Esikoista odottavat

Mua yllätti se et ( voi kuulostaa ikävältä niille kenellä on ollut toisin :/ ) ku tää on ollu nii helppoa ja vaivatonta. Kuukauden verran voin pahoin ja oksentelin kunnolla, välillä menee tunteet ympäri ämpäri ja välillä vähän masu tai tissit vihlasee mut siinäpä tuo. Ja ku ollaan täällä jo puolessa välissä ni oon kyl tosi ilonen tästä tähänastisesta raskaudesta ku on päästäny helpolla ja murheitta :)
 
Rbck - sama täällä - paitsi mulla ei ole ollut edes sitä pahoinvointia! Äitikin on ihan ihmeissään, kun sillä oli ollut hurja pahoinvointi kaikissa raskauksissa. Mulla on lähinnä tää väsymys ollut se isoin oire. Vois vaan nukkua...zzzz. Mutta en valita.
 
rbck, samaistun! Mutta yritän sysätä "huonon omantunnon" sillä, että mä kärsin jo tarpeeks vuosien hoitojen ja hormonien kans, niin ehkä olen ansainnut seesteisen raskauden. Vaikkakin olisin tarvittaessa pää posliinissa 24/7 jos se olis siitä kiinni, kunhan lopputulos olisi sama.

Mies on kyllä ihan innoissaan, on kovasti sitä mieltä, että tää raskaus voisi olla loppuelämän kestävä tila mulla, mutta se vauva saisi vaan talvella tulla :D
 
Iloitsen teidän puolesta, joilla ei oo pahoinvointia. :) Mut itse asiassa en kyllä kauheasti valita tästä omasta pahoinvoinnistanikaan, vaikka viimeks tänä aamuna lensi aamupuurot pönttöön. :D Kun ei vielä tunne kunnolla liikkeitä ja välillä siitä huolestuukin niin tää pahoinvointi muistuttaa kivasti ainakin raskaushormonien olemassaolosta. :D Vaikka tietty muutamat kadulleoksentamiset olis saanut jäädä väliin. :P
 
Itse olen sitä mieltä, että ei sitä oireettomuutta/raskauden helppoutta tarvitse pyydellä anteeksi. Saa siitä iloita! Esim. Oma pahoinvointini oli alkuun vain jatkuvaa huonoa oloa ja ruoka ei sen takia maistunut, ei niinkään oksentelua. Eikä se kyllä mitenkään mukavaa tai helppoa ollut. Jokaisella on niin erilainen raskausaika ja siitä tulisi joka tapauksessa iloita, eikä miettiä sitä että joku nyt pahoittaa mielensä kun minulla on niin helppo raskaus ollut. Lähinnä sen takia sanon näin, koska uskon ettei siitä kukaan oikeastikaan mieltään pahoita! :) En siis sen takia, että olisin jotenkin itsekäs enkä ajattelisi muiden tunteita. Nauttikaa naiset tästä ajasta, hehkuttakaa sitä helppoa raskautta, olkaa vähän itsekkäitäkin joskus. ❤ Minun puolestani se ainakin on ihan sallittua. Sen verran ainutlaatuinen asia on kuitenkin kyseessä. :)
 
Aina ei kaikki tajua, että jokainen raskaus on erilainen, ja myös samat oireet voi tuntua toisesta paljon rankemmilta kuin toisesta.. Mun kaverilla oli koko alkuraskauden todella paha pahoinvointi, ja itsellä taas ei ole ollut juurikaan pahoinvointia, mutta enemmän on haitannut kamalat päänsäryt ja totaalinen väsymys. Meillä oli yhteisen kaverin polttarit tulossa, ja pohdin että uskallanko lupautua kuskiksi illaksi, kun tuntuu että en jaksa mitenkään valvoa yli yhteentoista, saatikka jos on kauheesti ollu ohjelmaa päivän aikana, että miten jaksan hillua baarissa kahteen asti yöllä ja sitten vielä ajella vieraassa kaupungissa vieraalla autolla... Tähän kaverini totesi, että hyvin sä jaksat kun hänenkin piti ties millä raskausviikolla osallistua polttareihin ja hyvin hän siellä jaksoi muiden mukana. Että kun ei häntäkään väsyttänyt liikaa niin ei kuulemma muakaan voi :confused: Olin vähän että täh, teki mieli tokaista että eihän sullakaan sitten voinut mitään raskauspahoinvoitia olla kun ei mullakaan sellaista ole ollut! :shifty:
 
Onneks kaiken muun kakkan lisäks pahoinvointi on ollut lähes olematonta heräämistä lukuunottamatta tällä hetkellä. Ihan paria viikkoa alussa oli jatkuvaa pöntön halaamista toki :D
En pahastu toisten hyvistä uutisista vaikka suurin osa omistani onkin huonoja usein kerronhan kuitenkin aina myös ne hyvätkin itse.

Ja niistä huonoista puheenollen: aamulla bussi teki äkkijarrutuksen jonka vuoksi kaaduin polvilleni ja tömähdys sattui aika paljon. Tällä hetkellä kohdussa on sattunut pari päivää mikä kuuluu näihin viikkoihin ja sen kasvuun, sekä hematooman takia vuodan edelleen sitä verta. On todella vaikeaa nyt hahmottaa että kai veri ja kivut johtuvat edelleen samoista syistä eikä pahaa ole päässyt tapahtumaan.
 
Varmasti todella stressaavaa Gagezzz! Toivon, että helpottaa pian :Heartred

Mun tekisi mieli välillä sanoa jotain takaisin, kun on tullut puhetta raskauksista ja sitten on tullut nää perus "Ootahan vaan, kun...", "Kyllä sullakin vielä...", "Muista sitten..." jne. Hyväähän ihmiset tarkoittavat, mutta olisi vain kiva, kun kaikki tosiaan muistaisivat, että kaikki ei tunnu kaikista samalta, raskaudet ovat erilaisia ja ihmiset myös keskittyvät eri asioihin.
 
^joo toi "ootahan vaan..." on kuultu aivan liian monta kertaa :D ja vielä ei kovin moni näistä päivittelyistä ei omalle kohdalle oo osunu
 
Mulle ihmiset on tullut kauhistelemaan miten mulla on tällaista pahoinvointia ja ovat tosi pahoillaan siitä. Kiva toki, kun on myötätuntoisia ihmisiä! :) Mutta en itse ota tätä niin raskaasti, mutta en toki sano ettei jollekin muulle pahoinvointi vois olla tosi raskas juttu! Vauvaa on kuitenkin niin kauan toivottu, että iloitsen oksentamisestakin. :D
 
Itsekään en aina tajua, ettei kaikki ajattele niinkuin minä. :D Eihän sitä toki kaikki aina ymmärrä, ettei ne oireet ole kaikilla samanlaisia. :) Minullekin sanottiin, että kyllä se väsymys siitä helpottaa ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Viikkoja 18+0 ja edelleen väsyttää. :D Tuossa minun tekstissä lähinnä pointti oli se, että syyllisyyttä ei tarvitse tuntea omasta raskaudesta puhuessa. Ei se oireettomuuskaan varmaan ihan alkuraskaudessa helpolta tuntunut?
 
No mä kyllä alkuraskaudesta nukuin sellaset 18 tuntia vuorokaudesta, että oire kai sekin :D

Ja punktion jälkeiset kivut kyllä muistuttivat, et jotain on tapahtumassa. Itse raskaus on kyllä sujunut mutkattomasti. Kahdella oksennuksella oon selvinny tähän mennessä.
 
Mut yllätti myös tää pahoinvointi, miten pitkään se kestää ja kuinka se "vie voimat". Itkuherkkyys täälläkin, oon muutenkin tunteellinen et elokuvat yms.saa itkemään mut nyt vielä enemmän. :D
Täällä mies on ihanasti kiinnostunut ja innoissaan, on siitä asti kun maha tuli vähän esiin jutellut mahalle. Ja kysellyt aina onko pieni hyvä poika tai liikkuuko. Yks ilta tunsin liikkeet selvästi ja sanoin et nyt alko iltajumppa masussa, tuli heti juttelemaan. En tiedä voiko se vielä kuulla 16+5 oli viikot tai sitten oli sattumaa mutta aina kun mies jotain sano pieni potkas kovemmin. :) Kovasti odottaa milloin syntyy ja laskee päiviä rakenneultraan että selviää pääseekö pelaan jalkapalloa vai tuleeko prinsessa juttuja. :D
 
Tuolla toisella puolella oli keskustelua isyyspakkauksesta? Meinaatteko te kasailla?

Itse oon jo hankkinut kun tullut vastaan kivoja juttuja, yksi body missä lukee -isin kulta, ruokalappu tekstillä -ota rennosti ja soita äidille, 3kpl tutteja teksteillä -i love my dad -mun isi on supersankari -isin kullanmuru, kylpyankka, korvatulpat. Vielä suklaata ja "lahjakortteja" meinasin et lisäilisin. Vauvan ohjekirja olis kiva mut en löytänyt mistään englannin kielisenä nii jää pois. Meinasin jos isänpäivänä antaisin. :)
 
Mun mielestä toi ois ihan huikee idea minkä toteuttaisin jos vaan ois joku kelle tekis :D sisko teki miehelleen ja se oli kyllä huippu, kun oli siihen vielä "virallisen" kirjeen raapustanut "sinulle on myönnetty..." tyylillä ihan kuin kelasta tulis :D
 
Minä meinasin kanssa tehdä ja antaa isänpäivänä. Vielä mietinnässä, mitä sinne tulee, hyviä vinkkejä sulla KultaHippu.
 
Aivan mahtavia ideoita kultahippu! Mistä olet nuo kaikki tavarat löytänyt? Tahtoisin ehdottomasti isyyspakkauksen! Sisua, korvatulpat/peltorit, jotain meditaatiojuttuja, villasukatkin ajattelin kutoa... Ideoidaan yhdessä!
 
Todellakin mahtavia ideoita kultahipulla! Laitatko ne sitten jonkinlaiseen laatikkoon vai millaista lahjapakkausta sille ajattelit? :) Haluan itsekin toteuttaa, mielikuvitus vain ei aina tunnu kaikkeen riittävän joten kiva päästä ideoimaan teidän kanssa! :)
 
Netistä oon nuo löytänyt unettomina öinä selaillu :D On noita ollut kyllä kaupassakin kun on kierrellyt.
"Kelan päätöskin" olis hyvä idea! :D
 
Takaisin
Top