Ennakoivia oireita?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja @sukki
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
mä oon suojannu sängyn ja sohvan jo viikkoa ennen laskettuuaikaa..ja näköjään ihan suotta.Mitä tulee tohon 40+2 niin sekii menetti jo merkityksen,kerkesin miehellekkii sanoo et näköjää semmonen "uskomus" olemassa.
Kaverilla jouduttiin kolmas synnytys käynnistää kun meni yliaikaseks..ei täs enää jaksa uskoo mihinkää,siskolla molemmat lapset synty ennen LA:ta...
 
IceCream: Näinpä. Työkaveri kertoi, että hänelläkin kolmas viihtyi pisimpään mahassa, että se siitä ennustuksesta. Kaikki tulivat eri viikoilla. Minun äidilläni kaikki kuulemma syntyneet ennen laskettua, joten tietysti olen kuvitellut, ettei tämäkään menisi yli.

No niin, maha rupesi toimimaan! On pitänyt sellaista kurlutusta jo joitakin päiviä, että olenkin ihmetellyt, kun on suoli vielä niin laiskasti toiminut, mutta nyt sitten toimi. Ainakin kerran. Ja tästähän ei tietenkään mitään seuraa. laughing7
 
Mulla esikoinen syntyi rv 39+4, joten kyllä vähän niinkun odotan tän tulevan siihen mennessä.. Mutta saa nähdä.

Ja mitä tulee noihin eilen tulleisiin vaistoihin, niin on kyllä tosi ristiriitaset fiilikset että kuvittelenko nyt vaan ihan huuhaa juttuja.. Että siis hormoonit tekis kepposiaan. Vaistot kyllä sanoo että pian rupeis tapahtuun, mutta se että mitä se "pian" tässä kohtaa tarkottaa, niin sitä on niin paha sanoo.. Pari päivää, vai useampi? Ei voi tietää..
 
Iltiksen jutussa tutkijat ehdotti, että lasketun ajan sijaan annettaisiin se vihoviimenen eräpäivä (42+2) ja tietty lopussa olisi ne kontrollit... Ideana oli se, että laskettua aikaa tuijotetaan liikaa ja naiset ottaa siitä turhia paineita. (AI MITEN NIIN?!? :eek:)

Mäkin oon tässä pyyhettä pitäny parina yönä alla ja tänään päiväunilla näin unta, että limatulppa irtos... Reaalimaailmassa ei sitten mitään uutta olekaan ja tosiaan ei oo tänää supistuksiakaan näkyny. Uni on nyt maistunu ja tosiaan viime yönäkin nukuin kuin tukki. Vaavi sen sijaan on nyt hiukan hiljaisempi, väliin kyllä sitä tökin hereille, että tuskin mitään hätää on kuitenkaan.

Tänään mies kyseli, että onko sairaalakassi valmiina ja onko mulla kotiintulovaatteet (mies uskoo täysin laskettuun aikaan). Totesin, että kai mulla jotain on päällä sinne mennessäkin (toki riski että sotkeentuu) ja mies käski varmistaa että on varmasti vaatteet "kun jos ne vaatteet joudutaan repimään sun päältä!?" :grin Oon kyllä yrittäny selittää, että ei homma kovin nopeesti etene ja esim. autolla on turha kaahailla, mut näköjään ei vaan mee perille...
 
Hmm.. Ehkä jopa aavistuksen uskon tohon mun vaistoon.. Täällä on nyt illan mittaan alkanu pistellä/nipistellä alavatsalla ja ollu jotain menkkakipujen tyylistä jomotustakin. Alaselkää on ruvennu myös särkeen, mutta sekin taukoaa yhtälailla kun noi tuntemukset alavatsallakin.
Samalla oikeen tuntee, kun vauva kairautuu alemmas. Yks ainoo kivuton supistus tuli tossa hetki sitten, mutta sekään ei ollu kova.
 
Mä pakkasin sairaalakassin siinä kohtaa ku lapsivedet valu. Ensin olin ajatellu, että tulen kotii samoissa vaatteissa ku lähen sairaalaa. Mutta onneks älysin ottaa vaihtohousut mukaa koska sairaalamatkalla olevat housut on ihan lapsivedessä. Ei olis kiva laitttaa niitä jalkaan. Tosin tänne tultaessa ja vaihtaessa sairaalavaatteet omat vaattet paistaa pussii ja mies sattu kuskaa sen pussin kotiin. Joten jos huomenna päästää kotiin, minä lähden pelkissä housuissa :D eivaa, mies ainaki lupasi tuoda mulle paidan, sukat ja kengät :D
 
Päivitelläänpä taas.. Kivut on käyny hiukan kovemmiksi, ja niin jännältä kun vaan kuullostaakin, niin vauvan liikkeet sattuu yhtä paljon kun kipeät supistukset, joten en oo tällä hetkellä aivan varma edes, että onko tässä nyt tullu kipeitä suppareitakin. Kivuttomia ainakin on tullu, ja ne on käyny kovemmiksi. Kohdun suulla tunsin oikeen viiltävän muljauksen, joten sielläkin tapahtui varmasti jotain.
Täytyypä seurailla vieläkö kivut jatkuu ja miten tästä eteenpäin..
Miestäkin jo varottelin, ja taisi ressukka menettää yöunensa :)
 
Jännittävää LilMinni, toivottavasti siellä rupeaa nyt kunnolla tapahtumaan :)
 
Täällä itseasiassa kuulostaa samalta kuin LilMinnillä. :) Nyt vasta olotilan vahvistuttua tajusin, että eilenkin taisi olla jo tuntemuksia, jotka ehkä alkavat enteilemään synnytyksen lähestymistä: istuskellessani ihan rauhassa tunsin moneen otteeseen aika säännöllisesti tulevia menkkamaisia juilintoja, jotka kuitenkin olivat niin lieviä, etten juuri kiinnittänyt niihin huomiota. Aiemmin niitä on tullut lähinnä kävellessä. Eilen taisi myös lepotilassakin tulla tavallista enemmän harjoitussupistuksia, mutta koska mulla on harjoitussupistellut aika paljon jo ainakin kuukauden verran, olen odottanut vain uskollisesti niitä selvästi kipuilevia supistuksia.

Tänään harjoitussupistukset ovat kuitenkin menneet jotenkin uudelle tasolle: vatsa kovettuu tiiviimmäksi ja entistä kovemmaksi, ja hengittäminen on supistusten aikana muuttunut selvästi hankalammaksi kuin ennen. Samalla olen huomannut uudenlaista painetta alakerrassa. Supistuksia on myös tullut pitkin päivää hyvin säännöllisesti, mutta mitenkään varsinaisesti kipeitä ne eivät kyllä vieläkään ole. Kävimme äsken miehen kanssa tunnin kävelylenkillä, jonka aikana muutama supistus alkoi tuntua jo vähän kipeältäkin. Nyt istuessani sohvalla vauva möyrii perinteiseen yökyöpelityyliinsä, joka teettää suorastaan pistäviä kipuja alhaalla. laughing7 Kohtu tuntuu myös jotenkin koko ajan vähän kovalta ja herkältä, ja nyt selän puolelle tuntuu menkkamaista fiilistä. Ota tästä nyt sitten selvää, meinaako vieläkään mitään - voi olla, että kaikki kehitys lopahtaa huomisaamuun mennessä, mutta jotain uutta tässä olotilassa selvästi on. :gen014
 
Täällä sitä vielä vaan keikutaan yhdessä osassa. Eilis illan kipuilut loppui hiukan ennen, ennen kun nukkumaan menin. Yöllä ei tullut mitään oireiluja, ja nukuin toisen yön putkeen kun tukki. Toki nousin kerran vessaan, mutta pystyin kuitenkin nukahtamaan uudestaan.
Yöunet on menny nyt vähän katkonaisesti, ja olo on kyllä todella väsynyt vaikka pari yötä onkin nukuttu nyt tosi sikeästi. No en pistä pahakseni, jospa sitä pian pääsis synnyttään, niin on ainakin kerätty siihen voimia :)
 
Onko tuo kolmannen mahassa viihtyminen siis yleistäkin?
Olen jo heinäkuun alusta varautunut synnytykseen, kun esikoinen tuli ennen LA:ta ja toinen reilun viikon ennen LA:ta eli ihan olin siinä uskossa, että kolmas syntyy vieläkin aikaisemmin..
No tänään mennään rv40+1 eli ensimmäistä kertaa raskaus on näinkin pitkällä ja olotila on sellainen, ettei kyllä voi sanoa, että "Tänään lähdetään synnyttämään tai edes huomenna" o_O :oops:
 
me ei varmaan lähetä vielä ylihuomennakaa..alkaa olemaa kyl aika tukalat oltavat tän mahan kanssa,ei oo enää pahemmin vaatetta mikä mahtuu päälle,vatsa valtaa puolet musta kun oon niin lyhyt.ja joskus kun vauva syntyy niin en ainakaa vuotee nuku vasemmalla kyljellä,mä oon niin täynnä...
 
Juu patjakin on pian muotoutunut tolle vasemmalle kyljelle ja mies aina unissaan alkaa halailemaan, kun olen sillä vasemmalla kyljellä eli kun päivisin haluaisi huomioita ei mitään ja kun yöllä haluaisi nukkua, niin sitten ollaan kimpussa!!
Ja vaatteet alkavat tosiaan loppua tai mulla on housujen kanssa ongelmia, kun en erikseen ole ostanut mitään raskauspöksyjä eli käytän muuten ylisuuria capreja tai rullaan mahan alle tavalliset housuni ja pyykinpesuaine on lopussa eli pian ei oikeasti ole päälle laitettavaa ja kauppaan en mene lasten ja mahani kera enää eli miestä pitää odottaa.. :cwm Valivali vali :gen045
 
Eipä jakautumisedistystä täälläkään. :cwm Lupaavasti alkaneet kipuilut kuihtuivat yötä vasten, nukuin todella makeasti melkein yhdeksän tuntia ja nyt aamulla edes niitä eilisiä kipuilua lähenteleviä harjoitussupistuksia ei ole juuri ilmentynyt... Totesinkin tässä aamulla miehelle, etten taida enää lähteä veikkailemaan yhtään mitään mistään etenemisistä tai olojen muuttumisesta, ennen kuin lapsivedet molskahtavat lattialle tai supistukset muuttuvat ihan tosissaan tuskallisiksi. Pessimisti ei pety jne. laughing7 Mulla on kyllä sentään vielä melko lailla helppo olo mahan suhteen, se kun ei ole kasvanut kovinkaan suureksi ja olen muutenkin pitkäselkäinen ja pitkähkö. Mahaa voisin siis helpostikin kantaa vielä vaikka viikon tai kaksi, mutta päänuppia alkaa rassaamaan ihmeellisesti tämä lasketun ajan koputtelu... :confused:
 
Käväsin torkuilla nukkumassa univelkaa pois, kun tuo yö meni kukkuen. On nyt vähän pirteempi olo.. Heräsin siihen kun mies tuli hakemaan jotain työhommeleita ja jumansviidu en päässyt sängystä ylös kun tuli niin kipee kramppi mahaan. Itku tuli, lähinnä säikähdyksestä. Nyt ei sitten mitään :confused013
 
Kävin eilen pitkällä lenkillä, ja koko matkan supisteli. Illalla tuntu todella kovaa painetta alapäässä. Yölläki heräilin mietoon supisteluu, tai siis joka kerta ku heräsin kääntämää kylkeä, huomasin et samal supistaa. Nyt ei tunnu miltään, paitsi kauppareissulla, nekin ku hoidetaa kävellen. Täytyypä tänään taas lähteä kunnon lenkille jos se siitä innostus taas supistamaan. Miehelle tosin vitsailin et saan varmaa laihdutettua raskauskilot jo ennen ku vauva syntyy, jos meno jatkuu samana. 18,8 kiloa on siis tullu tähän mennessä tota painoa.
 
jokohan meijän vaavi hiffaa että sillä on käymässä tilat ahtaaks?kovasti se tuolla nujuaa ja juupeli ku vihlasee välillä tonne alapääntietämille :drunken_smilie
 
meilläki vauvaliikkuu tosi paljon et oikee sattuu.. ja päätää kairaa kovasti alakertaaa... jozpa sille on tullu ahtaanpaikankammo ja miettii et mitenköhä täältä pääsis pois... (toiveajattelua) :D
alaselkääki jomottelee paljon enemmä ku ennen ja maha menee kovaksi useemmin yms... jos nyt alkas tässä pikkuhiljaa tapahtua.. :o
 
sama juttu :).puuttuu vaan ne kivuliaat supistukset.pitäis jostain lainata semmonen pimeessä loistava exit-kyltti ni jospa se vauva sit löytäis sen reitin ulos :laughing002
 
Takaisin
Top