Jennyhannele, kysynpä nyt kun en vielä ole ehtinyt niin paljon palstaa seuraamaan... Millä perusteella sulle tehdään sektio? Itse vaan mietin kun siis ilmeisesti iso vauva tulossa ja mietin eri käynnistystapoja/sektiota yms. Ja on varmaan helpottavaa tietää jo päivä!
Elokuun kuulumiset
- Ketjun aloittaja jennyhannele
- Aloituspäivämäärä
Synnytyspelon ja paniikkihäiriön takia :)
kyllä vaan siitä monen päivän käynnistysrumbasta sai ihanan palkinnon. Ikinä en kyllä varmaan siihen enää lähtis ellei ihan pakko olis, henkisesti aika raskasta ja niin myös fyysisestikin!
Mä oon itekseni tuntenut syyllisyyttä siitä että en oo puhunut ja laulanut vauvalle raskauden aikana. Tottakai liikkeisiin usein automaattisesti reagoin ja välillä juttelen pojulle mutta en tiedä onko se riittävästi. Oon myös miettinyt että miten vauva muka tietää puhunko sille vai jollekin muulle. Mies silloin tällöin höpisee masulle muttei kovin usein. Onneks meillä ei oo neuvolassa tollasia hirveesti käyty läpi kun en ehkä kestäisi jos joku muu itseni lisäksi tästä vielä alkais syyllistämään.
Onnea Haituvalle :) varmasti oli kaiken sen arvoista♡
Onnea Haituvalle :) varmasti oli kaiken sen arvoista♡
Ei mekään mahalle puhella tai laulella. Silitellään kyllä ja tunnustellaan liikkeitä, ja joskus saatan mahalle tiuskasta jos oikeen kipeesti monottaa. Lastensuojeluilmoitusainesta siis minäkin! Toi tuntuu olevan joku uus juttu toi varhainen vuorovaikutus-soopa.
Esikoisen aikana varhainen vuorovaikutus koski vuorovaikutusta vastasyntyneen ja siitä edelleen pienen vauvan kanssa. Tietenkinhän äidin pitää huolehtia itsestään ja sikiöturvallisuudesta raskauden aikana, se on kuitenkin tärkeintä. Vauvahan on läsnä koko ajan kaikissa tilanteissa äidin mukana, kuulee äänet ja on turvassa kohdussa. Saa hyvän elämänalun siten. Olen enemmän pitänyt suosituksena, että masuasukille voi höpötellä ja jutella. Ei se tunnu mitenkään luontevalta, olen kyllä toisinaan laulanut vauvalle omaa laulua kuten tein myös ensimmäisenkin kanssa. Silitellyt massua jne. Neuvolassa asiasta ei ole kummemmin keskustelua käyty.
Arvoon arvaamattomaan nousee vuorovaikutus vauvan kanssa syntymän jälkeen. Oman esikoisen vauva-aika olikin ihanaa aikaa kaikkine höpöttelyineen ja hupsutteluineen vauvan kanssa ja hänestä tulikin todella reipas, sosiaalinen ja rohkea, mutta vauvan luonne kyllä vaikuttaa aika määräävästi. Jännä nähdä millainen tämä tuleva pikku tyyppi on, onko aivan erilainen luonne kuin ensimmäinen ja miten kaikki lähtee sujumaan :)
Arvoon arvaamattomaan nousee vuorovaikutus vauvan kanssa syntymän jälkeen. Oman esikoisen vauva-aika olikin ihanaa aikaa kaikkine höpöttelyineen ja hupsutteluineen vauvan kanssa ja hänestä tulikin todella reipas, sosiaalinen ja rohkea, mutta vauvan luonne kyllä vaikuttaa aika määräävästi. Jännä nähdä millainen tämä tuleva pikku tyyppi on, onko aivan erilainen luonne kuin ensimmäinen ja miten kaikki lähtee sujumaan :)
Hilsip
Jostain jotain jo tietävä
Joo, sama täällä et en oo kyllä jutellut bebelle mitään. Joskus yritin mut ei se oikein onnistunut. Mä kyl kuuntelen musaa ja laulan usein mukana, et siinä hän nyt kuulee mun äänen jos se on tarpeen. Liikkeisiin reagoin silittelemällä mut siihen se kyl jää.
Neuvolassa ei oo puhuttu kyl asiasta mitään.
Mä kävin ylimääräisessä ultrassa, ku sf huitelee yläkäyrän yläpuolella. Kaikki oli kuitenkin kunnossa. Paino arvio oli tällä hetkellä 3,2 ja mulla viikot 35+0. Lääkäri kyl sano et alatie synnytys tulee onnistumaan hyvin todennäköisesti. Uus arvio tulee viikolle 38.
Neuvolassa ei oo puhuttu kyl asiasta mitään.
Mä kävin ylimääräisessä ultrassa, ku sf huitelee yläkäyrän yläpuolella. Kaikki oli kuitenkin kunnossa. Paino arvio oli tällä hetkellä 3,2 ja mulla viikot 35+0. Lääkäri kyl sano et alatie synnytys tulee onnistumaan hyvin todennäköisesti. Uus arvio tulee viikolle 38.
Lejoninna
Jostain jotain jo tietävä
Huuh! Hyvä kuulla, ettei muutkaan sen enempää puhele ja laulele. En todellakaan tiedä mikä olisi riittävästi, sitä ei kerrottu. Puhelen välillä ja usein taputtelen ja silittelen masua. Jokunen satukin on luettu ja muuten vaan tullut lauleltua. Oon miettinyt miltä poikanen näyttää ja millainen luonne hällä on.
Oli myös kyse jostain sellaisesta, että raskauden käsittelyä ei olisi tehty riittävän pitkään. Tähänkään en saanut tietää, että mitä kaikkea se sisältää ja millä perusteilla ei olisi riittävän pitkään. Mitään eriyistä haastattelua ei ole tehty. Huoh. Omasta mielestäni olen ihan samanlaisia asioita pohtinut kuin kaikki muutkin mm tällä palstalla!
Muutto isompaan asuntoon ja kouluun hakeminen ja pääseminen tulkittiin myös isoiksi stressitekijöiksi, jotka ovat häirinneet minua raskauden aikana. Ihan älyttömiä juttuja siis!
Noh. Se on ohi nyt eikä vaikuta, että johtaisi mihinkään toimiin. Kieltäydyin myös heidän tarjoamasta varhaisen vuorovaikutuksen ryhmästä lapsen syntymän jälkeen.
Kiitos tsempeistä! Enköhän ja eiköhän olla kaikki ihan riittävän hyviä äitejä!
Oli myös kyse jostain sellaisesta, että raskauden käsittelyä ei olisi tehty riittävän pitkään. Tähänkään en saanut tietää, että mitä kaikkea se sisältää ja millä perusteilla ei olisi riittävän pitkään. Mitään eriyistä haastattelua ei ole tehty. Huoh. Omasta mielestäni olen ihan samanlaisia asioita pohtinut kuin kaikki muutkin mm tällä palstalla!
Muutto isompaan asuntoon ja kouluun hakeminen ja pääseminen tulkittiin myös isoiksi stressitekijöiksi, jotka ovat häirinneet minua raskauden aikana. Ihan älyttömiä juttuja siis!
Noh. Se on ohi nyt eikä vaikuta, että johtaisi mihinkään toimiin. Kieltäydyin myös heidän tarjoamasta varhaisen vuorovaikutuksen ryhmästä lapsen syntymän jälkeen.
Kiitos tsempeistä! Enköhän ja eiköhän olla kaikki ihan riittävän hyviä äitejä!
Aargh. Tässä on melkein jokaisella kaikenlaisia stressitekijöitä, ja kukin parhaansa tekee. Tällä palstalla ei ole yhtään äitiä tai tulevaa äitiä, josta ajattelisin, että tuo ei varmaan ole riittävän hyvä tai että tuo käsittelee raskauttaan väärin, liikaa tai liian vähän.
Aika erikoinen tuo sinun juttu Lejoninna! 
Itselläni oikeasti oli esikoista odottaessa ongelmana kiintyä vauvaan pelkojen takia, eikä kukaan mitään ilmoituksia tehnyt.
Ja eikö opiskelemaan hakemisen ja uuden kodin etsiminen pitäisi olla hyviä juttuja vauvankin kannalta? Suunnittelet tulevaisuutta ja järjestät asioita mallilleen vauvaa varten. Eihän se elämä raskaana ollessa pysähdy ja muutu pelkäksi vauvan hautomiseksi.
Itselläni oikeasti oli esikoista odottaessa ongelmana kiintyä vauvaan pelkojen takia, eikä kukaan mitään ilmoituksia tehnyt. Ja eikö opiskelemaan hakemisen ja uuden kodin etsiminen pitäisi olla hyviä juttuja vauvankin kannalta? Suunnittelet tulevaisuutta ja järjestät asioita mallilleen vauvaa varten. Eihän se elämä raskaana ollessa pysähdy ja muutu pelkäksi vauvan hautomiseksi.
Todella erikoiselta kuulostaa tuo sinun juttu Leijoninna! Itse pohdin kaikenmaailman juttuja raskauteen liittyen ja usein kyselen täällä tyhmiä. Neuvolassa en oo koskaan mitenkään erityisen syvällisesti käsitellyt raskautta enkä koe että siellä edes olisivat halunneet että analysoin jne enemmän. Jotenkin erikoisia asioita mistä sinua on siellä arvosteltu.
sleepingbeauty
Oman äänensä löytänyt
Siis mitä ihmettä, eikös kaikki me naiset ole erilaisia, ihan omia yksilöitämme? Tai eikös neuvolassa tämä pitäisi tietää? Ei kaikki tulevat äidit tietenkään käyttäydy samalla tavalla raskausaikana, joillekin se on varmasti helppoa puhua masuasukille, toiset taas saavat kunnon yhteyden lapseen, kun se on syntynyt.
Ihan älytöntä, että pystytään väittämään, että tuo olisi ongelma, ja joka voisi olla yksi syy ennakoivaan lastensuojeluilmoitukseen.
Neuvolan työntekijät eivät kuitenkaan pääse asiakkaiden pään sisälle, käyntejä ei ole joka päivä, joten eiköhän äidit itse tiedä paremmin, miten kokevat vauvansa masussa. Esimerkiksi minä itse välitän kohtuni asukista, ostan vauvan tavaroita kotiin ja valmistelen kaiken hänelle valmiiksi, toivon hänen syntyvän terveenä jne. Mutta jos jotkut naiset eivät koe luontevaksi kuvitella lapsen ulkonäköä/luonnetta jne., niin mitä pahaa siinä on? kyllä kaikki me tiedetään, että viimeistään 9kk jälkeen voimme nähdä lapsen ihan omilla silmillämme. Jos haluaa kuvitella lapsen olemusta ja ulkonäköä, niin sekin on täysin ok, mielestäni kaikki tekee niin kun parhaaksi kokee ja kumpikin tapa on oikea.
Inhottavaa, jos neuvolassa katsotaan pahaksi, jos ei tee juuri niin kun he itse kokevat oikeaksi. Väkisinkin lapsi kuulee kohdun läpi äidin äänen ja taustaäänet.
Olen pahoillani, että sinulla on tuommoinen tilanne, voimia paljon ja tsemppiä! Luulen kans, että kyse on vain parista käynnistä syntymän jälkeen ja sitten ottavat teidät pois listoiltaan. Varmasti sosiaalipuolella on vakavampiakin tilanteita, joihin heidän täytyy puuttua, kuten alkoholistivanhemmat/narkkarit jne. Ihan turhaa minun mielestä heiltä keskittyä sinun tilanteeseen, kun en näe lasta mitenkään vaarassa
No johan on juttuja tuon vuorovaikutuksen kanssa! Onneksi meillä ei ole mitään semmoista puhuttu. Ehkäpä kun mulla on nyt kolmatta kertaa sama neuvolantäti, hänellä itselläänkin neljä lasta, niin tietää varmaan että ei sitä ehdi pienten lasten kanssa kaiken päivää höpötellä jollekin masuvauvalle.
Rehellisesti sanottuna mä oon ajatellut että niin kauan kuin vauva on masussa, keskityn näihin kahteen jo olemassa olevaan ja vauvan vuoro on sitten kun syntyy.
Rehellisesti sanottuna mä oon ajatellut että niin kauan kuin vauva on masussa, keskityn näihin kahteen jo olemassa olevaan ja vauvan vuoro on sitten kun syntyy.
Lejoninna
Jostain jotain jo tietävä
Kiitos tsempeistä! Vaikka itsekkin tietää että on toiminut ihan tavallisesti ja riittävästi, niin silti se iskee itsetunnolle tuollainen ilmoitus. Joutuu tsemppaamaan vähän enemmän että itsekin taas luottaa itseensä. Mielestäni he siis tekevät enemmän haittaa kuin hyötyä tällä.
Ja tosiaan alunperin ilmoitus on tehty siitä syystä että olen sairastanut masennusta ja elämäntilanteeni ei ole "tavallinen" eli en asu yhdessä lapsen isän kanssa. He ajattelivat että tarvitsen enemmän tukea. Ja se on tietysti ihan kiva, mutta juttu paisui vähän liiallisuuksiin ja kun mukaan tulee lisää ihmisiä niin suhteellisuus ja inhimillisyys kärsii.
Ja tosiaan alunperin ilmoitus on tehty siitä syystä että olen sairastanut masennusta ja elämäntilanteeni ei ole "tavallinen" eli en asu yhdessä lapsen isän kanssa. He ajattelivat että tarvitsen enemmän tukea. Ja se on tietysti ihan kiva, mutta juttu paisui vähän liiallisuuksiin ja kun mukaan tulee lisää ihmisiä niin suhteellisuus ja inhimillisyys kärsii.
Synttärijuhlat taputeltu ja voi huh kun oon poikki. Kotiin tullessa meinas itku tulla, kun ei olis enään jaksanut kävellä askeltakaan kun oli kasseja ja pussukoita kannettavana. Ja kakku! Kaikenlaista vauvakamaa saatiin, mun lempparina toi Mauri Kunnaksen vauvakirja. Mummi oli selkeesti kuunnellut kun puhuin just tosta kyseisestä kirjasta, halusin sellasen missä olis raskausajalle myös omat sivunsa.
Onnea jennyhannele! Se Mauri Kunnaksen kirja on ihana! Me hankittiin samainen jokunen kuukausi sitten. Se on kiva, kun siinä on paljon kirjoteltavaa, mut ei kuitenkaan mitään romaania tarvi saaha aikaseks.
cenni
Jostain jotain jo tietävä
minut yllätettiin tänään baby showereilla. oli ihana ylläri!! kaikki tärkeimmät naiset oli "tunkeutunu" meidän kotiin ja mies oli mukana juonessa kun toi mut kotiin ihan muina miehinä :) oli ihana vaihtaa kuulumisia ja puhua ja höpötellä vauvajuttuja ja kuunnella muiden kokemuksia! olen tosi onnellinen näistä ihmisistä 
sain myös kauneushoitolan lahjakortin ja odotan innolla sen käyttämistä! ja vauva sai tietty vaippakakun 
sain myös kauneushoitolan lahjakortin ja odotan innolla sen käyttämistä! ja vauva sai tietty vaippakakun 
Mä pyysin aikoinaan esikoista odottaessa itse, että tehdään ennakoiva ilmoitus, mutta mulla oli siihen hyvin raskaat syyt. Halusin että se tehdään ikään kuin varmuuden vuoksi, jotta saan apua heti jos sellainen tilanne tulee vastaan että apua tartten. Omalla kohdalla kaikki meni kuten piti ja lastensuojelu oli aikansa taustalla todettiin ettei tarvetta ole.