No se, meilläki taapero rakastaa rattailua, mutta äiti ei niinkään kun lapsi nukahtaaMä kans oon joskus haaveillu sauvakävelystämut nyt mulla kävelyllä mukana vaunut + koira, ei onnistuis vaikka haluisin
Elämäntaparemontoijien vertaistukiryhmä
- Ketjun aloittaja Nurppu
- Aloituspäivämäärä
Mulla elämäntaparemontti on tehty jo melkein kymmenen vuotta sitten, mutta edelleen saa välillä tehdä töitä, että pysytään niin sanotusti kartalla! Mulla oli kymmenisen vuotta sitten, ennen raskauksiani, noin 10kg ylipainoa. Nykyisellään olen 168cm ja 62kg. Enimmillään painoin nuorempana 76 kiloa, vähimmillään on käynyt 54 kilossa, tämä tässä pari vuotta sitten. Kun olin yli 70kg, olo oli huono ja väsähtänyt koko ajan. Reilu 50 kiloisena oli sama juttu! Olen löytänyt oman hyvän voinnin painoni noin 60-65 väliltä.
Jos jotain tipsejä jakaisin mikä on itsellä toiminut, on kohtuullisuus ja armollisuus. Herkuttelen edelleen! Ei mene varmaan kuin muutama päivä viikosta, etten söisi vähän sipsejä tai ottaisi kahvin kanssa keksin tai pullan. Karkkeja en ole oikeastaan koskaan syönyt juurikaan, olen pääosin suolaisen ystävä. Syön terveellistä itse laittamaani kotiruokaa, mutta välillä tulee käytyä ulkona syömässä, 1-2krt kuussa. Tärkeä osa on ateriarytmi! Yli 5 tunnin taukoa ruokailuihin ei saisi tulla. Aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja kevyt iltapala, suunnilleen aina samoihin aikoihin päivästä. Suosin kalaa, kanaa ja vihanneksia, mutta syön myös punaista lihaa.
Lihaskuntoa harrastan 2-3 kertaa viikossa. Käyn joskus salilla, joskus uimassa ja joskus teen kotona kahvakuulalla sekä kumpparilla. Joskus myös nyrkkeilen ja talvisin hiihdän. Aerobinen hikijumppa ei ole oma juttu, mutta välillä tulee lihaskuntotreenin lisäksi tanssittua ja lenkkeiltyä koiran kanssa reippaammin. Lasten kanssa juoksentelukin käy välillä liikunnasta!
Joskus tulee ostettua joku kiva valmennus, jotta saa uusia vinkkejä liikuntaan jne jos alkaa tuntua tylsältä. Ruokavaliota en ole koskaan kytännyt tarkalla silmällä, saatika punninnut ruokia, ei sovi itselle. Olen suosinut yhtä tiettyä valmentajaa jo vuosia, hänellä on ihanan pirtsakka asenne sekä tykkään muutenkin hänen kuntovideoistaan.
Sitten vielä yksi tärkeä juttu! Kun tiputtaa painoa ja varsinkin jos väsymys vaivaa, kannattaa käydä mittauttamassa omat veriarvot. Monella voi olla taustalla kilpirauhasen vajaatoimintaa tai alhaiset ferritiinit. Itseltä on molemmat löytyneet. Kun ei ole perusarvot kunnossa, eihän se paino putoakaan eikä tavoitteissa jaksa pysyä.
Jos jotain tipsejä jakaisin mikä on itsellä toiminut, on kohtuullisuus ja armollisuus. Herkuttelen edelleen! Ei mene varmaan kuin muutama päivä viikosta, etten söisi vähän sipsejä tai ottaisi kahvin kanssa keksin tai pullan. Karkkeja en ole oikeastaan koskaan syönyt juurikaan, olen pääosin suolaisen ystävä. Syön terveellistä itse laittamaani kotiruokaa, mutta välillä tulee käytyä ulkona syömässä, 1-2krt kuussa. Tärkeä osa on ateriarytmi! Yli 5 tunnin taukoa ruokailuihin ei saisi tulla. Aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja kevyt iltapala, suunnilleen aina samoihin aikoihin päivästä. Suosin kalaa, kanaa ja vihanneksia, mutta syön myös punaista lihaa.
Lihaskuntoa harrastan 2-3 kertaa viikossa. Käyn joskus salilla, joskus uimassa ja joskus teen kotona kahvakuulalla sekä kumpparilla. Joskus myös nyrkkeilen ja talvisin hiihdän. Aerobinen hikijumppa ei ole oma juttu, mutta välillä tulee lihaskuntotreenin lisäksi tanssittua ja lenkkeiltyä koiran kanssa reippaammin. Lasten kanssa juoksentelukin käy välillä liikunnasta!
Joskus tulee ostettua joku kiva valmennus, jotta saa uusia vinkkejä liikuntaan jne jos alkaa tuntua tylsältä. Ruokavaliota en ole koskaan kytännyt tarkalla silmällä, saatika punninnut ruokia, ei sovi itselle. Olen suosinut yhtä tiettyä valmentajaa jo vuosia, hänellä on ihanan pirtsakka asenne sekä tykkään muutenkin hänen kuntovideoistaan.
Sitten vielä yksi tärkeä juttu! Kun tiputtaa painoa ja varsinkin jos väsymys vaivaa, kannattaa käydä mittauttamassa omat veriarvot. Monella voi olla taustalla kilpirauhasen vajaatoimintaa tai alhaiset ferritiinit. Itseltä on molemmat löytyneet. Kun ei ole perusarvot kunnossa, eihän se paino putoakaan eikä tavoitteissa jaksa pysyä.
Aaltokukka
Keskustelujen kuninkuusravaaja
Tammikuiset 2023
Helmikuiset 2023
Tammikuiset 2025
Helmikuiset 2025
Meillä ei rattaillessa nukuta kuin vasta äärimmäisen väsyneenä. Vastaavasti hän näyttää kädellään kätevästi: seis! nähdessään/ kuullessaan jotain kiinnostavaa ja niitähän täällä kaupunkialueella aina riittää. Käytännössä ne lenkit ovatkin todella vähän pulssia nostavia ja paljon kerrontaa vaativia.No se, meilläki taapero rakastaa rattailua, mutta äiti ei niinkään kun lapsi nukahtaa
@Ginger kiitos vinkeistä! 
Oon tuota samaa itekin miettinyt, että nyt kun siitä pahimmasta sokeriaddiktiosta on päässy eroon, niin vois alkaa välillä "hallitusti" ostaa jotain herkkuja, ettei kaikkea nautintoa tarvi siivota elämästä kunhan ei päästä takas siihen että joka päivä mässäilee hallitsemattomasti!
Meillä vielä pötkötellään rattaissa kopassa ja ihaillaan puiden latvoja, ei oo niin väliä nukkuuko vai valvooko ja meidän lähellä on pari jyrkempää mäkeä, niitä on näppärä ähertää rattaita työntäen ylös, kyllä pulssi nousee ja henki salpautuu 
Oon tuota samaa itekin miettinyt, että nyt kun siitä pahimmasta sokeriaddiktiosta on päässy eroon, niin vois alkaa välillä "hallitusti" ostaa jotain herkkuja, ettei kaikkea nautintoa tarvi siivota elämästä kunhan ei päästä takas siihen että joka päivä mässäilee hallitsemattomasti!Meillä vielä pötkötellään rattaissa kopassa ja ihaillaan puiden latvoja, ei oo niin väliä nukkuuko vai valvooko
ja meidän lähellä on pari jyrkempää mäkeä, niitä on näppärä ähertää rattaita työntäen ylös, kyllä pulssi nousee ja henki salpautuu
Joo mää asun täällä "landella" kun ei tämä paikkakunta mikään metropoli ole niin on hyvät lenkkimaastot. En mäkää tajua miten tuo ei jaksa muka rattailla koko matkaa vieläkään :DMeillä ei rattaillessa nukuta kuin vasta äärimmäisen väsyneenä. Vastaavasti hän näyttää kädellään kätevästi: seis! nähdessään/ kuullessaan jotain kiinnostavaa ja niitähän täällä kaupunkialueella aina riittää. Käytännössä ne lenkit ovatkin todella vähän pulssia nostavia ja paljon kerrontaa vaativia.
Mä tulen kanssa tänne, kun tällä hetkellä ajatuksena panostaa vain omaan hyvinvointiin ja jättää noi raskausmietinnät vähemmälle. 
Mulla toi alkanut raskaus pisti jotenkin kaiken seis, kun kivut esti liikkumisen ja väsymys sai syömään huonosti. Mutta nyt olen jo pari viikkoa tästä palautellut ja treeni alkanut kulkea taas. Sunnuntaina tosin oli pitkästä aikaa kyykkypäivä, ja kyllä toi pidempi tauko tuntuu nyt jaloissa. Ihan puupökkelöt ja portaiden kanssa on tuskaista.
Mulla tavoitteet on tällä hetkellä kuitenkin kehittää pääasiassa käsiä ja yläkroppaa. Ensimmäinen tavoite voisi olla esim saada yksi puhdas leuanveto suoritettua. Käydään perheen kesken kiipeilemässä, niin tuo auttaisi sitä harrastusta.
Mulla toi alkanut raskaus pisti jotenkin kaiken seis, kun kivut esti liikkumisen ja väsymys sai syömään huonosti. Mutta nyt olen jo pari viikkoa tästä palautellut ja treeni alkanut kulkea taas. Sunnuntaina tosin oli pitkästä aikaa kyykkypäivä, ja kyllä toi pidempi tauko tuntuu nyt jaloissa. Ihan puupökkelöt ja portaiden kanssa on tuskaista.
Mulla tavoitteet on tällä hetkellä kuitenkin kehittää pääasiassa käsiä ja yläkroppaa. Ensimmäinen tavoite voisi olla esim saada yksi puhdas leuanveto suoritettua.
Käydään perheen kesken kiipeilemässä, niin tuo auttaisi sitä harrastusta.
@Ginger kiitos, hyviä vinkkejä! Valmennuksia oon miettinyt itsekin, mutta aina niiden hintoja katsellessa totean että pärjään kyllä itse 
Mutta ehkä kun taloudellinen tilanne on ennustettavampi, voisin kokeilla jotain valmennusta. Nyt on tulossa lapsettomuushoitoja ja muutto, niin rahaa tulee menemään niihin paljon.
60-65 kg välillä muistan myös olleeni tyytyväinen ja voineeni hyvin, ennen kuin paino pikkuhiljaa hivuttautui 70 kieppeille, ja raskauden jälkeen vaikka palautui 75 kiloon, nousi sitten vielä sinne 82 asti. Ei mua haittaisi vaikka paino vielä sinne n. 65 kg paikkeille laskisi. Mutta se ei ole mikään varsinainen tavoite, enemmän haluan arvioida peilikuvaa ja oloa
Mutta ehkä kun taloudellinen tilanne on ennustettavampi, voisin kokeilla jotain valmennusta. Nyt on tulossa lapsettomuushoitoja ja muutto, niin rahaa tulee menemään niihin paljon. 60-65 kg välillä muistan myös olleeni tyytyväinen ja voineeni hyvin, ennen kuin paino pikkuhiljaa hivuttautui 70 kieppeille, ja raskauden jälkeen vaikka palautui 75 kiloon, nousi sitten vielä sinne 82 asti. Ei mua haittaisi vaikka paino vielä sinne n. 65 kg paikkeille laskisi. Mutta se ei ole mikään varsinainen tavoite, enemmän haluan arvioida peilikuvaa ja oloa
Minä oon ite vannoutunut Piia Pajusen Provetreeneihin! Piialla on semmonen rento ote tuohon valmentamiseen, mikään ei ole kiellettyä ja homma keskittyy perustekemiseen pienillä twisteillä@Ginger kiitos, hyviä vinkkejä! Valmennuksia oon miettinyt itsekin, mutta aina niiden hintoja katsellessa totean että pärjään kyllä itse
60-65 kg välillä muistan myös olleeni tyytyväinen ja voineeni hyvin, ennen kuin paino pikkuhiljaa hivuttautui 70 kieppeille, ja raskauden jälkeen vaikka palautui 75 kiloon, nousi sitten vielä sinne 82 asti. Ei mua haittaisi vaikka paino vielä sinne n. 65 kg paikkeille laskisi. Mutta se ei ole mikään varsinainen tavoite, enemmän haluan arvioida peilikuvaa ja oloa
Tutkiskelin tätä vähän, ja vaikuttaa kyllä ihan hyvältä. Pidetään mielessä siis! Ymmärsinkö oikein että saliohjelma on kuitenkin joku ns. valmisversio, vai tehdäänkö se henkilökohtaisten toiveiden pohjalta?Minä oon ite vannoutunut Piia Pajusen Provetreeneihin! Piialla on semmonen rento ote tuohon valmentamiseen, mikään ei ole kiellettyä ja homma keskittyy perustekemiseen pienillä twisteillä
Mulla on ehkä ongelmana, etten haluaisi luopua mun ohjelmasta, kun oon vihdoin saanut siitä sellaisen mitä on kiva tehdä ja minkä jälkeen on aina olo, että on tullut tehtyä
Teen ylä/alakroppa-jaolla kolmesti viikossa yleensä, kiertäen, eli jos tällä viikolla on ala-ylä-ala niin ensi viikolla on ylä-ala-ylä.
Minäkin olen elämäntaparemontin tarpeessa. Pitäisi saada lisää lihaksia ja muutenkin lihoa painoa. Olen nyt onnistunut saamaan painoa kilon lisää 
Tiesittekö, että monissa kaupungeissa on maksutonta liikunta- ja elintapaneuvontaa? Minä kävin sellaisessa ja ilmaiseksi sain inbodymittauksen ja liikuntasuositukset. Aika luksusta!
Tiesittekö, että monissa kaupungeissa on maksutonta liikunta- ja elintapaneuvontaa? Minä kävin sellaisessa ja ilmaiseksi sain inbodymittauksen ja liikuntasuositukset. Aika luksusta!
Siinä on periaatteessa joo valmiit ohjelmat. Ite ainakin tunnen tehneeni noidenkin kanssa kun noudattaa sitä RIR asteikkoa (reps in restore) mutta pystyy myös muokkailemaan tosi kivasti valmentajien kans esim. facen ryhmän kautta mieleisekseen.Tutkiskelin tätä vähän, ja vaikuttaa kyllä ihan hyvältä. Pidetään mielessä siis! Ymmärsinkö oikein että saliohjelma on kuitenkin joku ns. valmisversio, vai tehdäänkö se henkilökohtaisten toiveiden pohjalta?
Mulla on ehkä ongelmana, etten haluaisi luopua mun ohjelmasta, kun oon vihdoin saanut siitä sellaisen mitä on kiva tehdä ja minkä jälkeen on aina olo, että on tullut tehtyä
Mäkin kävin eilen taas salilla, ilmotin vaan miehelle että meen käymään kun ei ollut muutakaan illaksi suunnitteilla. Paukku kaikissa enkat ja takakyykyn kyykkysyvyyskin on taas parantunut eli liikkuvuus on parantunut. Eilen toki oli heikko syöminen kun menin ilman päivällistä salille, eli en tiedä oisko tullu vielä paremmat tulokset jos ois syöny ennen treeniä.
Oivoi, se on ihan kauheeta, otan osaa!Aivan hirveä karkkihimo iski tähän aamuun. Onneksi ei ole mitään niin ei voi myöskään syödä. Kauheeta, tämmösiäkö ne vierotusoireet sitte on ja väsymys kun ei tietty saa totuttua piristystä sokerista.
Voimia, kyllä se lopulta menee ohi! Tsemppiä
Kiitos. Mietin kyllä tosin, että laukasko toi kahvikupponen tämänOivoi, se on ihan kauheeta, otan osaa!
Voiko niillä olla yhteys, no enivei
Jos oot tottunu aina kahvin kans ottaa nii todellakinKiitos. Mietin kyllä tosin, että laukasko toi kahvikupponen tämän
mä jossai vaihees aina ruuan jälkee otin vähän jotain makeeta ja tosi kovaa elimistö ehdollistu siihen et ruuan jälkeen pakko saada makeeta! Mut kyl se assosiaatio lähtee pois
Joo totta, useinhan mulla tosiaan on makeeta sen kaverina kun en muuten edes tykkää kahvista.Jos oot tottunu aina kahvin kans ottaa nii todellakin
Mulla iskee makeanhimo aina illalla. Yleensä sen jälkeen kun on syönyt päivällisen. Mielenkiintoista kyllä, että treeni-iltoina ei tule, mutta jos vain on sohvalla niin se iskee.Aivan hirveä karkkihimo iski tähän aamuun. Onneksi ei ole mitään niin ei voi myöskään syödä. Kauheeta, tämmösiäkö ne vierotusoireet sitte on ja väsymys kun ei tietty saa totuttua piristystä sokerista.
Sit vedän jotain lapsen vanukkaita, jos ei muuta löydy.
Hei tämäkin on mulle tuttu ilmiöMulla iskee makeanhimo aina illalla. Yleensä sen jälkeen kun on syönyt päivällisen. Mielenkiintoista kyllä, että treeni-iltoina ei tule, mutta jos vain on sohvalla niin se iskee.
Vitsit, tämähän on ihan mulle tehty ketju Sokerihiiri täällä hei. Pakko olisi saada tää älytön sokerikoukku katkaistua, mutta vaikeaa on! Mullakin takana raskausdiabetes tokassa easlaidssa, senkin takia pitäisi päästä ruotuun. Muutaman päivän aina pystyy olla herkuttelematta, mutta sitten repsahtaa ja lähtee ihan käsistä. Pitäisi keksiä jotain terveellisiä herkkuja tilalle, mutta kun ei vaan ole karkin voittanutta Ja asiaa ei auta sekään, että tykkään tosi paljon leipomisesta. Pakkohan ne leivonnaiset on syödäkin ja usein vähän liian nopeastikin katoavat...
Liikunta pitäisi myös saada taas paremmin osaksi arkea. Ehkä tää sokerikoukkukin helpottaisi, kun saisi liikunnasta hyvää oloa ja mieltä. Paino on normaali, jopa vähän alakanttiin imetyksen myötä, mutta lihasta pitäisi saada lisää ja muutenkin kuntoa paremmaksi.
Sokerihiiri täällä hei. Pakko olisi saada tää älytön sokerikoukku katkaistua, mutta vaikeaa on! Mullakin takana raskausdiabetes tokassa easlaidssa, senkin takia pitäisi päästä ruotuun. Muutaman päivän aina pystyy olla herkuttelematta, mutta sitten repsahtaa ja lähtee ihan käsistä. Pitäisi keksiä jotain terveellisiä herkkuja tilalle, mutta kun ei vaan ole karkin voittanutta Ja asiaa ei auta sekään, että tykkään tosi paljon leipomisesta. Pakkohan ne leivonnaiset on syödäkin ja usein vähän liian nopeastikin katoavat... Liikunta pitäisi myös saada taas paremmin osaksi arkea. Ehkä tää sokerikoukkukin helpottaisi, kun saisi liikunnasta hyvää oloa ja mieltä. Paino on normaali, jopa vähän alakanttiin imetyksen myötä, mutta lihasta pitäisi saada lisää ja muutenkin kuntoa paremmaksi.