Elokuun elostelut

mulla esikoinen oli mahassa ihan hirvee bilettäjä ja poika tuli.
Tämä toinen tuntuu kans jammailevan jatkuvasti ja maha menee puolelta toiselle :D
 
Eli onko nämä mahassa aktiiviset sitten kovinkin aktiivisia mahan ulkopuolella
Apua, sanon minä sitten. Mikä mönkiä meille onkaan tulossa
 
Kun kävin sillo siinä niskaturvotus ultrassa viikolla 12 niin ultraaja sanoi tehneensä omaa epävirallista tutkimusta, ja kysyi meiltäki että millanen esikoinen oli mahassa ja mahan ulkopuolella ja oli tullu siihen tuloksee että useimmiten masussa vilkas tyyppi on myös masun ulkopuolella vilkas tyyppi.  Ainahan niin ei ole mut sano että useimmiten on. 
 
No eli ei siis ole rauhallinen tyttö tulossa meille. Konttaakohan se jo syntyessään
Siltä ainakin välillä tuntuu ;) Saapa nähdä miten tässä tulee sinuksi nuiden potkujen kanssa. Nyt on välillä vähän hankala olla naama peruslukemilla töissä kun yhtä aikaa mahassa on kauhea meininki päällä

Jos sitä alkais höpöttelemään mahalle kesken vakava palverin?
 
Meidän esikoinen liikkui mahassa sillä lailla möyrien hitasti puolelta toiselle käännellen ja joskus pitkiä venytyksiä tehden. Ja sellainen se oli. Nukkui heti hyvin ja oli kova tarkkailemaan asioita ennen kuin ryhtyy tekemään. Ja varovainen on kaikessa uudessa, kunnes tottuu.

Toinen oli mahassa ihan erilainen ja saikin lempinimekseen pörriäinen. Se potki ja riuhtoi niin kamalasti, että pelkäsin sen murtavan loppuvaiheessa vielä mun kylkiluut. Ja pörriäinen sieltä tuli. Nousi istumaan todella aikaisin ja kävelemäänkin ryhtyi yhdessä päivässä, kun esikoisella kesti 4 kuukautta totutella tuen kanssa, että uskaltaisikos... Ja luja pää sillä on. Jos iskee pään vahingossa pöydän reunaan, niin lyö vielä varuiksi pari kertaa uudestaan, että olihan se pöydän reuna siinä. Nukkuu kyllä ihan hyvin, mutta ei niin kuin ensimmäinen. Sen pitää painia siellä sängyssä joskus puoli tuntia ja "pörrätä" ympäriinsä, eikä nuku vuorokaudessa niin paljon kuin ensimmäinen vastaavassa iässä.

Tämä kolmas on aika lailla samanlainen kuin kakkonen tuolla mahassa. Huh huh! Ettei vaan meno ja meininki pääse laantumaan talossa...
 
että mua alkaa ärsyttää ihmisten kyselyt siitä, että oliko suunniteltu vai vahinkoemoticon se kellekkään kuulu..
 
Mä oon ollu aika hiljainen, mutta sille on syy. Mä haluan täällä(kin) kertoa mimmoinen "ihana" virus mulla tulla tupsahti ja millasta käyttäytymistä sain terveyskeskuksesta ja kahdesta sairaalasta.

Mulla alkoi muutama viikko sitten kesäloma. Olin tottakai innoissani, koska tiesin että se on mun viimeinen kesäloma jolloin voin tehdä/mennä/tulla mitä haluan. Äippälomalla on keskityttävä sitten omaan ja vauvan vointii kunnolla ennen synnytystä. Tietty ilman päihteitä loma suju.

Heti alku viikosta mulla alkoi tulemaan huonovointisuutta, mitä ei ole koko raskaudessa ollut ellei harvoin nyt ollut "nyt mä oksennan" oloa tai päänsärkyä. Mulla laski, nousi, laski nousi lämpö ja jouduin ottamaan panadol novumia useasti päivässä. Päänsärky ei lähtenyt mihinkään, ei millään. Se oli kauheinta. Joka paikkaa kolotti, käveleminen ei vaikeata. Päivä, päivältä mun olotila vaan huononi. Mietin että nyt ei ole kaikki normaalisti, pelotti.

Perjantaina mä sitten varasin lääkäriajan terveyskeskusta, he passittivat minut kotiin "sulla on ihan tavallinen flunssa, miksi edes tulit tänne?". Lähdin sitten itkukurkussa kotiin lepäilemään kokopäiväksi. En ollut pystynyt syömään ja juomaan ollenkaan kokopäivänä joten mun oli PAKKO lähtee sairaalan päivystykseen. Soitin ja he suosittelivat menemään. Olin ~5h sielä tiputuksessa ja he ottivat näytteitä. Mulla oli silloin noin 7 rakkulaa tai semmosta tuossa vyötäröllä. Sain diagnoosiksi virtsatien tulehduksen. Epäilin sitä, koska mulla ei ikinä oo edes VTI:n ollessa ollut tommoinen olo. Pääsin kotiin ja unohdin lauantaina hakea sen kuurin.

Lauantaina päätin kaikista maailman vaivoista poistua kodista turhan pitkälle. Oli pakko soittaa mies hakemaan mut koska en olisi pystynyt millään kävelmään metriäkään, mua oksetti, tuntu että päähajoo, lihaksiin koski nii että itketti ja kuumemittari oli taas 38 asteessa kun viimein pääsin sänkyyn.

Seuraavana yönä se tapahtu. Unta lähemmäs 2h kokoyönä. Lähdin vessaan, mulla lähti jalat alta ja kopsautin pääni seinään. Tästä alkoi oksentelu (mitä oon viimeks tehnyt ala-asteella jos ei krapula päiviä lasketa) Nyt silmäkulmaani koristaa kuhmu ja harry potterin kaltainen arpi. Se olikin sitten menoa. Yksityiseen lääkärille lähdettiin mieheni kanssa. En muista juuri mitään siellä ollessani. Muistan törmänneeni sielä vessan oveen ja oksennelleeni. Miehelleni oli sanottu "nyt lähette sairaalaan ihan sama mitä minä sanon". Muistan vaan että halusin bussipysäkille oksentamaan. Sairaalaan X päivytyksestä mut siirrettiin ambulanssilla paikkaan Y koska se oli mulla parempi. Sunnuntai menikin sitten hämärän peitossa.

Mulle tehtiin kaiken maailman kokeita. Ja selvisi että minulla on: Vesirokkoviruksen aiheuttava aivotulehdus. Olin 5 päivää sairaalassa, jossa vointini koheni ja koheni. Nyt olen ollut kaksi tai tämä on kolmas päivä niin kotona. Päänsärky katosi, lämpön nousu/lasku loppui ja niin loppuivat myös lihassäryt. 2 viikon ab kuuri joka menee vielä viikon. Saan 3x 2h päivässä antibiootin suoneen jonka jälkeen tää tauti pitäisi olla kuitattu sillä. Vauvaan tämän ei pitäisi enään näillä viikoilla (24-26) vaikuttaa, koska olen jo niin pitkällä. Tämä on äidin sairaus. Oloni on vaan nyt väsynyt ja sairaslomaa tuli sillai ettei töihin ole asiaa ennen äippälomaa.

Vointini on hyvä. Ja onneks masuasukki aina potki mua VARSINKIN kun olin sairaalassa tipassa ja kamala pissahätä vaivasi :) Ette varmaan usko kuinka mun olisi tehny mieli viedä toi todistus sinne terveyskeskukseen ja sanoa "eipä mulla tainnu mikään tavallinen flunssa vaivavata". Semmosta tänne perheeseen. Onneks masus on ihana jumppari ja oman miehen hoivaus, sitä ei korvaa yksikään hoitaja <3

Toivottavasti teillä muilla paremmin!
 
Kuulostaa rankalta :S Toivottavasti loppu odotus nyt menis paremmin sulla.
Mut on se varmaa ollu lääkäreille vaikee diagnosoida joku vesirokkoo liittyvä ku kuitenki suurinosa sen sairastanu jo lapsuudes.. No onneks ne sit lopulta keksi mikä on hätä ja pääs alottaa oikeen hoidon ja nyt sinä ja pien voitte hyvin. Onneks vauva on nii hyvin suojas tuol kohdus äidin sairastelusta huolimatta.
 
Aivan kamalaa Tyttönen91

Kaikilla ihmisillä elää sisällään se vesirokkoa aiheuttava virus, vaikka itse rokko sairastetaan yleensä jo lapsena. Mä kärsin siitä viruksesta aina raskausaikana, sillä mulle puhkeaa vyöruusu vyötärölle tai takareiteen, yleensä 4-5 kertaa yhden raskauden aikana. Tällä hetkellä menossa kolmas kerta. Ilmeisesti myös herpes huulessa on samaa virusta... En ole lääkäri, joten voin olla väärässä. Mutta tuosta vyöruususta eräs lääkäri osasi sen verran mua valaista, kun ensimmäiselä raskauskerralla ihmettelin sitä. Ja sairaalassa sanoivat ensimmäisen synnytyksen jälkeen, että lapsi on voinut nyt saada jonkin asteisen suojan, kun olen itse sairastanut raskausaikana.
 
Kamalalta kuulostaa tuo tyttönen91:n tapaus, tuon rinnalla oma selkä särky jonka takia nyt saikulla ainakin tämän viikon kuulostaa pienelle. Onneksi kuitenkin siellä kaikki tuntuu jo olevan parempaan suuntaan.. itsellä nyt istuminen tuskaa ja kipu säteilee vielä vasempaan reiteenkin. toivon mukaan menis nyt viikossa ohitse ja pääsisi  vielä hetkeksi töihin ennen äippälomaa...
 
Onkos teille ilmestynyt raskausarpia ? Ja ootteko niitä koittanut jotenkin ehkäistä ? :) Vaikka suurin osinhan ne perinnöllisiä ovat ja niitä varmasti saa, jos on saadakseen, mutta ei se ihon rasvaus pahitteeksikaan ole :) Mä olen ollut aika laiska rasvaamaan, ihan perusvoidetta oon laittanut, silloin kuin muistan. Nyt pitäisi ehkä kuitenkin ruveta enemmän rasvailemaan, kun maha varmaan alkaa kunnolla paisumaan, ajattelin ostaa tota Bio-oil öljyä, mikä on juuri tarkotettu tuohon arpien ehkäisyyn. Mulla on nyt tullut muutamia tosi pieniä arpia, haaleita kyllä, niin pakaran sivuun. Tästä huomaan, että pitää muistaa rasvata muualtakin kuin masun kohilta :)
 
Hei taas! :)

Ei kuulosta kivalta toi tyttönenn91 -tilanne.. Voimia sulle! Toivottavasti kaikki menee nyt hyvin ja saat olla terveenä loppuodotuksen. Käy täyttelee arvauskeskuksen asiakaspalaute-lappunen tarkkoine tietoineen ni saavat kuulla kunniansa jasulle voi tulla parempi mieli.... emoticon

Täällä oli tänään sokerirasitustesti..aivan järkyttävää litkua!! Inhoon muutenki makeeta ni tuo meinasi tulla takas ylös vielä tunninki päästä.. Eikä ne näköjään jakele tän ikäsille enää tarroja "palkaksi" piikittelyistä ni kävin kotimatkalla hakemassa kerrosaterian...ihana tekosyy. :)

Pitäis alkaa suunnittelee muuttoa, kun meillä on tuo kosteusvaurio olohuoneen seinässä. Yli puoli vuotta ollaan ootettu et joku tekis sille jotain ja nyt maanantaina tulee joku tyyppi uudelleen mittailemaan kosteudet. Eipä siinä, sanoivat että betoniseinähän kuivuu itsekseen! :D Siis mitä hittoa? Missä välissä se kuivuu jos ulkona sataa ja se pääsee vuotamaan ulkosaumojen kautta seinien rakoihin? :D Puolen vuoden odottelu ja tekevät vain vauriokorjauksen että voivat sitten uudelleen korjata vuoden päästä eikä se home-riski katoa minnekään. Eikä tuotakaan olis tapahtunu jos en ois sotkenu terveystarkastajaa hommaan. Hyvä Sato! Ei enää ikinä Sato-asuntoon! Pikkasen sylettää..
Onneksi uusi asunto on ihana. :)
Mitenkähän nuo vanhemman tytön koulun vaihdokset onnistuu? Menenkö pokkana kyselemään rehtoria? Onko jotain erityistä mitä pitäis tietää? Neuvolakin pitää vaihtaa.. Kamala minkä ressin tää mulle pukkasi! Ja mies kieltää multa kaiken muuttoon liittyvä häsläyksen, mut miten sitä muka voi olla tekemättä mitään.. Eihän ne miehet osaa kuitenkaa tehä kaikkea niinku pitäis! :D
Sellasta tänne. Mukavaa loppukuuta kaikille! :)
 
Moikka

Meikkis täällä mässäilee kekseillä ja panna cottalla, kun huomenna on sokerirasitustesti (rasitetaan nyt sitten ). Tosin, muuten ei niin hirveästi paranis, kun painoa on tullut nyt jo viisi kiloa ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Enää sais tulla se viisi, kun lähtöpainokin oli niin ruhtinaallinen...

Raskausarpia ei ole vielä tullut (KOP KOP), mutta toisaalta rinnat tai maha ei ole vielä kasvaneet ja reisistä löytyy vanhoja painonvaihteluissa syntyneitä.
Ostin tota edellä mainittua Bio Oilia (Sokokselta 11,90€) ja se vaikuttaa muuten tosi hyvältä, mut vähän ehkä ärsyttävää levittää ja tuntuu, et kuluu melko nopsaan. Oon kylläkin käyttänyt sitä vasta pari kertaa, kun kaverin suosittelemana ostin myös Body Shopin Cacao Stick:n. Sitä olen käyttänyt nyt muutaman kerran viikossa (siis kun muistan) ja tykästynyt kovasti. Tuoksuu hyvältä (melko makea) ja helppo levittää!
Tiedä sitten, että onko noista apuja, mutta ei nyt varmaan haittaakaan. Katotaan sitten miten käy, kun kiristäminen ja kutina alkaa.
 
Ainiin, ja toinen mitä mun piti kysyä.. onko joku jotunut jäämään jo sairaslomalle töistä kipujen/ suppareiden tai muun syyn vuoksi ? Täällä on jaksettu ihan hyvin, muuten, että joskus mahan sivuilta juilii ja rasituksessa voi vihloa kovaankin. Kai ne kuitenkin on jotain kasvukipuja :)
 
mä oon onneks esikoisen kanssa kotona hoitovapaalla, niin ei oo niin väliä vaikka
aamulla kolottais tai yököttäis :)
 
Raskausarvista:
Sain niitä ekassa raskaudessa. Isoimmat tuli rintoihin, kun ne venyi niin nopsaan maidon noustessa synnytyksen jälkeen. Toisen kanssa aloitin ensin hemmottelumielessä itseni öljyämisen saunassa ihan tavallisella natusanin vauvaöljyllä, jossa on rentouttava tuoksu. Sitten huomasin, että se piti ihoni todella pehmoisena ja jatkoin sitä, enkä saanut yhtään arpea toisesta. Nyt olen taas öljyillyt itseäni joka suihkun yhteydessä eikä ole tarvinnut rasvailla. Ja tuo vauvaöljy ei niin paljoa maksa, kuin erikosöljyt.

Saikku:
Nyt teen vain kaksi työpäivää viikossa ja olen päättänyt ne jaksaa vaikka mikä tulisi. Esikoisesta olin tässä vaiheessa jo pätkittäin sairaslomalla ja vko 29 jäin kokonaan pois supistelujen vuoksi. Toisesta taas jouduin jäämään vielä aiemmin, jo vko 22, kun kaaduin liukkaalla ikävästi ja sain siitä sellaiset selkä-lonkka-nivusvaivat, ettei mikään luonnistunut loppuraskauden aikana. Mä koin aiemmin, että on jotenkin häpeällistä jäädä niin aikaisin jo saikulle, mutta ei se sitä ole. Jos elimistö huutaa lepoa, niin ei saa rassata itseään. Vauvan terveys ja oma jaksaminen ensin!
 
Ei ollut pelkästään kasvukipuja, kun kivut muuttu paineeks ja supisteluiks. Kävin tänään neuvolalääkärillä, se sitten paineli mahaa ja sano, et maha vetää heti kovaks ku painelee. Kohdunsuun tilanne kurkattiin kans, ja kohdunpohja on pehmennyt! Ei kuulemma kuitenkaan mitään hätää, koska kohtu on kiinni. Kaksi viikkoa sairaslomaa ja levon kannalta pitäisi ottaa.. Kahen viikon päästä kontrolloidaan tilanne. 
Masuasukkia kurkattiin kans, ja siellä voidaan mainiosti <3 Nilkat ristissä siellä pötkötteli ja heilutteli käsiään. Tosi paljon oli kasvanut kahessa viikossa!
 
Takaisin
Top