Ensimmäistä odottavat
- Ketjun aloittaja Titityytyy
- Aloituspäivämäärä
Heippa!
Täällä myös esikoista odotellaan rv 9+4 ja laskettuaika 1.11. Me ollaan tästä haaveiltu jo reilu nelisen vuotta ja nyt ensimmäinen alkion siirto heti nappasi kiinni. Me päästiin käymään ekassa ultrassa jo viikolla 7, kun se kuuluu noihin lapsettomuushoitojen seurantaan. Olihan se huikeeta nähdä, kun siellä oikeasti sydän sykki. Varsinkin, kun olin vuotanut parina päivänä verta ja ollut ihan varma, että keskenhän se meni.
Mahtavaa lukea teidän viestejä ja huomata miten samanlaisia fiiliksiä ja ajatuksia kaikilla pyörii. Mä oon miettinyt, että helpottaakohan tämä epävarmuus siitä, että onko kaikki hyvin missään vaiheessa..
ihanaa ja stressaavaa tää odotus samaan aikaan! :)
Täällä myös esikoista odotellaan rv 9+4 ja laskettuaika 1.11. Me ollaan tästä haaveiltu jo reilu nelisen vuotta ja nyt ensimmäinen alkion siirto heti nappasi kiinni. Me päästiin käymään ekassa ultrassa jo viikolla 7, kun se kuuluu noihin lapsettomuushoitojen seurantaan. Olihan se huikeeta nähdä, kun siellä oikeasti sydän sykki. Varsinkin, kun olin vuotanut parina päivänä verta ja ollut ihan varma, että keskenhän se meni.
Mahtavaa lukea teidän viestejä ja huomata miten samanlaisia fiiliksiä ja ajatuksia kaikilla pyörii. Mä oon miettinyt, että helpottaakohan tämä epävarmuus siitä, että onko kaikki hyvin missään vaiheessa..
ihanaa ja stressaavaa tää odotus samaan aikaan! :)
Lahja
Satasella mukana keskusteluissa
Hienoa kuulla!
Sähän olet jo "pitkällä"! Onneks olkoon! Jokainen viikko lähempänä 12 viikkoa tuntuu ikuisuudelta.
Eli tuon takia ottavat varmaan meidätkin polille ensviikolla ultraan, vaikka raskaus ei varsinaisesti saanutkaan alkuaan hoitojen avulla. Mä oon ollut lapsettomuuspolin asiakkaana marraskuusta 2016 ja tammikuussa -17 oli ivf-hoitojen suunnittelukäynti. Matkalle tuli pari puolison työmatkaa ja hoitojen aloitus venähti. Maalis-huhtikuun vaihteessa piti olla punktio, mutta onkin nyt sit alkuraskauden ultra kolmen päivän päästä.
Huh huuh.. on tää ihmeellistä
Muokattu viimeksi:
Heippa! En ole tähän ketjuun tainnutkaan kirjoitella vielä kunnolla vaikka muutaman viikon olen foorumilla jo pyörinyt :) meillä siis ensimmäinen tulossa, laskettu aika on ultran mukaan 7.11. Varhaisultrassa pääsin käymään viikko sitten jolloin pienen todettiin olevan muutamaa päivää pitemmällä kuin menkoista laskettuna, nyt siis menossa 8+6 ja voi miten jännittää! Ei tätä osaa vieläkään uskoa todeksi.
Torstaina on seuraava ultra ja huomenna neuvola. Odotan tuota torstain ultraa niiin kovin! Jotenkin olen kehitellyt itselleni niin järjettömän keskeytyneen keskenmenon pelon, lähipiirissä noita on sattunut niin on vaikea olla luottavaisin mielin vielä näillä viikoilla. Mies on kyllä tosi optimistinen ja rauhoittelee muakin aina että suuri osa raskauksista menee kuitenkin hyvin. Ja näinhän se on, haaveillaan että kaikki menee hyvin :)
Torstaina on seuraava ultra ja huomenna neuvola. Odotan tuota torstain ultraa niiin kovin! Jotenkin olen kehitellyt itselleni niin järjettömän keskeytyneen keskenmenon pelon, lähipiirissä noita on sattunut niin on vaikea olla luottavaisin mielin vielä näillä viikoilla. Mies on kyllä tosi optimistinen ja rauhoittelee muakin aina että suuri osa raskauksista menee kuitenkin hyvin. Ja näinhän se on, haaveillaan että kaikki menee hyvin :)
Moi! Täälläkin on ensimmäinen tuloillaan, jos vaan kaikki menee hyvin :-) Lähipiirissä ei paljoa ole lapsia, joten mieheni ja minä ollaan melkoisen pihalla kaikesta! Oireita on onneksi ollut maltillisesti, murehdin kuten joku toinenkin täällä että onkohan siellä sittenkään mitään kun olo oli niin normaali. Nyt niitä oireita kuitenkin alkaa hiipiä päälle, toivottavasti ei oksentelua...
Moikka! Täällä myös yksi esikoisen odottaja, LA 28.11. 2,5 vuotta yritystä takana ja ensimmäinen icsi toi meille heti tämän ihmeen. Varhaisultrassa maanantaina nähtiin pieni sykkivä sydän, eli kyllä siellä oikeasti joku on! Nyt menossa rv7+1 ja huono olo ja väsymys on tällä hetkellä oireina. Tavallaan oireet tuntuu jopa ihan positiivisilta, valaa uskoa siihen että pieni on edelleen oikeasti siellä. Koko ajan huolestuttaa että jos onkin joku keskeytynyt keskenmeno vaikka mitä luultavammin kaikki kuitenkin on ihan hyvin.
Lahja
Satasella mukana keskusteluissa
Kiva kuulla, että hoidot toimivat! Voi olla, että itselläkin ne ovat vielä joskus edessä, vaikkei niihin nyt ehditty.
Mulla pitäs olla viikkoja jotain 7+2 ja just tänään tuntuu siltä, että oireet katos. Eilen luin kaikenlaisia kirjoituksia keskenmenoista ja jotenkin tuli sellainen olo, että onkohan täälläkin elämä loppunut. Seuraavaan ultraan on yhtäkkiä taas ikuisuus.
Mulla pitäs olla viikkoja jotain 7+2 ja just tänään tuntuu siltä, että oireet katos. Eilen luin kaikenlaisia kirjoituksia keskenmenoista ja jotenkin tuli sellainen olo, että onkohan täälläkin elämä loppunut. Seuraavaan ultraan on yhtäkkiä taas ikuisuus.
Täällä myös odotellaan esikoista :) <3 Ei olla vielä kerrottu kenellekään tästä raskaudesta, jotenkin sellainen fiilis että haluisin odottaa vielä kuukauden, ainakin :D tuntuu jotenkin niin uskomattomalta, niin ei osaa oikein ajatella kertovansa vielä tässä vaiheessa.
Kuinka pitkälle te olette nyt raskaana? Ja oletteko jo lähipiirille kertoneet raskaudesta? Jos ette, niin koska ajattelitte kertoa ja miten :)?
Kuinka pitkälle te olette nyt raskaana? Ja oletteko jo lähipiirille kertoneet raskaudesta? Jos ette, niin koska ajattelitte kertoa ja miten :)?
Lahja
Satasella mukana keskusteluissa
Mulla pitäis nyt olla 8+0. Heti alkuun kerroin äidille ja siskolle, koska mies oli melkein pari viikkoa ulkomailla ja meinasin seota yksikseni, varsinkin, kun piti mennä niihin ivf-hoitoihin. Hoidoista olin kertonut hyville ystäville ja kun ne alkoi kysellä, miten jakselen, en pystynyt valehtelemaankaan... Eli mä olen kertonut luvattoman monelle! Sit vaan sormet ja varpaat ristissä, ettei tarvis keskenmenouutisia kertoa kellekään.
Mun perhepiiri ja ystävistä kolme tietää. Nyt ollaan miehen vanhemmilla pääsiäinen ja sovittiin, että jos jotenkin asia tulee esiin tai kysyvät hoitojen etenemisestä, niin kerrotaan, mutta ei oo vielä tullut puheeksi. Saas nähdä, kerrotaanko.
Neljä viikkoa pitäs vielä sinnitellä, ennen kun voi julkisemmin puhua ja tällä viikolla ultrassa varmistuu, mikä tilanne on meneillään. Jos siellä kaikki on hyvin, niin varaan sit varmaan vasta neuvola-aikaa.
Mun perhepiiri ja ystävistä kolme tietää. Nyt ollaan miehen vanhemmilla pääsiäinen ja sovittiin, että jos jotenkin asia tulee esiin tai kysyvät hoitojen etenemisestä, niin kerrotaan, mutta ei oo vielä tullut puheeksi. Saas nähdä, kerrotaanko.
Neljä viikkoa pitäs vielä sinnitellä, ennen kun voi julkisemmin puhua ja tällä viikolla ultrassa varmistuu, mikä tilanne on meneillään. Jos siellä kaikki on hyvin, niin varaan sit varmaan vasta neuvola-aikaa.
Mulla nyt 10+3 ja aikalailla ollaan lähimmille jo kerrottu meidän tuplauutisista :-)
Alkuun kerrottiin ihan vain parille parhaimmalle kaverille, mutta nyt reilun viikon sisällä ollaan kerrottu aika monelle kun ei vaan enää pystynyt pitämään ihanaa uutista sisällään. Eli nyt sit tietää mun lähimmät työkaverit ja esimies ja nyt pääsiäisen aikana kerrottiin meidän molempien perheille :-) Ihanaa kun ihmiset ympärillä tietää <3
Sit varmaan np ultran jälkeen asia saa tulla jo melkolailla julkiseksi jos kaikki vaan on hyvin :-)
Alkuun kerrottiin ihan vain parille parhaimmalle kaverille, mutta nyt reilun viikon sisällä ollaan kerrottu aika monelle kun ei vaan enää pystynyt pitämään ihanaa uutista sisällään. Eli nyt sit tietää mun lähimmät työkaverit ja esimies ja nyt pääsiäisen aikana kerrottiin meidän molempien perheille :-) Ihanaa kun ihmiset ympärillä tietää <3
Sit varmaan np ultran jälkeen asia saa tulla jo melkolailla julkiseksi jos kaikki vaan on hyvin :-)
Mulla on nyt about 8+5 neuvolan mukaan, mutta itse epäilen että päiviä on ehkä 8+3. Näkee sitten ultrassa. Itse olen näillä näkymin menossa vasta siihen viikon 12 ultraan vaikka toisaalta mieli tekisi mennä aiemminkin itsekustanteisesti. Meillä kans lähin perhepiiri tietää eli meidän vanhemmat ja sisarukset. Kavereille ollaan kerrottu vaan yhdelle. Kerromme muille vasta sen ekan ultran jälkeen.
Tällä hetkellä 9+6. Yllättävän nopeesti loppujen lopuksi viikot menny :) ollaan kerrottu muutamalle kaverille ja minä kerroin omalla äidille. Piti vasta kertoa nt-ultran jälkeen, mutta en oo malttanu olla hiljaa :D
Me ollaan kertonut siskoille, äidille, miehen vanhemmille ja ystävälle sekä parille kaverille. En oo malttanu olla hiljaa :D Varhaisultrassa käytiin 7+3, sen jälkeen vasta aloin puhumaan.. Niin ja töissä on tiedossa muutamilla. Onneksi kohta nt-ultra ja toivotaan vain, että kaikki kunnossa. Tänään 11 + 3 ja pe ultra, jolloin 12+0
Me ollaan kerrottu molempien vanhemmille ja mun muutamat ystävät tietää. Lisäksi yksi mun työkaveri tietää. Vanhemmille kerrottiin heti plussan jälkeen kun mulla tuli hoitojen seurauksena hyperstimulaatio joka olisi pahentuessaan voinut vaatia sairaalahoitoa. Ni ajateltiin että helpompi että tietävät jos niin käy vaikka onneksi se sitten ihan kotihoidolla asettui. Ja nuo ystävät ja työkaveri tiesi hoidoista niin osasivat odottaa jotain tietoa.
Esme87
Oman äänensä löytänyt
Täällä ollaan viikolla 8+1. Ei olla kerrottu kellekään vielä ja aikomuksena olisi ottaa asia puheeksi vasta nt-ultran jälkeen. Meillä on eka neuvola vasta 9+4 ja mikäli silloin sydänäänet kuuluvat, saatetaan kertoa lähimmille jo sen käynnin jälkeen. :)