehdä, ei tässä työn lomassa ehdi mitään tekemään! Meillä on meenaan kaikki ostamatta ainakin!
 
Jenspa varmasti kaikki järjestyy. Vaikka just tuo uniasia itseäkin mietityttää, mutta jotenkin ajattelen niin että kyllä se vauvakin välillä nukkuu niin silloin sitten itsekin. Ja jos kaikki muut ihmiset saa vauvalle vaatetta päälle, niin kyllä sen itsekin opin :D Tuo on kyllä tylsä jos supistelee töissä. Itse olen pystynyt karsimaan työstäni ne pienetkin fyysisesti raskaammat nostot onneksi pois, niin ei ole ollut tuollaista. Mutta kaikissa töissä ei kyllä millään pysty kokonaan itseään säästämään :/

Meillä myös hankinnat lähes kokonaan edessä, mutta kyllä tässä on aikaa ja varmasti jotain joutuu hakemaan sitten vasta kun huomaa oikeasti sellaista tarvitsevansa. Onneksi esim. nettikaupat on käteviä niin ei tarvitse henk koht lähteä itse minnekään.
 
Nyt rakenneultra käytynä ja joskos uskaltais alkaa osteleen jo tavaroita/vaatteita vauvalle, isommat hankinnat olen ajatellut ostaa käytettyinä, pinnasänky, rattaat.. vaatteitakin varmasti osa kirpparilta, pienet koot vielä niin vähän käytettyjä, minkähn laisia määriä sitä tarvihtee, esim. bodeja :o
 
Täällä ollaan myös pidättäydytty ostelemasta mitään sen kummempaa. Joitain bodyja olen alepäiviltä uskaltanut mukaani ottaa.

Siskoiltani tiedän saavani paljon kaikkea tarpeellista, kuten pinnasängyn, hoitopöydän, sitterin, turvakaukalon, vaunut....

Olen myös melko varma, että tämän vuoden joululahjat on melko vauvapainotteisia. :D

Jotain listaa olen yrittänyt kyhätä, että mitä kaikkea sitä tarvitsisi. Pitää varmaan alkaa sitä nyt katsoa ihan tositarkoituksella. :smiley-ashamed008
 
Pitäisi osatasynnytystoiveita kirjata Ipana-sivulle, synnytyssairaalaavarten, eikä oikeen ole hajuakaan mitä sitä toivoisi.. vedessä olo kuulostaisi mukavalta, ainakin avautumisvaiheessa, ehkä.. kipulääkkeistä, toivoisi pääsevänsä vähällä käytöllä, mutta ei voi tietää miten kivun sitten kokee.
 
Joo minullakin ihan täysi kysymysmerkki tuo kipu. En ole koskaan joutunut kovasti kipua kokemaan jos ei menkkakipuja lasketa. Minä hommasin (tai laitoin varauksen) TENS-laitteelle Perhetyön kautta. Eli he vuokraavat laitetta niin että se saa olla vuokralla 4 viikkoa ja maksaa 30 euroa. Kokeilen sitten kotona oletettujen synnytyskipujen alkaessa kuinka se auttaa ensikipuihin. Sairaalassa ajattelin olla ihan henkilökunnan ohjailtavissa kivunlievityksen suhteen kun en osaa oikein mitään siitä itse sanoa.

Luulen että yritän olla liikkeessä mahdollisimman pitkään synnytyksessä. Selkä ei tykkää mistään selällään pötköttelystä.
 
Täällä taas ois ihan paperilappu, mihin voi synnytykseen liittyviä asioita täytellä. Seuraava terkkarineuvola viikon päästä maanantaina, ja siihen mennessä ois tarkoitus täytellä, niin voidaan vielä terkkarin kanssa katsoa, jos vielä jotain siihen keksisi.
 
Mä en tainnu esikoisen kohdalla laittaa mitään, kun en osannu toivoo mitään. Enkä kyllä tiedä toivonko nytkään mitään. On mulla jotain ajatuksia asennosta ja kivunlievitykseksi toivon epiduraalia tai spinaalia. Episuotomiaa en ehdontahdoin haluais ja keisarinleikkaukselta haluaisin välttyä, mutta nää nyt on niitä mihin ei toivominen auta, jos täytyy tehdä.
 
Mun mielestä senkin voi kirjata, jos ei ihan täysin tiedä mitä toivoisi. Se välittäisi henkilökunnalle viestiä, että olo on epävarma, ja erilaisten kivunlievitysmenetelmien kokeilusta voisi tällöin saada ehkä nopeammin vinkkejä. Synnytys on kuitenkin niin lyhyt hetki, että pystyisi välittämään itsestään mahdollisimman nopeasti vaikutelman siitä, minkälainen "lähestymistapa" kätilöltä hoitosuhteeseen tarvitaan. Käytännössä siis tarkoittanee, "kohtaavatko kemiat". :)
 
Kivunkievityksistä kantsii lueskella etukäteen, niin siten vois ehkä saada käsitystä minkä tyyppistä itselle toivoisi. Ja se oma tukihenkilö (yleensä se tuleva isä) kantsii ohjeistaa myös omista toiveista, jotta hän voi tarpeen vaatiessa toimia äänenä, jos synnyttäjä on itse niin syvässä synnytysregressiossa, ettei pysty enää kertomaan. Myös sitä kannattaa miettiä kuinka paljon toivoo saavansa olla pystyssä ja esim jos haluaa semmoisen seisontatuen avuksi tai vaikkapa jumppapallon. Myös sitä ponnistusasentoa kannattaa etukäteen miettiä ja vaikka vähän kuivaharjoitella millanen asento itselle tuntuisi hyvältä.

Itselläni esim toiveena lääkkeetön synnytys, sikäli kuin mitään tarvetta ei ilmene (esikoista synnyttäessä oli jo ihan lääketieteellisestikin perusteltu syy ottaa epiduraali, vaikka sitä aluksi kammosin, mutta kun sen sai vasta selkeesti perusteltuna, niin ei se niin paljoa harmittanut), toivon mahdollisimman paljon rauhaa eli ei jatkuvaa sisätutkimista ja muutoinkin mahdollisimman paljon keskenämme miehen kanssa, jos tarvetta ei ole olla paikalla, haluan ponnistaa jakkaralla, kuten kaksi ekaakin, haluan odottaa istukan syntymistä ennen napanuoran katkaisua ja tahdon rauhan ensi-imetykselle lapsentahtisesti. Tässä omat tärkeimmät toiveeni, jos joku sais näistä ideaa omiin toiveisiin :)
 
Mä olen myös vähän ulapalla noista kivunlievityksistä, vaikka kuinka olen yrittänyt aiheesta lukea. :bookworm: Vaikea tuota on nyt vaan näin ensikertalaisena verrata mihinkään, ja pitkälti olen varmaan ammattilaisten neuvojen varassa, jos tässä ei nyt jotain heureka-elämystä ala tapahtumaan. :) Allasta ja jumppapalloa haluaisin nyt ainakin kokeilla. Samoin kyljellään synnyttämistä. Tietenkään keisarileikkausta en haluais, mutta se nyt tosiaan on niitä juttuja, joihin harvoin voi itse vaikuttaa. :joyful:
 
Jumppapallo on hyvä, saa leputettua itseä ja jalkoja, mutta pystyasento, joka edesauttaa vauvan laskeutumista synnytyskanavaan, säilyy. Palloon nojailu voi helpottaa selässä tuntuvia supistuksia, spinning babies vihjaa että hankala selässä tuntuva supistus voi kieliä vauvan väärästä tarjonnasta, ja etunoja-asento tällöin auttaisi vauvaa kääntymään oikeaan tarjontaan. Vesi on monille rentouttava elementti.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top