Elokuiset esikoisen odottajat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja salo84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kyllä mä luulen että meille on ekat tunkemassa samantien mutta me mennään päivä kerrallaan. Meillä on vielä noi kolme koiraa tossa joiden pitää saada myös tottua uuteen tilanteeseen.. niistä otan stressiä vähän kun yksi on todella herkkä muutoksille ja on sen myötä dominoiva nuorempaa kohtaan. Joten me sanellaan vierailut sen mukaan mitä itse jaksaa! :) oman perheen kanssa tietty on eri fiilis kun voi olla täysin sellainen kun on, on sitten kiukkunen tai väsynyt, itkuinen mutta miehen perheen kohdalla tuppaa aina väkisin sitten olemaan "hyvä kuntoinen".
Lisäksi meillä asuu kaikki ihan lähellä, jos tilanne antaa myöden niin vieraillaan sitten heillä - voidaan olla juuri niin kauan tai vähän aikaa kun tuntuu eikä tarvii stressata kodista tai koirista.
 
Me varmasti vinkkaillaan sairaalan vierailutunti sitten läheisille, kun siellä ollaan. Jos eivät sinne ehdi niin sitten katsotaan uudestaan, kun ollaan kotiuduttu. Tiedän kuitenkin, että voin sanoa jos ei jaksa tai, että todella nopea visiitti pitää olla. Ei vaikuttaisi olevan kukaan oikeesti sokeasti tunkemassa heti pörräämään ympärille kutsumatta. Nimiäispäivä on jo suunnitelmissa syyskuun puolelle ja siellä sitten näkee loputkin jos eivät ehdi sitä ennen pyörähtämään.
 
Me aateltiin ottaa molempien perheet ja läheisimmät ihmiset heti sairaalan vierastunnille ja voihan heitä käydä moikkaa myös sairaalan kahviossa vierastunnin ulkopuolella jos eivät vierastunnille pääse.
Näin vierailu on tarpeeksi lyhyt (max tunti), ei tarvi siivota tai stressata tarjoiluista.
Kotiin otetaan vieraita vasta sitten kun siltä tuntuu. Varmaan ainakin vanhempani käyvät usein kunnovat muutenkin koiran hoito apuna ja äiti luvannut auttaa siivoiluissa yms. Mutta omien vanhempien edessä voi röhnöttää vaikka yöpaidassa. Tousin kun esim. Appivanhempien :grin
 
Oulussa on vierailurajoitus, mun mielestä siellä saa käydä vaan puoliso ja vauvan sisarukset klo 12-19 muistaakseni. Harmi, ois niin hyvä kun vauvan isovanhemmat ja muut läheisimmät vois käydä siellä katsomassa vauvaa, eikä olis kaikki heti kotiovella yhtäaikaa tulossa.
On se vaan jännä paikka kun sen vauvan kanssa kotiin pääsee, mahtaa meilläkin olla koira ihan ihmeissään.
Just miehen kanssa äsken ihmeteltiin, et ens viikolla on laskettu aika. :D saas nähdä tuleeko sen ajan sisään, ei vielä oikeen siltä tunnu. Välillä kun oikeen kuvittelen, niin saattaa selässä ja alamahassa tuntua pientä, säälittävää menkkatuntemusta. Ja mahan toiminta tuntuu vilkastuneen. Syntyis jo!:D
 
Turussa isä ja sisarukset saa muistaakseni olla 10-20 ja isovanhemmat 18-19.
Jemna, mä odotan myös.. keskiviikkona olis eräpäivä. Mulla kyllä tulee ihan kunnon kouristuksia öisin mutta aina ne jää siihen yhteen/kahteen kertaan ja herään aamulla kelloon :D mutta niin se kai menee sitten että ne jotka meinaavat tulla liian ajoissa tai antaa merkkejä siitä niin eivät sitten lopulta kiirua pidäkkään :p Miten muuten voit? Ymmärsin että olet kotona, mikä oli nyt lopputulos että mistä kaikki johtui?
 
Juu, no mun vauvalla ei tunnu olevan kiirettä. :)
Tämä mamma on vaan vähän turhan malttamaton.:)

Kiitos kysymästä, hyvin voin. Sen viikko sitten olleen kohtauksen jälkeen ei ole uusia tullut. Pääsin sen kolmen sairaalapäivän jälkeen kotiin. Ei ne neurologit osannu sanoa et oliko se nyt migreenikohtaus vai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, kun mitään ei tutkimuksissa selvinny. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriökään kun ei näy esim magneettikuvissa. Ja nyt pitää syödä varmuuden vuoksi estolääkettä, jos se nyt olikin joku aivoverenkiertohäiriö. Migreeni yleensä helpottaa raskausaikana, kun taas raskaus lisää riskiä aivoverenkiertohäiriöille. Mä kyllä epäilen, et mulla oli vaan migreeni, mut en nyt uskalla olla syömättäkään tuota lääkettä... Jännittää edelleen et vaikuttaako lääke nyt synnytyksessä verenvuotoon ja sit synnytyksen jälkeen jälkivuotoon. Lääkärit kyllä sanoi että ei vaikuttas, mut silti mietityttää. Lisäksi tullut vähän pelko siitä, et kohtaus tulee uudestaan esim synnytyksen aikana tai sen jälkeen, ja et oliskin kunnon infarkti. :( Voi kun oliskin ollut mahdollista selvittää et se oli migreenikohtaus, niin ei tarvis pelätä muuta.
Mut eipä se auta liikaa murehtia tai alkaa pelkäämään. :)
 
Okei. No mutta hyvä että ovat pysyneet poissa ja sä voit hyvin :) lääkärit varmasti tietävät lääkkeestä mutta kannattaa siitä synnärillä mainita, varsinkin kun itsellä on epävarma olo :) mutta kiva kuulla hyviä uutisia. Mä kuulun taas siihen eiyleensä porukkaan ja migreeni paheni raskaudessaa.. :s

Mä löysin parikolme viikkoa sitten sileän patin toisesta rinnasta. En kiinnittänyt juurikaan huomiota mutta nyt kun on siinä edelleen niin vähän on laittanut mietityttämään. Mainitsin tänään puhelimessa (ei omalle) kätilölle kun soitin labratuloksia ja no, sain sen vastauksen kun odotinkin: seuraile ja ota puheeksi omalle terkalle. No mä nyt oon nä viikot jo seuraillu t ja siinä se edelleen on. Voi olla että on vaan joku normaali rauhanen kun makuuasennossa en sitä löydä mutta pystyssä ollessa paikannan heti.. :( no ehkä tä nyt on turhaa spekulaatioita mut nii.. huolestuttaa vaan.
 
Tietävät varmasti, vaan silti pitää epäillä. :D aion huomenna neuvolassa vielä sanoa että epäilyttää, ja todellakin sanon synnärilläkin asiasta. :D

Mullakin on vasemmassa kainalossa/rinnassa patti. Joskus vuos tai pari sitten sanoin siitä lääkärille kun kävin papanäytteen otattamassa. Se sitten laittoi mut ultraan sen vuoksi ja oli just joku rauhanen. Ultrattiin molemmat tissit ja kainalot sillon, niin ei ole tarvinnut murehtia enää. :) Mut patti on paikallaan edelleen, joskus se on edelleen kipeäkin, ja sillä mä sen muistaakseni joskus löysinkin.
Jospa se sultakin tutkitaan, niin ei tarvi murehtia. :)
 
Joo ainahan nuo kannattaa tutkituttaa vaikka voi kyllä olla vaikka joku ärtynyt maitorauhanenkin.
 
Auraton migreeni kuulemma helpottaa raskauden aikana, mutta aurallinen voi pahentua. Ja mulla onkin kaksi aurallista tullut raskauden aikana vaikka edellisestä on parisen vuotta aikaa (silloin tuli e-pillerien vaikutuksesta pari kertaa ja loppuivat kun vaihtoi minipillereihin).
Ootteko muutes miettinyt synnytyksen jälkeistä ehkäisyä? Mä en tosiaan tiedä mitä tahtoisin lähteä kokeilemaan. E-pillerit pois laskettuja aurallisen migreenin takia ja minipillereistäkään ei koskaan löytynyt kunnolla sopivia..
 
Ei oo tullut minipillereitä koskaan kokeiltua. Ehkä ne voisi ottaa kokeiluun. Mulla ei oo ollu tavattoman runsaat menkatkaan eikä ihan erityisen kipeätkään niin ne vois kai sopia ? Jostain e-pillereistä tullu hormoninäppyä menkkojen aikaan,niitä finnejä ei oo yhtään ikävä. Alkuun varmaan kumilla kuitenkin. Kierukka olis varmasti kans näppärä, mutta sitä ei ehkä kannata vielä ottaa, jos jostain syystä innostuu toisen lapsen hankinnasta...
 
Ootko Judie koittanu Nuvaringia? Se toimi mulla monta vuotta, tosin mun aurallinen migreeni tais alkaa vasta kun alettiin koittaan vauvan tekoa ja lopetin sen käytön, joten en sinänsä tiedä miten se sopii migreenistä kärsiville. Normaalit E-pillerit teki musta vaan sekopään.

Me mennään varmaan alkuunsa ihan vaan kortsuilla, ja sen jälkeen pitää katsoa halutaanko lisää lapsia ja mikä on tilanne muutenkin.
 
Mä en halua enää käyttää hormonaalista ehkäisyä, ja tosiaan, ei esim e-pillerit passaiskaan kun on aurallinen migreeni. Kumit oli käytössä pari vuotta ennen ku jätettiin pois, sitä ennen e-pillerit. Mut eipä nuo kortsut paljoa innostaisi. Oon vähän alustavasti miettinyt kuparikierukkaa, mut en ole ottanut vielä siitä selvää sen kummemmin.
 
Nopeasti lukaisin nuvaringistä niin ei saa käyttää jos on aurallista migreeniä, on yhdistelmähkäisy.
Meistä ei kumpikaan tykkää säätää kortsujen kanssa, joten jotain muuta menetelmää tullaan ehdottomasti testailemaan heti kun on ajankohtaista. Kai nuo neuvolassa ottaa asian esille myös ekoilla kerroilla synnytyksen jälkeen. Oli perhevalmennuksessa puhetta joskus raskauden puolessa välissä, ei tosiaan osannut silloin vielä alkaa miettimään.
 
meillä kyseli lääkäri viime tapaamisella mietteitä ehkäisystä, sitä kun kysytään kuulema kuitenkin jo synnärillä uudestaan (ehkäisykapselia tarjoavat/asentavat jo ennen kotiutumista)
mulle ei ole sopinut hormonaalinen ehkäsy ja ensimmäisen keskenmenon jälkeen kokeiltu kuparikierukka ei sekään, kärsin niin hirveistä kipukrampeista koko kuukauden ennen poistattamista :s
nyt kuitenkin lääkäri ehdotti hormonikierukkaa ja luultavasti sen myös valitsen, se kun vaikuttaa juuri siellä missä pitääkin eikä ylimääräisiä hormoneja verenkiertoon pistämään naista sekaisin (:
 
ite en oo tuohon ehkäsykapseliin sen kummemmin tutustunu.. Ilmeisesti se on kuitenkin kohtuullisen helppo poistaa sitten jos ja kun haluaa ruveta tälle esikoiselle pikkusiskoa tai veilä yrittään? Täytyypä googletella illalla asiaa... Mulle ei oo pillerit ikinä sopinu sen takia että en vaan tahdo millään muistaa syödä niitä tasasesti samaan aikaan.. Ehkäpä tässä olis ratkaisu siihen ettei niitä kumipukuja tarvis aina hästätä... :hungover:

Täällä oltas nyt täysaikasia viikkojen puolesta vauvaraamatun mukaan joten nyt saa ruveta odottelemaan.. Tosin taitaa olla neidolla liian mukavaa leikkiessä rakolla ja potkiessa kylkiluita sillä MITÄÄN merkkejä siitä että neito olis tulossa niin ei ole.. :confused: Lenkillä kyllä maha kovettelee ja välillä heittää puukkoja, mutta kaikki menee nopeasti ohi.. Edes sänkyjumppa ei saanu masua supistelemaan..:rolleyes: No onhan tässä vielä 20 päivää oikeeseen laskettuun aikaanki, muttakun malttamaton...:shy:
 
Noista vierailuista synnytyksen jälkeen on meillä toiveena myös että rauhassa sais totutella uuteen elämään ja samalla tasata hormonihöyryjä, mikäli niitä kovin ilmenee. Koko raskauden on ollut aika tasainen mieli/olo mutta vähän jännittää synnytyksen jälkeinen hormonipölläkkä, josta monet on puhunu. Oikeastaan enemmän tärrään tuota synnytyksen jälkeistä paria viikkoa, kuin itse synnytystä. :) Täälläkään ei mitään merkkejä vielä siitä, että nappula ois aikeissa joskus putkahtaa tähän maailmaan. Reilun viikon päästä ois eräpäivä, eikä kyllä uskois, on niin nopeasti mennyt jotenki tää aika! Mustikkametsältä kävin äsken hakemassa vauhtia, jospa sais jotakin aikaan tuolla alakerrassa. :) Mies oottaa kyllä jo malttamattomana, vaikkakin tänään sanoi ekaa kertaa, että vähän jännittää lähtee synnyttään - se kun voi periaatteessa tulla eteen hetkenä minä hyvänsä :)
 
Miten teillä muilla, askarruttaako/jännittääkö synnytyksen jälkeinen mahdollinen jonkunlainen baby blues? :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top