Elokuista elämää.

Justiina89

Piirimestaruustason postaaja
Hellou vaan kaikille :)

Me kotiuduttiin Ähtärin reissusta ja HYVIN MENI!!! :) vain yhdet itkut menomatkalla, kesti ehkä 5 min, kuitenkin matkat pysähdyksineen kestivät kuutisen tuntia, joista autossa 4,5. Olen niin ylpeä tuosta pikku-ukosta :)

Hauska yllätys perille päästyämme oli se, että päämäärässä oli tarkoitus mukana olleiden kaveriemme luovuttaa kasvattamansa kissanpennut uusille omistajille... Ja eräällä ostajista oli saman ikäinen tyttö mukana kuin meidän poika :) Oli hauskaa seurata vauvojen leikkiä.

Kävimme eläinpuistossa ja Tuurissa, eihän se poju paljon niistä tajunnut mutta nautti isojen serkkujensa ja tätinsä lellittävänä olosta ihan selvästi :) mutta ihanaa olla nyt kotona, kun miehen lomaakin vielä 5 viikkoa jäljellä, jee :)

Yöt on olleet levottomia niin kuin toisessa ketjussa jo kirjoitin, mutta jospa tämä tästä. Pari viikkoa tätä on kestänyt, yleensä nämä vaiheet on meillä kestäneet kuukauden päivät. Ja sitten vaan kohti uusia vaiheita :D
 
Mun äijä läkso mökille eilen kavereiden kanssa. Olisin mäkin ollut tervetullut, mutta en todellakaan valmis laittamaan 2yöksi jäbää hoitoon, no way! Jäin siis kotiin pikkujätkän ja koiran kanssa. Eilen illalla oli bestis viettämässä aikaa meillä ♡♡♡♡♡♡♡ ja tänään siskot tulee illaksi kylään ♡♡♡♡♡♡♡. Ett ei oikeestaa kyl haittaa ollenkaan miehen ruyppyreissu (sitähän se on, le's be honest). Meillä menee noin yleisesti ottaen oikein hyvin. Elämä tuntuu olevan yhtä syömistä nykyään, kun ruokailut 5krt/pvä ja Vähintään 30min kerrallaan. Toisaalta itse haluan antaa kunnolla aikaa syömisen opetteluun ja hän siitä myös kovasti nauttii. Ihana persoona tuo minum poikani, omaa selkeästi oman tahdon ja on hyvin huumorintajuinen. Päivittäin nauretaan vedet silmissä. Mä odottelen kovasti Tukholman reissua ja yritän säästää niin paljon rahaa (eli vältän kaikenlaisen ylimääräisen ostamista) ,että sais siellä Stokiksessa shopata pikkukundille kaikkee ihanaa (ja ehkä jopa itsellenikin). Meidän yöhulinat on takanapäin, ajottui tuonne 7kk tienoille. Nyt nukahtaa klo20-21 ja heräilee 7-7.30. Päinnäreitä vaihtelevasti 2-3 krt/pvä. Imetys sujuu hyvin, mutta suostuu nykyään juomaan muös korviketta munkin läsnäollessani. Mitähän muuta. Rakastaa leikkiä ja vuorovaikuttaa muiden lasten kanssa ja aina kun ollaan liikenteessä niin ainakin kaksi mummoa tulee ihastelemaan. Mun hurmuri ♡
 
Kääk! Mulla on enään 1,5kk kotiäidin elämää jäljellä... :D Jännittää jo töihin paluu ja arjen muuttuminen. Varsinkin kun arki on nyt helppoa :D Poika syö hyvin, nukkuu hyvin ja viihtyy myös lattialla hyvin omissa touhuissaan eikä kaipaa jatkuvaa viihdytystä :) Tällä viikolla olis tarkoitus mennä kaverin kanssa testaamaan flowparkia ja poika jää siksi aikaa kummitädille hoitoon. Tekee kyllä hyvää hetkeksi pitkästä aikaa taas irtautua pojasta muutamaksi tunniksi. Viimeksi on ollut kesäkuussa muutama tunti "omaa aikaa". Toisaalta en sitä niin ole kaivannutkaan, mutta kiva tosiaan välillä päästä tekemään jotain ilman lasta :)
Kovasti täällä harjoitellaan ilman tukea seisomista. Muutaman sekunnin jo onnistuukin ja sitten pyllähtää :) Omaa vauvahöpötystä tulee jatkuvasti, mitään sanoja ei. Ensimmäistä sanaansa kissaa ei ole kuin kaksi kertaa sanonut :D Uusimpana nyt alkanut vetämään henkeä sisään että saa aikaiseksi oikein manaaja-äänen :D hahha ! Hauska.
 
Joo meilläkin poika tekee sellaista creepyä ääntä, että vetää ilmaa sisään, mutta meillä se muistuttaa ehkä enemmän sellaista kauna -örinää :D vissiin uusi "nauruääni " ainakin hymyilee näin tehdessään. :D
 
Hahaha ! Varmaan joo samanlaista ääntä :D ja mua nauratti eilen kaupassa ku poika alko kovaan ääneen sitä tekemään ja ihmiset ihan käänty kattomaan :D just sellanen " ei tässä mitään, mulla on ihan normaali lapsi " -fiilis itellä :D
 
Hei meilläkin! Oppi just eilen. Ja on ihan kun suoraan jostain kauhuleffasta :D Lisäksi on alkanut höröttelemään yksikseen. Ihan hölmö pikkunen :Heartred Voi istua paikallaan ja tuijottaa -ei mitään- ja naureskella itsekseen :)
 
Meilläkin on tota yksinään höröttelyä!! Ja "naureskelee" ihan pimeille jutuille. Saunassa kun lyö löylyä nauraa, äiti kun kumartuu poimimaan lattialta neidin syöttiksestä tiputtamaa lelua , nauraa jne. Hassu vauveli!!
 
Huoh. Mies palasi töihin ja yksinäisyys hiipi jostain. Ennen miehen lomaa ei haitannut viettää päiviä itsekseen ja sillon tällön nähdä kavereita. Nyt sitten loman jäljiltä jotenki aloin kaipaamaan mamma seuraa. Kummityttöni perheineen asuu lähellä ja aika usein nähdään. Sit sen lisäksi on yksi toinen mamma jota nähdään silloin tällöin. Oon vaan niin huono "hakemaan" sitä seuraa. Viikon päästä alkaa taas avoimet päiväkodit, jospa sieltä löytyisi juttuseuraa.
 
6-7 tuntia pari kertaa, en oo ihan tarkalleen laskenut.
 
Hohhoi. Kävin eilen lääkärissä ja röntgenissä. Lonkka paukkuu, naksuu, tuntuu pettävän alta, särkee, muljaa. Tätä on jatkunu jo kauan, ehkä säännöllisemmin raskaanaolosta lähtien. Synnytyksen (joka kuiteskin oli sektio) jälkeen ollu vaiva isompaa. Nyt viikon maalla olon (ja isomman rasituksen; sieni- ja marjametsä) jälkeen vedän itseäni kaiteita pitkin rappusia ylös, nostan jalan sängyssä koukkuun tai auton kyytiin, otan särkylääkettä iltaisin, pahimmillaan joka askel sattuu.

Mä oon nyt 32 vuotta, mun äidillä samankaltainen vaiva alkoi kun se oli 29 vuotta (kaksi lasta saanut). Se paljastui nivelrikoksi, ja lonkkaan tehtiin hällä tekonivelleikkaus kun hän oli 49-vuotias. (Aiemmin ei otettu vakavasti, ei kuvattu tai mitään, käskettiin vaan ottaa särkylääkettä.) Äidin siskolla ja molemmilla vanhemmilla on myös nivelrikko.

Röntgen näyttää nivelrikon, mutta ei kaikkia rustomuutoksia, eli jos saan kuvista "terveen paperit", saan varmaan lähetteen erikoislääkärille ja magneettikuviin, jotka sit kertoo tarkemmin tilanteesta. Röntgenkuvista meen kuuleen ens viikon jälkeen maanantaina. Tuppaa vähän mietityttämään kaikki... :P
 
Voi ei Lilliputtis. :sad001 toivottavasti ei olis nivelrikkoa.
Poika on ollut vajaa vuorokauden erossa kaksi kertaa, kun on ollut yökylässä. Muuten sellaista 2-3h n. Kerran kuukaudessa :)
Tänään oli kummitäti hoitamassa, kun itse olin flowparkissa kaverin kanssa. Ja huh huh ! Kyllä oli korkeanpaikankammoiselle haastetta kerrakseen :P kaksi rataa pääsin, sitten loppu voimat, osin varmaan silkasta jännittämisestä :D kerran meinasin jopa pyörtyä :D Haha ! Oli hurjaa.
 
Lilliputtis, toivottavasti ei tosiaan sitä nivelrikkoa :sad001 mulla ollut myös samantyyppisiä oireita lonkassa, alkoi ennen raskautta ja paheni raskausaikana, vähän synnytyksen jälkeen ollut mutta ei pitkään aikaan. Kerran diagnosoitu limapussin tulehdus. Meillä äidillä myös lonkkakipuja, mummulla reuma. Mulla jopa otettiin vasta kaikki mahdolliset verikokeet ranteen kipuilun vuoksi, ei mitään vikaa löytynyt mistään. Voimia, jospa sulle apu löytyis.

Me päästiin eilen miehen kanssa eka kertaa pojan syntymän jälkeen kahdestaan "treffeille ". :) käytiin leffassa katsomassa Ted 2, sopii tällaisille huonon huumorin ystäville. :D poika oli mun äidin kanssa, se onkin ainoa jolle tällä hetkellä luotan pojan hoitoon. Hyvin oli mennyt kotona ja meillä oli myös kivaa, jospa taas syksyllä päästään johonkin kahdestaan. :)
 
No mä voisin sanoa, että mä olen ollut erossa kerran 6h helmikuussa mun synttäreillä kun kävin ravintolassa syömässä ja yksillä ja sit heinäkuus 10.5h ku olin ystävän polttareis. Niin ja 4h ku olin siskojen kaa huhtikuus leffas. Hammaslääkäreiden takii ollu 1h kerrallaa hoidos ja omaa aikaa realistisesti on noin 3tuntii kerran paris/kolmes viikos.
 
Meillä typy on ollut yhden kerran yöhoidossa, 18.00-11.00. Oli munidillä. Sit kerran oon ollu itse viihteellä ja olin poissa 8h. Oli isänsä kandda tuollon. Syksyllä kaveri pyysi vklp helsinkiin, mutta arkailen olla koko vklp poissa. Normaalisti on viikolla 2-4h isänsä kanssa jos käyn reenamassa ja asioilla.
 
Takaisin
Top