Mitkä olivat sinun ensimmäiset sanasi, kun vauvasi syntyi? Entä tukihenkilön tai henkilökunnan?
Ensimmäiset sanat vauvan syntymän jälkeen
- Ketjun aloittaja Bella Swan
- Aloituspäivämäärä
Toisen lapsen synnyttyä:
Kätilö: Ja kyllä se poika tuli, onneksi olkoon!
Minä: Näyttää aivan isosiskoltaan!
Mies: Sehän on poika.
Kätilö: Ja kyllä se poika tuli, onneksi olkoon!
Minä: Näyttää aivan isosiskoltaan!
Mies: Sehän on poika.
Kätilö: Vaalea tukka näkyy (Kun vauva oli syntymässä)
Minä: Onko se kunnossa? (Kun poika syntyi)
Mies: Taisi olla hiljaa ja itki vähäsen onnesta.
Minä: Onko se kunnossa? (Kun poika syntyi)
Mies: Taisi olla hiljaa ja itki vähäsen onnesta.
Esikoisesta muistan vain, että ihmettelin miten epäsuhtaisen isot kädet hänellä oli 
Toisessa synnytyksessä kätilö nosti vauvan takapuolen ylös esiin ja hihkaisi, että no, isä kertoo kumpi tuli. Mies oli vaan
ja hiljaa, joten itse rääkäisin, että poika se on, laske alas jo 
Toisessa synnytyksessä kätilö nosti vauvan takapuolen ylös esiin ja hihkaisi, että no, isä kertoo kumpi tuli. Mies oli vaan
ja hiljaa, joten itse rääkäisin, että poika se on, laske alas jo 
Kolmannen synnytyksessä olin aika sekaisin. Kyselin useamman kerran ennen ponnistusvaiheen alkua, että koko se vauva syntyi ja siihen kätilö lopulta jo vähän tuohtuneena tokaisi, että kyllä minä sen sitten huomaan, kun vauva syntyy. Noh, enpä sitten huomannutkaan, vaan kätilö joutui ensimmäisenä sanomaan: "voit lopettaa ponnistamisen, vauva syntyi jo!" 
Olin niin pöhnässä sektion jälkeen että en kyllä yhtään muista mitä minä tai mies sanottiin. Voi toki aikakin vaikuttaa, onhan siitä jo yli viisi vuotta. Sektiossa mukana olevat lääkärit, hoitajat ja muut päivitteli sitä kuinka paljon on tukkaa. En tosin ole ihan varma oliko poika jo ulkona siinä kohtaa.
Kätilö "onnea pojasta"
Minä "nyt meni nimi uusiksi" (piti tulla tyttö)
Miehen sanoja en muista kun jutteli jotain kätilön kanssa :)
Minä "nyt meni nimi uusiksi" (piti tulla tyttö)
Miehen sanoja en muista kun jutteli jotain kätilön kanssa :)
Kätilöitä oli kaksi, molemmat sanoivat perätysten 57. Tajusin vasta päiviä myöhemmin että tarkoittivat kellonaikaa, lapsi syntyi kello 4.57. Itse kysyin onko lapsella kaikki hyvin. Oli niellyt lapsivettä ja sitä imettiin letkulla pois, näytti aika karulta. Mutta ei hänellä onneksi mitään hätää ollut. Miehen sanomisista ei ole mitään muistikuvaa.
Esikoisesta sanoin vain "Oi." Mies taisi tirauttaa kyyneleen ja leikkaussalihenkilökunta onnitteli.
Ei kyenny muuta sanomaan, kun "huhhuh!". Vauvan kun sain syliin, taisin sanoa "Hei, kulta." Miehen tai kätilön sanomisista ei minkäänlaista muistikuvaa. Muistan hiljaa mielessäni miettineeni, että onpa iso pylly (vauvalla siis), mahtuiko tuo minusta. Tyttöressukan isoja jalkoja kauhistelin myös alkuun, mutta nyt jo mittasuhteet onneksi tasoittuneet
En muista, kun lapsi revittiin alakautta pois, en edes ehtinyt nähdä sitä, taisin maata hyvinkin viitisen minuuttia ja olin ihan ku huumattuna korkean kuumeen ja lääkkeiden ansiosta. Taisin sitten kysyä onko hän elossa.
Puolen tunnin päästä näin hänet noin minuutin ajan. Hänelle sanoin sitten "Hei rakas. Hyvää syntymäpäivää." Muuta en tainnut sanoa.
Puolen tunnin päästä näin hänet noin minuutin ajan. Hänelle sanoin sitten "Hei rakas. Hyvää syntymäpäivää." Muuta en tainnut sanoa.
Esikoinen: "Hei, sinua on odotettu."
Seuraavaa: "Hei Muru, sä oot täydellinen."
Seuraavaa: "Hei Muru, sä oot täydellinen."
No en kyllä muista Olin ulkona kuin lumiukko! Verta meni paljon, verensokeri nollissa, nukkunut viimeksi vuorokausi sitten ja vielä lääkkeet päälle. Olisin voinut puhua siinä tilanteessa vaikka kiinaa!
Olin ulkona kuin lumiukko! Verta meni paljon, verensokeri nollissa, nukkunut viimeksi vuorokausi sitten ja vielä lääkkeet päälle. Olisin voinut puhua siinä tilanteessa vaikka kiinaa!