Ensiodottajat

Butter, höh, ompa aika kurjalta kuulostava tilanne. Etenkin jos parisuhde rakoilee, tässä vaiheessa (ja jatkossakin) kun se toisen tuki olisi todella tärkeä.
Oon itekki mietiskelly asioita, kun vauva syntyy.. asun kaukana kavereistani, vanhemmistani ja sukulaisistani, eli toisinsanoen vauva-arkeen ei tule apuja, lapsenvahtia ei ole. Asun työpaikan vuoksi lähes 600km päässä lähipiiristäni. Täältä tunnen pari ihmistä joihin olen tutustunut plus tietysti mieheni. Mieheni vanhemmatkin asuvat useamman sadan kilometrin päässä. Eli ollaan kaksin "yksin" tämän raskauden ja tulevan vauvan kanssa. Kuntosalilla treenataan molemmat 4-5 kertaa viikossa, ja ollaan sovittu et otetaan se vauva sinne salille mukaan vaikka sitterissä, et päästään myös vauvan synnyttyä käymään, tai sitten aletaan käymään erikseen, et toinen jää kotiin vauvan kanssa. Mieluummin ehkä tuon sitterin ja vauvan kaa salille. Kaikenmaailman järjestelyjähän se vaatii, mutta uskon et kaikki järjestyy.
Eniten minua mietityttää, että kesällä saatetaan joutua muuttamaan taas uudelle paikkakunnalle miehen työpaikan vuoksi, eli olis sitten taas uusi ympäristö edessä ja ei ketään tuttua senkää vertaa. Ja sitten minun työt.. Jos haen siirtoa toiselle paikkakunnalle, niin kuka palkkaa raskaana olevan naisen, vaikka työnantaja pysyy samana, mutta toimipaikkahan vaihtuu ja esimiehet. Ei se siirto kuitenkaan mikään yksinkertainen asia ole...
 
Butter, toivottavasti saat pian mielesi takaisin. Olikos sulla muuten tänään neuvola/lääkäri?

Mulla on kanssa vähän sama juttu kun butterilla ja ddropsilla, eli mullakaan ei pahemmin kavereita/perhettä asustele lähellä. Muutettin työn perässä pääkaupunkiseudulle ja molempien sukulaiset asustaa n. 200km päässä joten aika yksin mekin ollaan täällä. Tosin nyt kun muutettiin uuteen asuntoon niin naapurissa asustaa suht saman ikäinen pariskunta ja heille on syntymässä lähiaikoina vauva joten luulen että heidän kanssa tulee jutusteltua edes jonkun verran mutta eihän se sama tietenkään ole kun ei ole niitä läheisimpiä ystäviä/perhettä lähellä..
Osaako joku muuten sanoa, että minkä ikäisen vauvan kanssa voi lähteä yökylään? Olen miettinyt jo joulun viettoa, kun pidän siitä niin hirveästi enkä haluaisi viettää joulua kolmestaan omasta perheestäni erossa kun olen tähän asti viettänyt kaikki joulut oman perheeni/sukulaisten kanssa. Niin uskaltaakohan vauvan kanssa lähteä jo jouluksi kylään?(Kaikkea sitä ja miettiikin tässä vaiheessa..) Varmaan joudun neuvolassa kysymään tästä kun tuo joulun vietto nyt jotenkin rassaa mieltä :D
 
Hih, ihana Mukula :D Arvaa mitä mää oon miettiny?! :D Että mitä mun pitää ottaa mukaan sairaalaan ku meen synnyttämään :D Sano mieskin et eiks nyt oo vähä turhan aikasta stressata siitä ku ei ees tiietä asustaako siellä mahassa kukaan (ei olla viel käyty ekassa neuvolassa ees, viel vähemmän jossai ultrassa) :D

Mut tuosta jouluvierailusta, mun mielestä voi lähtee jo kk ikäsen kaa yökylään, tai mää oon kyllä jo ajatellu jouluks lähtee kyläileen. Aika kamalaa jos se ei onnistukkaa!! Siis oon jo suunnitellu asian näin :D Ku en minäkään halua et ollaan kolmisteen vaan kotona joulu. Möh, aika tylsää :( Ois ihana jos jomman kumman äiti vois tulla synnytyksen jälkeen vaik viikoks asumaan meille, ku tiiän jo valmiiks oon ihan käsi vauvan hoidossa, en tajuu siitä hommasta mitään.. Luin jotain keskustelupalstaa ku porukka hermoili jostain vauvanvaatteiden pesusta, etteivät oo niitä vielä pessy. WTF? Pitääks ne pestäkki viel erikseen ?? Ja jostain liivisuojista puhuivat et sairaalakassiin sit ne mukaan, ööö,  miks? :D Meki varmaan joudutaan muuttamaan pk-seudulle, eli välimatkaa isovanhempiin tulee entistä enemmän ja kaveripiiri on sit tasan 0. Aika yksinäistä tulee varmaan olemaan :(
 


Mulla sanoi yks äiti, että se matkusti jo viikon ikäisen lapsen kanssa sukuloimaan, kun se syntyi. Sanoi, että jso vauva on terve ja syntyy hyvänä niin kannattaa vaan mahdollisimman aikasin lähteä liikkumaan sen kanssa ja elää normaalisti , koska sitä kautta se vauva oppii mukaan juttuihin... Tiedä sitten? Mutta neljän lapsen äiti neuvoi näin :)


Soitin tänään hoitajalle ja kysyin niistä viikoista eli NYT tänään viikkoja on se 9+5 ja kuulemma se vauva on noin viikon ja 2 päivää vähemmän tuosta eli VAUVA olisi nyt 8+3 ikänen.

Sit vaa ihmettelen, että mikshän se on näyttänyt sikiöltä mukamas jo sillon ultrassa vaikka viikkoja oli sillon se 8+6 eli vaava olis ollut 7+4 ja vauva muuttuu sikiöksi kun on sen 8 viikkoa vanha?? 

Noh ensi viikon torstai on ultra niin saa lopullisen iän selville :)
 
Jee, tänään se kolahti postilaatikkoon! Ultrakutsu! Ja jo ens viikolla. Siistii. :) Jännittää.. Mä nään mun vauvan.. <3 täydellistä.

Tietääkö joku otetaanko se eka ultra alakautta vai mahan päältä??

Joku puhu aikasemmin et onko kellään ollu vatsakramppeja, ni täältä löytyy yks! Ja yks yö oli niin v****maisia että aamulla pirautin kättärille. Vuotoa tms oireita ei ollu ja se kätilö sano et gramma panadolia naamaan kolmesti päivässä. Se autto siihen kohdun juilintaan, mut tuntuu kyl et vääntää välillä oikeen olan takaa suolista tai jostain sisäelimistä, emmä tiedä. Mut inhottavaa se on..  Välillä tuntuu ihan ristiselässä saakka. No kai se on pelin henki ja sekin varmaan menee ohi kokonaan.

Mua vaan on alkuraskaudesta rassannu aluks tietty se "maailmanpahin darraolo" mut oon ollu kaks kertaa laattataudissa ja kerran nuhassa ja mä en oikeesti ole ikinä kipeenä. Se on outoa, ku jotenkin kuvitteline että nyt vastustuskyky olis huipussaan.. En sit tiedä voiko se vaikuttaa ku yleiskunto meni niin huonoks sen jatkuvan pahoinvoinnin takia ettei pystyny oikee urheilee eikä syömäänkään kovin järkevästi. En tiiä sitten. Nyt tuntuu et olis taas voimissaan. :) Jee.

Onkos teillä alakanu masut jo kasvaa? Vai pysyykö vielä hyvin piilossa?
 


Alakautta ne ottaa nää ekat, mutta voi katsoa myös mahan päältä esim onko kaksosia :))

Mullakin ollut kramppeja x.x  Ne tekee oikeesti kipeetä ja mulla on koko alaselkäki ollut tosi kipeenä sen takia.


Mun maha on kasvanut KOSKA farkun nappi ei enää mahdu kiinni... Jippii vaan :D
 
Mulla ei ainakaan ole tullut vielä sentin senttiä lisää, ihan mittanauhalla mittasin.  Viikkoja 9+3 joten kyllä se vielä ehtii kasvaa. Me ei olla saatu ultrakutsua vielä. Olis kiva saada sekin kohta. Tää odotus tuntuu kyllä pitkältä vielä kun kukaan ei oikeen tiedä ja joka puolella suunnitellaan kesää ja syksyä. 
 
Ai alakautta eka ultraus... oookei. No tietääpä varautua alapään härppimiseen :S

Mullei oo sellasia kramppeja ollu, mut pientä juilintaa kyllä nivusissa ja alamahassa. Maha ei oo kasvanu, turvonnu vaan. Housut kiristää kyllä, ja oonki käyny ostaa kokoo isompia vaatteita jo, etten paljastu.. Töissä eilen yks työkaveri kyyläs minu mahaa ku istuin, varmaan kai pistää merkille ku oon alkanu käyttää iha älylöysiä paitoja.. Mut minä oon tässä työporukassa se jota vikana epäillään odottavan vauvaa, ku oon kyllä tehny aikoinani täysin selväks etten lapsia halua, ja lounaallaki jos joku pentu parkuu ni oon aina heti et "voi jumalauta...". Heh. Niin se elämä muuttuu.. Tosin en tykkää edelleenkää niistä parkuvista ja kitisevistä lapsista kahviloissa ja kaupassa. Niiden paikka ei mielestäni ole siellä, ja jos sellainen käytös tulee itellä vastaan et oma lapsi vetää itkupotku raivarit kaupassa , ni se on niskaperse-otteella penska autoon ja ens kerralla ei kauppaan ole asiaa. :D
 
Minäkin sain eilen sairaalasta vahvistuksen ultrasta, eli 30.4. pääsee taas näkemään vauvan, kivaa :) ja tosiaan rakko tyhjänä pyydettiin tulemaan paikalle eli alakautta tuo ultraus tehdään ainakin meillä päin.

Mulla ei maha pahemmin ole kasvanut, ehkä vähän turvottaa aina välillä ja kun farkut kiristää aika epämukavasti. Oon pystyny käyttään vaan yhtiä tiettyjä farkkuja jotka on sopivasti venyny mahan kohdalta :) Tosin eilen jo kattelin nelly.comista äitiysfarkkuja kun jotenkin ahdistaa olla näissä kireissä farkuissa ja tuntuu että pursuan näistä ulos =D ja sit tulee myös mietittyä että jos käyttää liian tiukkoja vaatteita niin onko se hyväksi vauvallekaan?!

ddrops: hyvä että täältä löytyy toinenkin "turhien asioiden" stressaaja =)) tosin kivaahan se  on suunnitella jo tulevaa jos vaan kaikki menee nyt hyvin! Täältä forumista löytyy varmaan kyllä kahvitteluseuraa jos teille tulee muutto pk-seudulle ja tarviit seuraa :)
Olen niinsamaa mieltä sun kanssa noista parkuvista kersoista julkisilla paikoilla ja tekisin varmaan just noin niin kuin sanoit, eli niskaperseotteella huutava kersa autoon ja seuraavalla kerralla jää kotiin miettimään :D välillä tekis mieli kaupassa antaa kasvatusvinkkejä joillekin vanhemmille jotka antaa kersan huutaa ja määrätä niiitä kaupassa =D

Mulla ei hirveesti ole kramppeja ollut, mutta jos tekee äkkinäisiä liikkeitä tai venyttelee niin silloin tuntuu pistoja mahassa mutta muuten ihan ok olo. Välillä tietystä pientä etovaa oloa mutta oksentamaan en ole joutunut vielä kertaakaan (*koputtaa puuta..) Välillä päivällä tulee myös semmonen ihme kuumotusolo eikä jaksa tehdä mitään, se menee onneks ohi hetken päästä mutta ihmetyttää tommoin äkkiväsymys. Niin ja mua kanssa palelee ihan pirusti koko ajan, töissä oon takki päällä toimistossa ja kotona villasukat jalassa. Jollain muullakin taisi olla palelelmista ja oli käynyt munuaistesteissä?

Jospa nyt keskittyisi taas työntekoon.. :)
 
joo se ultraus olikin suht helppo ja siellä pimeessä huoneessa..  mutta oottakaas vaan lekurin sisätutkimusta! ai helvetti! koko päivän kuseminenki sattu sen jälkeen.. innolla odotan seyraavaa kertaa.. huhuh..

joku kyseli niin juu oli eilen neuvolalääkäri.. kyl ne siel itseasiassa jtn kyselivät ja kävi lekuri sitten oikeen "hiljaa" kysymässä toiselta tyypiltä että mihin tän tytön vois ohjata kun ei hänellä ole omaisia tai sukulaisia täälä, yksi kaveri ja kaikki päivät yksin kotona.. tulipa semmonen olo et oon joku ihmeen hylkiö... :D tää asuin paikka on vaan sisäsiittosta perläpikansaa ketkä vihaa kaikkia "ulkopuolelta" tulleita.. teille ketkä ootte just vastapäin muuttaneet pkseudulle, niin siellä onneks on helppo tutustua ihmisiin, kun löytyy tyyppejä joka lähtöön ja tekemistä ainakin pitäisi löytyä enemmän kuin mettänkeskeltä ilman autoa :DD

parisuhteesta en nyt osaa sanoa rakoileeko se vai ei.. eka seurustelusuhde niin vaikea määrittää milloon nyt sit menee hyvin ja millon huonosti.. mä ainakin oon kokoajan niin huonolla tuulella ettei mtn rajaa ja tiuskin miehelle.. mies on niin prkl pihiki että menee hermot istua ilman rahaa himassa ja jos kysyis vaikka bussirahaa kaupunkiin tai johkin niin ei varmasti anna. kantaa laskunipun nenän eteen maksa ensin nämä.. niin milläköhän maksan ilman että tuloja on ollu 7kk.. no ei ehkä liity asiaan :D ehkä tää 24/7 tressi ja vitutus johtuu hormooneista ja loppuu jossain vaiheessa.. ja sit ku loppuu mun kiukuttelu niin ehkä mieskin jaksaa olla ymmärtäväisempi ja vaikka jossain joskus auttaa :)

asiasta kymmenenteen, siivoaako/kokkaa/lenkittää koiria/tekee pihatöitä yms teiän miehet? mun mies on siivonnu kerran pari tuntia tässä 4 vuoden aikana.. mietin vaan et miten helvetissä mä saan koko talouden hoidettua yksin sitte ku on vauvvakin sotkemassa ja viemässä aikaa.. hmn..
 
Mä kans asuin jokunen vuos takaperin just tollasessa perähikiässä, jossa oli vaan sisäsiittosta porukkaa, ja toi "ulkopaikkakunnalta" tulleiden viha oli niin tuttua. Sisäpiirijuttuja ja -porukkaa, johon en päässyt mukaan vaikka asuin siellä llähes kolme vuotta. Seurustelin silloin exäni kans, joka ei ensinnäkään osallistunut kotitöihin millään tavalla. Kävi töissä ja oli kavereidensa kanssa. Koskaan ei tehty mitään kaksistaan, aina oli ne kaverit myös mukana, jos joskus jonnekkin lähdettiin. Sain kuitenkin työpaikan sieltä, ja työt siirtyivät jossain vaiheessa tänne nykyiseen kaupunkiin. Se seurustelusuhde alkoi niin ärsyttämään ittee ku toinen ei tehny mitään kodin tai parisuhteen eteen, ni keräsin kamani ja sanoin et muutan naapurikaupunkiin :D Täällä sitä nyt ollaan, lähdin ihan yksin, enkä tuntenu täältä ketään, oli vaan työpaikka. Sitten tapasinkin tän mun nykyisen mieheni :)
Hän osallistuu kotitöihin, tehdään ruokaa vuoronperään, välillä yhdessäkin, reissataan, harrastetaan ja muutenkin touhutaan yhdessä paljon. Koiraa lenkittää vastahakoisesti (se on minun koirani), mutta käyttää kyllä ainakin kerran päivässä "pissalenkillä" eli max 5 min. :D  Mutta muuten, on kyllä ihan erillainen suhde, ja todella hyvä sellainen :)
 
kuulostaapa tutulta :D nyt vappuna tulee 3v täyteen tääl sisäsiittolassa :D oon alunperin kotoisin landelta, ja olen aina ollut sitä mieltä että siellä on ihanimmat ja aidoimmat ihmiset ym.näömmäkään ei voi todellakaan yleistää.Täältä ei saa edes työpaikkaa jos työnantajalle selviää että on "kaupungista", 3 työhaastattelijaa on sanonut ihan päin naamaa asian, naurettavaa jo  :D oispa ihanaa jos munkin mies jtn tekisi tai suostuisi jtn harrastamaan edes, jos ei siivoamaan.. mutta ei mikään kelpaa mitä olen ehdottanut, viime syksynä lupautu sitten lähteä tennistä pelaamaan sunnuntaisin tohon lähelle.. 2kertaa ehkä käytiin ja siihen se sit jäi. Haluisin käydä koirien kanssa näyttelyissä, agilityssä tms. mutta niihin harrastuksiin kun tarttee ajokortin ja miehen mielestä tyhmiä ja turhia harrastuksia.. :( istutaan sitten kaikki illat kotona telkkaria kattoen ja valmissafkaa syöden, mies ottaa muutaman oluen ja se vasta ärsyttääkin kun ei ite saa.. päivänkohokohta on päästä 2klm päähän ruokakappaan käymään ku mies tulee kotiin :D
 
ainiin, sori mimsu :D mutta kun panikoin sitä kk tolkulla ja ihmiset selitti ettei siinä ole mtn ihmeeltä yms. niin oisin kyllä halunnut tietää totuuden :D voihan olla että johtu lekurista ja mun herkkyydestä :D
 
ymmärstäisin kyllä että minä olen nyt kotona ja mies töissä että mä voin sitten tehdä ne kotityöt ym. mutta kun näin on ollut aina, myös silloin kun minä tein 12h työpäiviä, mies alko pelaan pleikkaria töittenjälkeen ja minä siivoamaan ja lenkittämään koiria, ja kun mies oli työttömänä muutaman kk ja ite varastossa 3vuoro töissä. mies ei todellakaan siivonnut sillävälin tai pissattanut edes koiria, pelas pleikkaria kaikki päivät ja tulin taas paskaseen kotiin töitten jälkeen siivoamaan ja lenkittämään koiria.. alkaa pikkuhiljaa ärsyttämään! luulin että ekassa kämpässä hän ei siivonnut koska asunto oli mun mihin hän muutti.. mut sitku ostettiin talo 3v sitten miehen kotikunnasta niin sama homma jatkui, hän ei edes tiedä missä meillä säilytetään leivänpaahdinta saatika pyyhkeitä :D ja taas ajattelin että homma muuttuis kun paksuks tulin ja varsinki kun häntäluumurtunu ja oksensin yli kk ja nyt krapula olo vaan jatkuu, eipä oo silti auttanut missään.. huoh.. ois ehkä pitäny käyttää järkeä ja tajuta ettei se siitä yhtääkkiä ala siivoamaan tai haluamaan jtn tehdä..:( kerta häntä ei kiinnosta vaikka lattioilla ois 10 koiran pissat ja 2 säkkiä hiukkaa ja koirankarvoja, ei kuulemma häntä liikuta :(
 
Ai tehäänkö siinä samalla myös sisätutkimus? Mitä siinä katotaan? Ja miks se sattuu?

Me mennään molemmat siihen ultraan mut nyt vähän häiritsee jos se tehään alakautta ja mies kattoo järkyttyneenä vieressä.. :D No ei voi mittään.. Mulla tossa lapussa lukee et se tehään joko tai, mut sit kaikki jotka on ollu siinä sanoo et alakautta.
 
toi tutkimus on vasta neuvolalääkäri käynnillä.. oon kato jo viikol 13 melki :D
 
ainiin ja en tiedä mitä ne katto ja miks sattu mut sattupahan silti.. ultra ei onneks sattunu :)
 
Ihan rauhassa vaan Mukula :) Ekalla neuvolakäynnillä jutellaan vaan ja otetaan tietoja ylös. Ainoot tutkimukset on verenpaine ja hemoglobiini. Ainakin meilläpäin siis. Joillainhan on jotain ultraa ollut? Mutta ei kyllä meidän terkkarilla sitä ole.
 
Mulla on ens tiistaina vasta eka neuvola, ja näin määki oon käsittäny et ekalla käynnillä vaan jutellaan ja täytellään lappuja. Joissain paikoissa myös koitetaan kuuluuko sydänäänet, muttei läheskää kaikissa.
Minuu vähä ressaa ne kaikki labrat ja sun muut et miten ehin missää labroissa juoksemaan, ku pitää töissä olla :S Tuoki neuvolakäynti on "kivasti" klo 9 aamulla, eli tulee kellokorttiin mukavasti miinusta, ku ekaan käyntiin saa sen pari tuntia kuulema varata, plus sitten matkat työpaikalta neuvolaa ja takasi. Tulee varmaan heittämällä 3 h miinusta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top