Elokuun porinat ja jorinat :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Yona
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kare: Komppaan annelia, mukava lukea, ettei kaikki aina suju kuin leikiten. On helpompi kestää omatkin hankaluudet, kun voi tiukan paikan tullen miettiä, että nyt jossain joku toinenkin äippä valvoo. Ja ehkä myös itkee..
Niinpä täälläkin ilmottautuu yksi itkeskelijä. Väsymys sen itsellä aiheuttaa, ja on ihan hienoa tiedostaa, miksi kyyneleet vuotavat.. Mutta silti on outoa huomata vollottavansa tällä lailla. Sitä itkee kuin lapsi konsanaan, niin että ihan hengästyy omaan itkuunsa. Voi voi tätä äitiyttä :)

Huhh huh. Meillä meni viime yö valvoessa. Tyttö veteli makeita 2-4 tunnin päiväunia pitkin päivää  ja iltaa ja senhän arvasi, että yöstä tulee ihan mahdoton. No kello 01 kuuluikin sitten parkaisu sängystä ja aloitettiin koko yön kestänyt tankkausmaratoni. Tuntuu, että vauva ei vaan voi tulla kylläiseksi. Tai voi, mutta kylläisyyden tunne kestää max. tunnin. Ja pitkin yötä hän lipitteli milloin 20, milloin 40 milliä kerralla. Syötön väliä saattoi olla 40 minuuttia. Tai 20. Tai 10. Ja äiti sen kuin ravaa keittiössä lämmittämässä pulloa...huoh. Viiden aikaan sitten mies heräsi ja ilmoitti, että mene sinä nyt nukkumaan ja nappasi likan hoiviinsa. Kuudelta taas syötiin (havahduin unestani panemaan tämän merkille) ja puoli seitsemältä tyttö vihdoin sitten suostui menemään nukkumaan ja koko perhe veteli sikeitä 9.15 asti. 

Meillä likka ei onneksi itkenyt muuta kuin nälkäänsä, eli hiljaisuus laskeutui taloon aina kun pullo oli suussa ja sitä kesti niin kauan kuin kylläisyyttä riitti. Että täältä isot sympatiat ja tsempit sinne, että jaksat pienokaisen huutoa sekoamatta kuunnella. "Kyllä tää tästä" eikö? :)

Pitkää pinnaa ja supervoimia kaikille meille, yökuhkujille ja itkeskelijöille! Ensi yötä mielenkiinnolla odottaen...
 
Juu, silmät on täälläkin punaisena useampana päivänä viikossa, niin hyvässä kuin pahassa. Väsymys, ruokkimisongelmat tai vauvan epämukava olotila saa ajoittain tyrskimään, vaikka arjen pääsävy on ehdottomasti onnellinen :) Olen ajatellut että tämä kuuluu pakettiin! Maanantaina olin toooooosi väsy, päivä oli yhtä kitinää ja imetyshetket lähinnä tympäisi "lämpimän vuoroivaikutuksen ja hellyyden" sijaan - ja silti rakastin tyttöä maanantaina vähintään yhtä paljon kuin muina päivinä!
 
Kiitoksia ihanat tosi paljon tsempeistä! Kyllä se on vaan ihmeellistä miten tällaisesta keskustelupalstastakin voi olla näin paljon apua! <3 Ihanat te!
Joo siis nyt on pakko kysyä vähä teidän mielipidettä! Luin netistä keskustelupalstoja tänään ja törmäsin sillä tällaiseen aiheeseen kuin tää vauvan hoitoon jättäminen.. Toukokuisissa on myös muuten kirjotettu tämmösestä, mutta ei todellakaan niin rajusti ku esim jossain kaksplussassa, suomi24 yms palstoilla. Siis siellä on niin törkeesti haukuttu äidit ihan luusereiksi kun ovat jättäneet vauvoja hoitoon ja myöskin haukuttu äidit jos ne on jättäneet lapsensa isälle hoitoon! En voi käsittää ees tällaista kuin "isälle hoitoon"?! Eihän lapsi ole isällänsä hoidossa? Samanlaillahan isä on vanhempi kuin äitikin! Mitä mieltä te ootte asiasta? Mä oon nimittäin huomenna lähdössä muutaman tyttökaverin kanssa illalla pyörähtään kaupungissa ja varmasti juonkin illan aikana. Poika on kuukauden ja pärjää isänsä kanssa loistavasti. On kylläkin täysimetyksellä, mutta syö myös pullosta. Esim. kun ollaan käyty kyläilemässä jossain niin olen antanut pullosta ettei tarvi alkaa kaikkien nähen imettämään ja myös isikin on imettänyt välillä kotona ihan sen takia että saa sekin välillä syöttää poikaa ja myös siksi että poika osaa syödä pullostakin sitten jos tarve vaatii.. Eli poika saa huomenna äidin maitoa, jota olen kerännyt pakkaseen talteen. Oon lukenut tarkasti imetystukilistalta alkoholista ja imetyksestä, joten vauva ei varmastikkaan saa alkoholia rintamaidon kautta. Totta kai mua jännittää lähteä, mutta tiedän että jos en lähde niin myös lapsen isällä tulee olo, että en luota häneen kun en uskalla lähteä. Ainahan voin tulla kotiin takaisin jos isi ja poika eivät pärjää. En ole missään vaiheessa aikonut pysyä lapsen kanssa koko ajan kotona vaan aion käyä sillon tällön esim. baarissa tyttökavereiden kanssa ja myös isi saa käydä kavereidensa kanssa viihteellä. Näin varmistamme että jaksamme pyörittää perhettä ja arkea.  Olemme kumminkin nuoria vanhempia ja haluamme käydä välillä tuulettumassa, joka ei tarkoita sitä ettemmekö rakastaisi lastamme ja huolehtisi siitä. Ärsyttää ihan ku pitiki mennä lukemaan jotain idiootti keskusteluja!
 
Mä kanssa toivotan jaksamisia teille kaikille sekä hormonien että yövalvomisten ja itkujen kanssa "kärvisteleville". <3

Meillä oli eilen vähän jännitysnäytelmää... :/ Olin alkamassa syöttää tyttöä, kun hän alkoi yskähdellä ja tosi hentoisesti parahdella. Sitten loppui parahtelu ja pyysin miestä apuun, kun typy tosi voimattomasti vaan yskähteli. Kun annoin vauvaa miehelle, huomattiin että hän oli ihan veltto ja kalpea. Henkeä pikkuinen sai vain yskiessän. Soitin hätäkeskukseen ja ambulanssi tuli tosi nopsaan, heti imivät pienen kurkusta limaa. Edelleen vauva oli aika veltto ja ambulanssimiehet läpsi vauvaa, jotta saivat vähän itkua aikaan. Syke oli alussa aika alhainen, mutta parani sitten. Pitkää hengityskatkosta ei onneksi tullut. Mentiin terveyskeskukseen vielä hetkeksi seurantaan ja käskivät kotona yön ja seuraavan päivän seurailla tilannetta. Yö on mennyt hyvin, ollaan valvottu miehen kanssa vuorotellen ja tyttö on nukkunut tosi rauhallisesti. Muutaman kerran on jaksanut syödäkin.

Esikoinen on ollut nuhainen ja vähän lämpöäkin on ollut, lääkäri epäili että oisko vauva saanut tartunnan. Tyttö ei oo kuitenkaan tukkonen ollut, joten mistä näistä tietää. Toivottavasti tämä ei toistu koskaan!!!!! Oli ihan kamalaa...
 
Kare meillä oli isukki pojankanssa kotona viimeviikolla muutaman tunnin kun minä olin kampaajalla ja todella hyvin oli täällä pärjännyt. Yhtälailla se isä osaa vauvaa hoitaa kun minäkin ja oppiipahan vauva olemaan ilman äitiäkin välillä,pullosta miekkonen juottaa meilläkin vauvaa aina välillä että vauva siihen tottuu. Olen samaa mieltä sunkanssas siitä asiasta että ei vauvaa jätetä isälle hoitoon vaan isä on yhtälailla vauvan vanhempi kuin äiti, hoitoon jättäminen on sitä jos sen vie esim.mummille ja paapalle. Ei tarvitse tuntea mitään syyllisyyttä että menet,saat vähän tuulettua ja omaa aikaa jaksat itse sitten paremmin vauvankanssa kun on vähän saanut olla ilman vauvaa. :) Minua rentoutti jo paljon se parturissa käynti vaikka kyse oli parista tunnista :)

Voimia kaikille valvojille,itkujenkanssa taisteleville sekä hormooniaaltoihin <3 <3 

Shakira toivottavasti tilanne ei toistu,varmasti säikäytti pahanpäiväisesti. Onneksi kaikki hyvin <3
 
Kare, mie olen samaa mieltä, isä on tasavertainen vanhempi eikä lapsi ole isällä "hoidossa"! Paitsi tilanteissa joissa isä ei oikeasti ole osallistunut ja isän otteet on lapselle vieraat, mut toivottavasti tuo on harvinaista. Itse kyllä mietin just eilen miten joku raaskii lähteä tällaisen kuukauden ikäisen luota (me ollaan imetyspulmien takia oltu lähes liimattu toisiimme, ei varmaan edes ihan normaalia enää :D), mutta onneksi meillä on lupa olla tässä asiassakin erilaisia eikä mikään vaihtoehto ole ansio! Pakko munkin on pian farkut ostaa, ja se saattaa käydä kätevämmin jos pyörähdän kaupungilla itsekseni :)

Shakira, hurja tilanne, oikein kylmäsi kun luinkin tilanteesta!! Toivottavasi tosiaan ei ikinä toistu!
 
Mulla on ollut viime päivinä ihmeellistä tunteiden myllerrystä, mielialat vaihtelee tiuhaan ja varsinkin itku tulee tosi helposti. Itse jo ehdin säikähtämään itkuisuuttani, pelästyin että olenko masentunut, mutta onneksi mieheni sai mut tajuamaan että ei siitä luultavasti ole kysymys. Lulltavasti väsymys ja stressi nyt purkaantuu, kun viime lauantaina vietimme minun ja mieheni häitä joten lapsemme syntymästä lähtien meidän elämä on ollut aika kiireistä kun koko ajan on ollut hääjärjestelyjä niin ehkä tää itkuisuus nyt sit on vaan väsymystä, ainakin toivon niin! Toivon vaan että tää väsymys helpottais kun haluaisn ruveta järjestämään ristiäisiä ettei tule hirvee kiire kun ne pidetään jo 3.9. ..
Meillä menee tää vauva-arki muuten tosi hyvin, välillä vaan pojan masuvaivat valvottaa mutta onneksi niitäkään ei usein ole. Poika on kasvanut tosi hyvin ja on iloinen pieni miehen alku!
 
Onneksi olkoon, heinähattu!!! Ei ihme jos on itku herkässä. Muistathan ristiäisten järjestämisen kolme tärkeintä sääntöä: delegoiniti, delegointi ja delegointi!
 
Heipat kesäkuisista! :)

En malttanut olla sanomatta omaa mielipidettäni asiaan, vaikka aika samoilla linjoilla ollaankin kuin muut. :)

Meidän tyttö on siis nyt 2kk ja täysimetyksellä ollaan. Olen kaksi kertaa ollut ulkona tänä aikana, ensin kaverin polttareissa ja toisen kerran nelisen tuntia terassilla istumassa. Tämän lisäksi aina välillä käväissyt kaupassa jne. yksin. Sinä aikana isä on ollut tytön kanssa kotona ja syöttänyt pullosta äidinmaitoa, jota olen kerännyt pakkaseen. Tai noilla lyhyemmillä kerroilla olen pumpannut jonkin verran pulloon ennen lähtöä, ettei ole tarvinnut sulatella maitoa. Hyvin ovat pärjänneet kahdelleenkin. Eikä pulloruokinta ole vaikuttanut imemishalukkuuteenkaan, kun on käytetty Aventin hitaanvirauksen tuttia.

Eli minun mielestäni ei ole kyllä mikään synti käydä ilman lasta haukkaamassa happea tai pitämässä kavereiden kanssa hauskaa. Varsinkaan jos isä on muutenkin aktiivinen vauvan kanssa ja kokee itse että pärjäävät. Tietysti joku roti on pidettävä, jos aikoo imettää sen jälkeen, eli laskea vähän juotuja juomia, ja imettää vasta kun alkoholi on ihan varmasti poistunut elimistöstä, sekä tietysti antaa mielellään isän hoitaa lasta myös esim. seuraavan yön, jos on huppelissa kotiin tullessaan eikä ole aivan varma omasta kunnostaan. Mutta nuo asiat nyt pitäisi jokaisella olla ihan luonnostaan selviä ja jos (ja kun) illanviettoihin osallistuu. Itse en kummallakaan kerralla jaksanut olla mukana loppuun asti, vaan tuli koti-ikävä kesken illan. :) Olin myös varautunut siihen, että jos isä soittaa, ettei jostain syystä pärjää niin jätän illan kesken, mutta isä lähestyi illan aikana puhelimitse lähinnä vain lähettääkseen kuvaviestin tyytyväisestä ja hyvin syöneestä tytöstä! :) Mutta jotenkin se vain on niin, että ei sitä ihan niin paljon enää nuo riennot kiinnosta, kun kotona on kaksi ihanaa ja rakasta ihmistä. :)

Mutta, ilman muuta kannattaa lähteä ulos, itse ainakin koen, että aina kun olen käynyt pienelläkin reissulla ilman tyttöä, niin mieli virkistyy ja olen ollut todella hyväntuulinen sen jälkeen! Eikä se varmasti johdu siitä, ettenkö rakastaisi tuota pakettia!

Niin, ja myös jälkitarkastuksessa sekä neuvolassa on kyselty paljon äidin jaksamisesta ja siitä, että olenko varmasti saanut myös omaa aikaa. Eli myös lääkärin mielipide asiaan on se, että on tärkeää välillä irtaantua arjesta ja olla hetki ilman tyttöä, oli se sitten kampaajakäynti, shoppailureissu tai terassikäynti. Kummasti se vain piristää, kun näkee ystäviä ja pääsee välillä aikuiseenkin seuraan. :)


Niin, ja viikon päästä tytön ollessa 2 kk ja puolitoista viikkoa, jätetään tyttö illaksi siskolleni hoitoon. Eli tällä kertaa ihan oikeasti hoitoon.. :) Menemme ystävien häihin ja otetaan tyttö mukaan, mutta siskoni tulee hakemaan tytön pois häistä sitten alkuillasta. Häät on usein melko railakkaita ja mielestäni siksi oikein ole lasten paikka, että mieluummin laitan siksi aikaa tytön hoitoon siskolleni, jolla on omakin lapsi joten varmasti osaa hoitaa, että ei ole siitä pelkoa. Ja tietysti laitan omat maitoni mukaan. Mennään lisäksi yöksi sinne siskoni luokse, koska häät on toisella paikkakunnalla, joten vauva ei ole erossa koko yötä meistä. Uskon että kaikki menee oikein hyvin! Ja jos menee, niin seuraavat häät onkin sitten 10.9. eli TAAS olemme pahoja vanhempia ja jätetään vauva hoitoon! ;)

Tulipas epähuomiossa kirjoitettua pitkä teksti.. no, mutta pointti taisi tulla selväksi. Elkää ihmeessä poteko huonoa omaatuntoa jos käytte jossakin rentoutumassa, vaan ajatelkaa niin päin, että kun äiti voi hyvin niin myös lapsi voi hyvin!!
 
Jep, täytyy sanoa että mun mielestä isä on vanhempi siinä missä äitikin, ja on upeaa jos isä osallistuu mahdollisimman paljon vauvan hoitoon alusta lähtien. Ei sitten isompanakaan aina tarvita äitiä, kun tulee pipi tai muuten harmittaa. 

Meillä kun mennään pulloruokinnassa niin ollaan jaettu syötöt alusta saakka aika tasavertaisesti. Että jotain iloa imetyksen mönkäänmenostakin :P Pyllypyykit, yövalvomiset ja kylvettämiset ollaan tehty jos nyt ei 50-50, niin kuitenkin tasaveroisina vanhempina, ei ole "äidin töitä" ja "isin töitä". Eikä kumpikaan mieti, että osaako tuo nyt hoitaa hommat niin kuin kuuluu. 

Itse lähdin eilen ulos kaverin kanssa muutamaksi tunniksi. Yhden tekstarin laitoin, että miten teillä siellä menee. Muuten jätin ajatukset vauva-arjesta sivummalle ja nautin omasta ajasta ystävän kanssa. Ja olipa ihana tulla kotiin, kun täällä oli tyytyväinen tyttö isin sylkyssä ja iskäkään ei ollut ihan kypsä, vaikka totesikin illan olleen kiireinen. (Saipa esimakua siitä, mitä meillä on sitten arki kun hän palaa töihin ja me vauvelin kanssa vietetään päivät kaksin)

Vastaavasti iskäkin on päästetty kotoa jätkien kanssa futismatsia katsomaan ja tänään polttareihin päiväksi pyörimään. 

Olen muuten huomannut että nyt iloa saa ihan hassuista asioista. Tai siis että ennen inhosin käsitiskin kanssa läträämistä. Nyt se on pieni irtiotto ainaisesta sylinä olemiessta (niin paljon kuin siitä tykkäänkin) ja ihan vain sellaista aikaa, ettei tarvitse sen ihmeemmin mitään ajatella, sen kuin harjaa menemään. Ja entäs suihkussa käynti sitten, ai että! Kuuman kohisevan veden alla saa sen 5-10 minuuttia ihan omaa rentoutusaikaa. 

Välillä meinaa hiipiä sellainen ajatus jonnekin takaraivoon, että olenko mä nyt huono äiti, kun kaipaan pieniä breikkejä vauvasta. Mutta yritän työntää nuo ajatukset mahd. nopeasti pois. Vauva on kaikessa ihanuudessaan aivan järjettömän suuri vastuu, josta on lupa ottaa vaikka vain se 5 minuutin tauko ilman omantunnontuskia. Ja virkistynyt äiti on parasta myös vauvelille. Ei tarvitse sitten aina katsella väsyneitä kasvoja kun seurustellaan :)





 
No aivan oikein,

ei kukaan ole missään nimessä "huono äiti" jos ottaa pieniä hetkiä omaakin aikaa. Äiti ei ole synonyymi ruokakoneelle, tiskikoneelle, pyykkikoneelle, tai ylipäänsä millekkään "koneelle". Meneepä aika herkästi rikkikin vielä jos liiaksi käytetään.

Eli hetki omaa aikaa ja taas pyörii arki huolettomammin! :)

Ja totta puhuttiin tuossa yllä, että kyllä se helpottaa myöhemmin kun molempien vanhempien syli kelpaa. :) Vauvalehdessä vai olikohan kaksplussassa kirjoitettiin, että ehkäisisi myös vierastamista jos antaa lapsen olla pienestä lähtien edes isänsä kanssa kahdestaan. Saati välillä hoidossa! :)

Niin, ja Viirukhan, tsemppiä sulle kovasti! Mä olen välillä täällä käynyt lukemassa juttuja myös, hienoa että pääsit psykologin juttusille! Lähes valmiina toimintaterapeuttina tiedän miten tärkeää on saada ulkopuolista apua ja varsinkin ottaa se vastaan! Mielestäni on vahvuutta ja rohkeutta kun uskaltaa myöntää, että ei nyt aivan pärjää ennemmin kuin se, että polttaa itsensä loppuun kun yrittää selviytyä kaikesta. Olet rohkea! Ja ajattele miten vahva olet, moni murtuu paljon pienemmän ongelman edessä.


Sanoit aivan oikein: onnellinen äiti, onnellinen perhe! <3
 
Mun mielestä niin äidin kuin isänkin täytyy ehdottomasti saada omaa aikaa, oli se sitten minkälaista tahansa. Joillekin riittää oma rauhallinen suihkuhetki ja jotkut tarvitsee ihan vaikka koko päivän omaa aikaa kodin ulkopuolella. Mä tarttin esikoisen vauva-aikana säännöllisesti ihan ikiomaa aikaa kodin ulkopuolella ja mies oli esikoisen kanssa kahdestaan. Ja nykyään ovat ihan paita ja peppu. :) En olis yksinkertaisesti jaksanut jos en olis saanut tehdä ihan rauhassa omia juttuja ja just käydä sillon tällön tuulettumassa baarissakin. Poitsu oli myös kolmikuisesta asti säännöllisesti molempien isovanhempien luona hoidossa (muutaman tunnin kerrallaan) ja myös isovanhemmat on herralle ihan huipputärkeitä. Tällä kertaa ei oo haluja minnekään mennä, en tiedä miks ajatukset on niin erilaiset, mutta ne rauhalliset suihkuhetket riittää - ainakin toistaiseksi. En jotenkin osaa edes kuvitella, että minnekään menisin ilman vauvaa... :) Vauva on ihan erilainen kuin esikoinen oli, MILJOONA kertaa rauhallisempi ja tyytyväisempi. Meillä oli esikoisen kanssa alusta asti aika rankkaa, nyt kaikki on mennyt ihan erilailla - voi johtua ihan siitäkin ettei "menohaluja" oo. Ja siitä, että tän enempää vauvoja meille ei tule... Haluun vaan olla vauvan kanssa koko ajan, kohta se on jo iso!
 
Meillä oli Shakira vähän samanlainen kohtaus, kun teilläkin, mutta paljon lievempi. Yhtenä aamuna vaan heräsin siihen, kun pinnasängystä kuuluu ihmeellistä itkua. Nousin nopeasti sängystä ja huomasin, että vauva ei saa kunnolla henkeä. Nenä ja kurkku oli niin täynnä räkää. Pikkuinen hengitti tosi vaikeasti. Sit vaan nopeasti huuto miehelle, et vauva ei saa happea ja kamalalla kiireellä etsimään nenäimua ja sillä imemään. Pidettiin myös vauvaa niin, että hänen päänsä roikkui vähän alas päin. Onneks tää autto ja vauva rupes hengittämään kunnolla. Mut kyllä säikäytti. Voin vaan kuvitella miten kamalaa teillä on ollut, kun meillä tuo pienikin asia säikäytti niin kamalasti.

Mulla ei ole ollut vielä mitään hinkua lähteä baariin tai ottaa sidukkaa. Ihme kyllä. Ennen synnytystä nimittäin teki ihan kamalasti mieli kylmää päärynäsiideriä, mutta se on unohtunut hyvin vauvaa hoidellessa. Pari kertaa ollaan jo jätetty vauva pariks tunniks mummille hoitoon ja hyvin heillä on mennyt. Olen ajatellut, et sit kun vauva on yli 3 kuukautta niin rupean harkitsemaan baariin lähtemistä. Ennen sitä olen kiltisti kotona ja nautin pikkuisesta.
 
Shakira, siis aivan kamalaa emoticon .Mun piti asentaa kylmäkallet melkein päähän, että saan pidettyä itteni kylmän rauhallisena tämän pikkusen kanssa. Ennen mä olin niin quul kaikista asioista, mutta nyt taas alkaa mielikuvitus laukkaamaan ihan minne sattuu.

Meillä alkoi sitten arki tänään, kun lasten isä meni töihin 5 ½ viikon jälkeen! Toisaallta ihan kiva kun meni, mutta toisaalta mä inhoan sydämeni pohjasta hänen iltavuoroja. Päivät menee ok, mutta iltapäivästä iltaa alkaa takkuamaan kun se ilta on niin täynnä härdelliä.

Mua ei tuonne rientoihin mikään kutsua. Taitaa johtua kyllä siitä, ettei mulla ole tällä paikkakunnalla sellaisia ystäviä, joidenka kanssa rientoihin menisin ja myös se, että hyppyyt ei enää vaan kiinnosta. Mä voisin mennä sydänystävien luokse höpöttelemään ja olla vaikka yötäkin, jos matkaa ei olis sitä 200-300 km...ja vauva olis vähän vanhempi. Kampaajalle on jo aika, mut se kuuluu mun perusetuisuuksiin, joten sitä en laske oikeen omaksi ajaksi...
 
XeeenaZ HUI!!  ihan meni kylmänväreet :/

Ei täälläkään pahemmin baarittelut innosta, josko sitä harkittis parin kuukauden päästä mennä kavereidenkanssa kokeilemaan osaako sitä vuoden tauon jälkeen pistää jalalla koreasti :D
Pojunkanssa suunnataan tampereelle mun kaverinluo kyläilyreissulle pariksi päiväksi kunhan saadaan ristiäiset alta pois,siinä mulle rentoutumista kun pääsee kotoa pois :D 
 
Mukavaa alkanutta viikkoa mammoille!
Meillä uniongelmat jatkuu... Viimeksi kun kirjotin tänne uniongelmista, niin nukuttiin pari yötä ihan hyvin..Jospa nytkin sama homma. ;) Viime yönä klo 22-06 välillä nukuttiin vissiin kolme tuntia. Muuten huudettiin koko ajan ja mikään asento ei ollut hyvä. Koko ajan piti hyssyttää ja heiluttaa. Ja taas itkettiin... Aamukuudelta vein pojan sitten isin luokse makuuhuoneeseen kun en yksinkertaisesti enää uskaltanut pitää poikaa edes sylissä ku olin niin väsynyt ja hermostunut. Sinne se sitten nukahtikin varttitunnissa, johtuen varmaan siitä, että väsyi jo huutoon ja isi oli tuhat kertaa rauhallisempi hoitaja kuin hermostunut ja itkuinen äiti. Tein sitten itelle sohvalle pedin ja sain nukkua nyt klo 10 asti, kunnes poika heräs syömään. Nyt poika makoilee sohvalla hyvin tyytyväisenä ja iloisena, eikä vois uskoa, että tää on se lapsi joka huusi koko yön. :( Aika raskaaksi käy meidän arki, jos nää yöt jatkuu kauankin näin. Miten muilla onko samanlaisia ongelmia? Ja auttaako teidän vauvoihin tällöin mikään?
 
Mun mielestä aikuisten elämä ei saa loppua siihen että lapsia tulee maalimaan. Tällä tarkoitan sitä että äiti saa kyllä omaa aikaa, saa juoda alkoholia, saa tehdä mitä itse haluaa riippumatta lapsista.
Meillä mies on yhtälailla lasten kanssa ( nyt kylläkin töissä isyysloman loputtua). Poika on puoli-imetyksellä, tai en imetä mutta saa ehkä n. 60-40 äidinmaitoa ja korviketta. Äidinmaidon pumppaan.
Pari iltaa istunut ottaen " omaa aikaa" parvekkeella ja muutamia oluita ottanut, isä hoitanut lapsen. Ja aion kyllä lähteä joku weekend radalle. Pumpattuna on äippämaitoa pakkasessa ja 3 vrk säilyy jääkaapissa.
Esikoisen kanssa olin liiankin tuta. Yöt valvoin sen vatsakipujen kanssa ja lopulta olin niin väsynyt että en enää nukkunu ja sairastuin masennukseen. Nyt pidän siitä huolen että saan nukkua ja levätä myös.
Poika ollut myös paljon mun vanhemmilla hoidossa ( jotka asuvat samalla paikkakunnalla) jotta saan tehtyä ja touhuttua jotain yksin esikoisen kanssa, tärkeää sillekin saada ihan omaa aikaa äidiltä. Ja monesti päivän aikana ovat lapset siellä että käyn ihan rauhassa kaupassa jjne... ei äiti siitä huonone. Ja ajattelee millaisia äitejä ja laps kohtaloita maalimassa on niin ei mikään eidän näistä tekosista tee meistä huonoja äitejä, päin vastoin. Pitää saada rakkautta että voi rakastaa ja pitää saada aikaa että voi antaa sitä myös toiselle...

Tulipas vuodatus, mutta mulla saa vaan otsasuonen sykkimään puheet kuinka vain imettävä äiti on paras ja sitä sun tätä ja äiti ei sais käydä baarissa jne..

alkoholi ja imetyskin on niin iso asia joidenkin mielestä, kyllä ne saa sopimaan yhteen kun käyttää maalaisjärkeä.
 
Kare: muistan joskus esikoisen kanssa että ei millään meinannut nukahtaa mun syliin tai jos olin " liian lähellä". Isänsä syliin tai viereen nukahti muitta mutkitta, sitten tajusin että minähän haisen maidolta joka häiritsi sitä nukahtamista ja huusi huutamistaan kuin ikinä ei olis ruokaa saanu, sitte jos syötti, ni huus vatsaansa ku oli liian täynnä. Miellä autto sen et mies pitkälti nukutti tai sit jos likka oli mun sylis ni pidin meijän välissä sellasta juuri pesusta tullutta harsoliinaa mikä hais tietysti lievästi pesuaineelle tms. ei ny mikän ihan vastaava tilanne, mut ajattelinpa tuonkin kertoa =) Toinen mihin nää kummatkin on rauhottunu ja nukkuu ihan jees on tarpeeks viileä huone, kapalo tai unipussi.
 
Hei, missä tää porukka luuhaa??! Mikä se fb:n ryhmä on missä on tämä porukka? Koetin kaikki mahdolliset nimet, mutta EI, ei löytynyt. Aika yksinäistä täällä on...
 
Täällä ainakin jumitetaan tytön kanssa yhdessä koneella ja yhdellä kädellä kirjoittaminen on turhan vaikeaa ja hidasta. Lukeminen kyllä sujuu ongelmitta, jos tyttö on yhteistyökykyisellä tuulella.

Meillä vaan puklataan ja puklataan, taitaa olla jo 3 vaatekerta meillä molemmilla menossa tälle päivälle. Tai sitten me tapellaan syömisen kanssa, hirvee huuto en syö rintaa, menee 5min niin sitten syön kuin enkeli hetken ja sit alkaa huuto etten syökkään jne... Rytmistä ei tietoakaan, tällä erää omat yöunet ollu jo muutama yö peräkkäin max 3,5h. Olo rupeaa kohta muistuttamaan zombieta, jostain syystä pari päivää päiväunetkin tytöllä ollu max 15min kerrallaan, joten ei se nukkuminen sillon iteltäkään onnistu.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top