Elämää vauvan kanssa.

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mamiks
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täällä koitetaan opetella arkea pikkusen kanssa. Eilen päästiin kotiin sairaalasta ja imetys ei onnistunu sitten millään kotona. Vauva ei saa otetta, itse en tiennyt miten vauvan olisin laittanu ja molemmat itkee. Lopulta mies antoi korviketta, koska en vain saanut vauvaa tarttumaan rintaan. Iski hirveä epätoivo, pelko ja epäonnistumisen tunne. emoticon  Enkö osaa edes ruokkia pikkuista?.. Yöllä sitte onneks sain jotenkuten vauvan tissiin kiinni ja syötettyä. Nyt toistaiseksi mennyt ihan ok, vieläki hankala löytää imetysasentoa ja vauvalle kunnon imuotetta. Pelkään, että vääränlainen imuote ei käynnistä kunnolla maidon herumista ja vauva ei tule kylläiseksi. Huomenna eka neuvolapunnitus, kyselen sieltä samalla vinkkiä imetykseen. Maito kuitenki noussu ihan hyvin ja tissit kipeet! Nännit vaavi imi sairaalassa ruville ja nyt ovatkin erityisen hellänä, olen koittanu rasvailla rintavoiteella ja olla välillä hetken ilman liivejä. 
Onko muilla lähtenyt imetys hyvin käyntiin? Saatteko vauvalle hyvän imuotteen? Itse en imettänyt sairaalassa kuin kyljeltään välilihan leikkauksen takia, joten muita asentoja ei tullut harjoiteltua.
Hirmusesti kysymyksiä päässä .. Melkein pitäisi kirjoittaa lapulle, että muistaa neuvolassa kysyä!
Oletteko herättäneet vauvan syömään sen 3 tunnin välein vai antaneet vauvan itse heräillä ruokailemaan? Kun sairaalassa ei mainittu kuinka kauan tuota 3 tunnin välein ruokailua tulisi noudattaa..
 
mmj  huutelen tuolta kesäkuisista-10. oletko kokeillut rintakumia käyttää apuna imetyksen suhteen?
tsemppiä sinne,jospa se lähtisi  ja jossain tääl netissäkin jotkut imetyksen tukisivut kuulema on.ja toki sieltä neuvolatädilt kannattaa kysyä:)

onnea kaikille.
 
Tähtiys: sitä -5 astetta saa odottaa ja pitkään. Ja aurinkoa ei aina näy :D oiskohan vitsinä heittäny tuon auringon.

Eilen kävi neuvolan täti, oli kylläkin sijaistamassa mun tätiä. 30 grammaa oli tullu lisää painoa.
Sano että ihan hyvin kun kerta maanantaina aamusta mitattu viimeks. Että käyrillä mennään.
Pojalla on ollu alusta asti hankaluuksia painon kanssa, sen takia oltii viikko sairaalassa viel syntymän jälkee. Keltaisuuttakin oli vielä, että näemmä sitä bilirubiinia vieläkin on. Mut onneks ei jouduta enää valohoitoon.

Itsellä perse vielä hiukan kipeenä, mutta parantunu yllättävän nopeesti. Terkkarikin sanoi että kun pystyn istumaan tosi hyvin ja kulkemaan vaivattomasti.
 
Tähtiys: sitä -5 astetta saa odottaa ja pitkään. Ja aurinkoa ei aina näy :D oiskohan vitsinä heittäny tuon auringon.

Eilen kävi neuvolan täti, oli kylläkin sijaistamassa mun tätiä. 30 grammaa oli tullu lisää painoa.
Sano että ihan hyvin kun kerta maanantaina aamusta mitattu viimeks. Että käyrillä mennään.
Pojalla on ollu alusta asti hankaluuksia painon kanssa, sen takia oltii viikko sairaalassa viel syntymän jälkee. Keltaisuuttakin oli vielä, että näemmä sitä bilirubiinia vieläkin on. Mut onneks ei jouduta enää valohoitoon.

Itsellä perse vielä hiukan kipeenä, mutta parantunu yllättävän nopeesti. Terkkarikin sanoi että kun pystyn istumaan tosi hyvin ja kulkemaan vaivattomasti.
 
Minäkin ilmottaudun mukaan! emoticon

Eli kotona poitsun kanssa oltu nyt kohta viikko. Maanantaina 7.2. siis syntyi ja perjantaina tultiin kotio. Oltais päästy torstaina, mutta olin vielä sen verran kipeä sektion jäljiltä, että halusin jäädä perjantaihin.  Ilmeisesti Naikkari oli aika täyteen tungettu, joten he olisivat halunneet heivata minut pihalle sen vuoksi. Vaan enpä lähteny! Nyt on kivut masusta hävinny, ihan ihmeellistä miten nopsaan voi parantua! Toivottavasti ei mennä enää takapakkia. Ne ekat päivät leikkauksen jälkeen oli kyllä ihan järkyttäviä.

Kotona menee vielä harjotellessa uutta elämää ja rytmiä. Mies oli kotona viikonlopun, maanantain ja tiistain, mutta nyt ollaan pojan kanssa toista päivää kahestaan kotona.

Yöt on menny vähän vaihtelevasti. Ekoina öinä kotona nukkui jopa 7h putkeen, mutta nyt ehkä max 3-4 tuntia. Sairaalassa sanoivat, että kun on niin iso vauva, niin voin luottaa siihen, että herää kyllä itse nälkäänsä, joten en ole asialla stressannut, vaan antanut toisen nukkua. Ongelmaa on tuottanu vähäsen omassa sängyssä nukkuminen. Herra kun haluis nukkua äitin kainalossa vaan ja pitää tissiä hupituttinaan. Neuvolatädin neuvosta ollaan illalla lämmitetty vauvan sänky kuumavesipullolla ennen nukkumista, jotta on sitte lämmin mennä nukkumaan. On kyllä auttanut. Lisäksi oon ollu niin tuhma, että oon nyt antanu tutia. Kun tosiaan leikkii usein tissillä; ei ime, mutta jos ottaa tissin pois, niin herää. Pikkusen vaan on vielä hankalaa se, että tutti ei pysy suussa, joten sain varmaan viime yönä sata kertaa laittaa tuttia uudestaan suuhun, kun alkoi kitinät. Loppuyöt on sitte nukuttu vieressä, en oo jaksanu enää tapella siinä vaiheessa tuon nukkumisen kanssa, vieressä kun nukkuu niin hyvin.

Imetys sujuu kans hyvin. Kokeilin yks ilta pumpata, kun vauva ei jaksanu toista tissiä imeä, ja tissi oli ihan täys. Sain siitä tissistä ehkä noin kymmenessä minuutissa 80ml lypsettyä, jonka jälkeen lopetin, ettei nyt maitotilaus vaan kasvais liian suureksi. emoticon  Kannattaa muuten tosiaan kokeilla rintakumia, jos jollain vaikeuksia imuotteen kanssa! Minä käytän usein yöllä kumia, kun pimeessä en näe sohia tuon nännin kanssa. Helpommin saa otteen kumista.

Ja sitten oli puhetta siitä onnentunteesta jne, kun joku sitä mietti. Mulla kans sama, en koe olevani tällä hetkellä mikään  maailman onnellisin henkilö jne. Toki vauva on ihana ja tätähän sitä on odotettu ja haluttu jo vuosia. Oon nyt puhunu muitten äitien kanssa, ja oon kuullu, että niiden suurten onnentunteiden kasvamiseen voi mennä monta kuukauttakin. Eli emme ole mitenkään hirmu erikoisia tai viallisia. emoticon  Vaikka kieltämättä minua on tuo asia aika paljon mietityttänyt, varsinkin kun odotin, että heti sitä liihotellaan pilvilinnoissa ja kaikki on niin ihanaa ja rakastettavaa. Mutta eiköhän tämä tästä.
 
mmj: Katsottiinko synnärillä vauvan imuote? Minulla katsottiin se, ja oli kuulemma todella hyvä. Tissit oli kuitenkin verillä ja niitä jatkuvasti Bebanthenilla rasvasin. Kävin parina päivänä lämpösessä suihkussa tissejäni varta vasten hieromassa (pahimmat kummut pois) ja siellä lypsäsin samalla paineita pois. Kannattaa koittaa:) Ja todellakin noita ilmakylpyjä! Ollaan oltu vauvan kanssa nyt kotona tasan viikko, ja imetys on alkanut sujumaan. Sairaalassa lietsosivat tuota 3 tunnin välein imetystä, ja imetinkin/mies syötti pullosta. Sanoivat meille aika rajaksi neuvolan, mistä tulee sitten jatko-ohjeet. Noh.. Maanantaina käytiin neuvolassa ja neuvolatätiäkin vähän nauratti. Tyttömme painoi synnäriltä lähtiessä 2480g, mutta nyt neuvolassa 2750g (syntymäpaino 2640g):D Eli hienosti oli imetys mennyt, ja turhaan sitä itkin ja panikoin.

Eiköhän kaikki ala ajan kanssa sujumaan ihan itsestään myös teillä:) Onhan se selvää, että tällainen vie aikaa, varsinkin jos ei ole aiemmin imettänyt. Hirveesti tsemppiä sinne, ja tosiaan Don´t worry!emoticon
 
Heippa!
Kyllä se neuvolatäti oli ihan tosissaan siitä -5 ja aurinkoista, kun meillä niin pieni tuo poika vielä (mikäli siis olisi osunut sellainen viikonloppu tuohon viime vkl). Nyt saakin sitten jo mennä kun alle -10 astetta ja toiveita elättelen et päästäis pian! :)

3. neuvola takana tänään ja poika nyt 3 viikkoa vanha. Pituutta oli 52 cm (s. 50) ja painoa ihanat 3490 g (2910). Hyvin siis oma maito jo riittää, nyt puolitoista viikkoa ilman korviketta. Lisäksi ei tarvitse enää herättää yöllä syömään vaan saa antaa nukkua ja herätä itse. IHANAA :) Jee hyviä uutisia saatiin. Katsotaan kuinka ensi yö sujuu, innolla odotan herääkö kuitenkin 3 tunnin välein.
 

Imetys: juu ei mene ihan niinku Strömsössä sekään emoticon Poika kyllä imee, mutta sen jälkeen huutaa vielä nälkäänsä ja annetaan korviketta. Menee nyt noin 350 - 400 ml / korviketta / vuorokausi. No, poika kasvaa ja on tyytyväinen. Päätin (niisk) että en anna stressata jos en onnistu täysimettämään... mutta olishan se kiva jos se onnistuisi. Toivon että kunhan poika vielä kasvaa (nyt siis n 2740 g) niin imetyskin paranee...

 
mimmu87: Mulla ainakin oli just tuo ylenpalttinen onnen tunne hukassa, ja on kyllä edelleenkin.
Nyt on jo vähän helpottanu, ollaan oltu pari viikkoa nyt jo kotosalla vauvan kanssa.
Oli jotenkin TOSI huono omatunto että oonko mie nyt jotenkin huono äiti kun en leiju siellä pilvilinnoissa.
Asiaa ei yhtään auta se, että kaverit kyselee ja puhuu siitä, että mie oon nyt varmaan ihan sikaonnellinen ja olethan nyt ihan yliyliylihöpönpöpöhöpsönä tästä pienestä miehestä.... kehtaa siinä sitten sanoa, että onhan tää "ihan kivaa" mut en mie missää pilvissä leiju!!
Ukolle en meinannu millään osata kertoa sillon pahimmillaan, että miltä tuntuu. Sit ko viimeinkin sain kakastua pihalle asiani, niin mies olikin tosi ihana. Pelkäsin et seki alkais jotenkin dramatisoida tms, mut sanoki vaan että "kyl mie nään miten paljon sie vauvaa rakastat, vaikkei se tunne susta ole niin ylenpalttinen just nyt " <3

No, kyllä sen nyt huomaa ja tajuaa että tää kiintymyksen tunne kasvaa päivä päivältä emoticon


Masuvaivoista: ...meikäläinen kun on tällänen turbosuihkutissi ja ilmaa menee samassa tahissa maidon kanssa, niin kipristeleehän se. ja sitten tuntuu että tosiaan nuo omat syömiset sitä pahentaa tai helpottaa joskus...
muut on puhuneet että cuplaton+rela-tipat vois auttaa.
Meillä menee nyt noi cuplatonin tipat ja mietin että jos niitä reloja vielä...
Mut mulla ois kaapissa valmiina Molkosania, ajaiskohan se saman asian??
 
Kiitos tsempeistä!
Sofiaana: Kyllähän ne sitä siinä imetyksen aluksi seurasivat ja totesivat että imu on ainaki hyvä.
Olipas taas taistelua tänään imetyksessä.. Ei vauva saanut millään otetta tisusta, ja sitten kun sai niin itseä sattui niin pirusti ja vauva hörppi ilmaa imiessä. Käytin tissillä monta kertaa kun tuntui ettei ollut tyytyväinen.. Välissä vaan vaipanvaihtoa ja sitten jatkettiin. Nyt onneksi nukahti (toivottavasti kylläisenä).
Tänään käytiin neuvolassa punnituksessa. Oli pikakäynti kun oma neuvolatäti oli kipeenä niin joutui toinen hoitamaan omien lisäksi meidän tädin asiakkaat. Painoa on tullut kahdessa päivässä 104g, mikä kuulemma hyvä! Tarkisti myös nopeasti kaikki muut.. Keltaisuutta oli vielä, toivottavasti ei siitä lisääntyisi! Pituutta oli vähemmän kuin sairaalassa mitatessa eli 48 neuvolassa ja sairaalassa oli 50. Meidän neidillä huomattiin sairaalan lääkärin tarkastuksessa että kielijänne on tiukka ja vaikuttaa näin kielen toimintaan (osasyy imuotteen hankaluuteen). Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä ettei tarvitse operoida. Neuvolassa kovasti ihmettelivät tätä, koska olisi ollut helppo toimenpide. Ja nyt harmittaa! Se kun tuo kuitenkin lisähaastetta imetykseen emoticon
Jenni74: Voimia! Tiedän tunteen kun imetys ei menekään niinku itse oli ajatellut! :( Pääasia kuitenki, että vauva saa ruokaa ja kasvaa!
 

Hei, kokeilkaa noitten Cuplaton-tippojen tilalla Disflatyl-tippoja. Ovat samaan tarkoitukseen, mutta niitä ei tarvitse ottaa joka ruokailun yhteydessä niin kuin Cuplatonia. Eli helpottaa pävittäistä elämää aika lailla.

Sitten noista Rela-tipoista... Aika monelle kaverin muksulle eivät ole sopineet. Ja meillä ne ei sopineet laisinkaan, vaan aiheuttivat lisää pulauttelua. Ostin sitten luontaistuotekaupasta PROBIOOTTI BABY-maitohappobakteereita ja niitä käytin koko ensimmäisen vuoden.

Nämä siis ihan vaan vinkkinä! Kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja, sillai sen sit oppii mikä omalle vauvalle sopii.

 
Imetys: meillä se ei suju ollenkaan. Sairaalassa kovasti yritettiin kanssa mutta meiän poika hylkii rintaa. Raivoo aikansa ja nukahtaa sitten rinnalle kun on nänni suussa. Että näin meillä päin.
Nyt ollaan siirrytty kokonaan pulloruokintaan koska pysyy hereillä paremmin, rinnoistakaan ei kyllä mulla tule paljoakaan niin joutuis käyttämään muutenki lisämaitoa.

Viime yönä poika oli kyllä niin nälkäinen että sai hakea santsimaitoa pari kertaakin alkuu annoin sen normin 50 ml mitä se on jaksanu vetää mut nyt sit ei riittänykään laitoin seuraavaks sit 20 ml ja ei sekään riittäny ja viel yks santsaus ja sen jälkee oli tyytyväinen. Että kyl pikkuhiljaa ton mahakin rupee vetämään.
varmasti neuvolan vaaka värähtää :) pikkuhiljaa alkaa huolet jäämään taakse. Semmosta painajaista ollu sairaalassa kun ei paino millään lähteny nousuun ja kotona ekana päivänä vähän pelotti se että onko se sittenkää lähteny nousemaan. Monet itkut sairaalassakin tuli väännettyä kun ei päästy millään kotiin.
 
Pöyski: Joo, tosiaan kohtalotovereita ollaan. Oon nyt asiasta muutamien kanssa puhunu, niinku kerroinkin, ja alkaa ahistus helpottaa. Mua kans ahisti ensin miehelle puhua, mutta pakotin kuitenki itteni kertomaan asiasta pikasesti. Ja ihanastihan se suhtautu, aivan niinku sunki miehes. emoticon  Me ollaan nyt oltu kotona vasta viikko, joten eiköhän se tässä pikkuhiljaa ala hormonitoimintaki tasottumaan ja oikeet tunteet löytymään sieltä myrskyn alta. emoticon Mulla sama, että tuntuu, että kaikki muut hehkuttaa ihan hulluna sitä, miten ihanaa vauvan kanssa on ja kaverit on just silleen, että "eikö ookkin ihanaa?!". Mitäpä siihen sanot sitte? Kyllä se tästä, ei se meistä huonoja äitejä tee, vaikka ollaanki näköjään vähä hitaasti lämpeneviä.  [img]http://www.cosgan.de/images/smilie/liebe/a055.gif[/img]

Omaa: Ihanaa, ukko nukku koko yön kopassaan!! Aamulla ysin maissa jätin sitte vasta viereen, toinen kun niin nauttii äipän vieressä nukkumisesta. emoticon  Eilinen päivä meni vauvalla melkein kokonaan valvoessa, joten nyt sitte ilmeisesti nukkuu siitäki eestä. Vieläki tuolla peittojen alla on pikkunen.

Meinattiin, että uskaltaiskohan sitä lähteä sunnuntaina käymään porukalla kaupassa? Jos nyt ees vähäsen laskis nää pakkaset. Vauva on siis sillon päivää vaille 2vk vanha. Haluaisin itekin jo ihmisten ilmoille, ja apteekista pitäis käydä hakemassa ne D-vitamiinit plus sitte jotain masurohtoa varmaan jo kaiken varalta.
 
Imetys sujuu hyvin, mutta mahanpurut ovat yhä vieraana...Cuplatonista en kokenut olevan mitään apua, Rela-tipat aloitin samaan aikaan oman antibiootin kanssa, ja nyt saatiin neuvolasta sellaiset Rela+D-vitamiini-tipat. Yritän myös muistaa röyhtäyttää aina imetyksen jälkeen. Vaikea sanoa, mikä auttaa ja mikä ei, mutta kaikkensa sitä tietenkin tekee, ettei pienokaista sattuisi. Kun ei ole vertailukohtaa niin on vaikea tehdä johtopäätöksiä, muuta kuin kokeilemalla vähän kaikkea...

 [img]http://www.cosgan.de/images/kao/froehlich/d045.gif[/img] 

Yksi keino on mullakin vielä kokeilematta eli minttutee. Siis ei piparminttu vaan ihan oikea tavara. Sitä litra päivässä äidille, niin pitäisi auttaa. Kaverilla kuukauden ikäinen poika, jonka vaivoihin on auttanut jonkun verran. Tämän on yksi libanonilainen lastenlääkäri joskus kuulemma neuvonut.

 [img]http://www.cosgan.de/images/kao/nahrung/h060.gif[/img] 

Eilen 2. neuvola (ikää 2,5 viikkoa), painoa 3810 g ja pituutta 52 cm (s. 3500 g ja 49 cm), kaikki hyvin!! Ja pakkasta oli -20 (!!) kun tehtiin kilsan matka, neuvolantätiä konsultoin puhelimitse ensin, hän sanoi, että pakatkaa vauva lämpimästi ja suojatkaa hengitysilma vaunun sisällä. Kun on täysiaikainen ja hyvän painoinen lapsi, niin oli ok. Hän halusi noiden vatsavaivojen (kun kakkaakin on tullut huonosti) nähdä pikkuisen.

 [img]http://www.cosgan.de/images/kao/liebe/a050.gif[/img] 

Voimia kaikille imetyksen kanssa kamppaileville, muistakaa, rakkaat ihmiset, ettette millään tavalla ole "huonoja", poikkeavia, tai mitenkään epäonnistuneita äiteinä!!! Olette maailmankaikkeuden parhaita äitejä omille lapsillenne.

 [img]http://www.cosgan.de/images/kao/engel/a009.gif[/img] 

Rutkasti tsemppiä vaikka välillä väsyttäisi ja tuntuisi, ettei ole ollenkaan onnellinen ja vauva rasittaisi! Ne tunteet kuuluvat asiaan, olemmehan edelleen ihmisiä. Ja vauvan tulo on iso asia ihan poikkeuksetta, se on stressitasoltaan verrattavissa isoon kriisiin. Itsellä on muutamana iltana ollut tosi raskasta, kun omat silmäluomet ovat lyijynraskaat ja vauva kitisee, kipristelee, vääntyilee, huutaa ja on hereillä. Mies on ollut korvaamaton apu, kun on ottanut pienen syliin ja rauhoitellut molempia.

 [img]http://www.cosgan.de/images/kao/muede/a045.gif[/img] 

Vatsanväänteiden ilmaannuttua tyttö ei enää viihdy omassa sängyssä, vaan äidin viereen on pakko päästä. Onneksi saan ihan hyvin nukuttua, välillä vähän havahdun ja tarkistan vauvan ja nukahdan uudelleen. Yksi neljän tunnin pätkäkin tuli unta viime yönä, vaikka muuten on yhtäkkiä imetysväli kaventunut 1-1,5 tuntiin. Lieneekö kasvupyrähdys tai suoliston muutokset syynä! Näihin aikoihin kuulemma vatsassa tapahtuu paljon, ja sekin saattaa aiheuttaa nipistelyä.

 [img]http://www.cosgan.de/images/kao/muede/d030.gif[/img]

Täytyy vaan yrittää ajatella positiivisesti, vaikka aina ei siltä tuntuisikaan. Aamukuudelta alkaa huuto, joka kestää muutaman tunnin, pienillä tauoilla. Siten kun nousen tytön kanssa 9-10 maissa ollaan molemmat ihan naantalin aurinkoina. Jotenkin löydän tuosta pienestä niin tutunnäköisestä ihmisestä ne ihanat puolet ja rakastan niin tajuttomasti!

 [img]http://www.cosgan.de/images/kao/liebe/a015.gif[/img] 


 
Olen netistä yrittänyt etsiä tietoja imuotteesta ja löysin sivun jolla oli juttua tuosta kielijänteestä..
"Lyhyt kielijänne: Kielijänne on se pieni jänne kielen alapinnassa, joka saattaa joillain olla liian lyhyt. Lyhyys ilmenee usein huonona imuotteena, sillä kieli ei pääse työntymään tarpeeksi eteen peittääkseen alaikenet, jolloin se aiheuttaa äidille kipua ja vauvalle heikkoa maidonsaantia, koska hyvän imuotteen pitäminen on hankalaa. Kielijänteen leikkaus on nopea ja kivuton toimenpide. Tosin kaikki lääkärit eivät sitä tee perustellen sen sillä, että jänne venyy ajan kanssa, ja että leikkaus on tarpeellinen vain, jos puheen kehittymisessä ilmenee myöhemmin häiriöitä. Tällöin se on tietysti imetyksen kannalta myöhäistä. Lyhyt kielijänne saattaa aiheuttaa lakkoilua rinnalla ja rinnan totaalista hylkimistä lähinnä siksi, että vauva turhautuu olleessaan kykenemätön imemään kunnolla. "
Hitto sentään, täytyy kyllä ensi viikolla taas puhua neuvolassa asiasta ja kysyä voisiko tuota käydä leikkaamassa jossain. Ikävä jos imetys ei onnistu tuollaisen takia! emoticon
 
Kielijänteestä: Meillä oli tytöllä kanssa lyhyt kielijänne ja se leikattiin heti seuraava päivänä synnytyksestä. Kättärillä sitä suositeltiin vaikka me saatiin päätös itse tehdä. Mä huomasin kanssa sen huonomman imuotteen, ku vertas pojan imuotteeseen. Sit vielä kätilö sano, että voi tulla helpommin R-vika, ku on lyhyt kielijänne. Ja myöhemmällä iällä jos se leikataan niin kuulemma joudutaan puuduttamaan, nyt vaan pistettiin sokeripala suuhun ja naps, vauva ei sokerihumalassa huomaa mitään emoticon  Näin meillä!
 

Kielijänteestä: Minulta itseltäni on vauvana kielijänne leikattu. Äitini mukaan kuulema suht nopea/kivuton toimenpide. Naps poikki vaan! Jänne leikkaamattomana olisi mahdollisesti aiheuttanut myöhemmällä iällä puheongelmia, mm. r-vikaa. Äitini oli vaatinut leikkausta heti, sillä ei halunnut sitä, että tulen mahdollisesti kärsimään asiasta. Hyvä niin!! emoticon
 

Hei äidit! Minulla on kysymys: pidättekö kotona vauvalla myssy päässä? Meillä se pikkuinen probleema että sidottavat myssyt on liian pienet (kun pikkuinen kääntää päätä niin myssy pysyy paikalla ja on siten ihan vinksin vonksin), ja toiset myssyt ei pysy päässä kun hän nukkuu ja kiemurtelee.... 

Meillä on kotona n 22 astetta, eikä vetoja. Voisinko jo luopua myssystä sisätiloissa?

 
Heippa!

Jenni
Meille ainakin painoitettiin synnärillä että ei saa pitää sisällä pipoa jos on +20 astetta. Vain vastasyntynyt tarvitsee sisällä pipoa. Oon neuvolassa joskus jättänyt niin neuvolatäti sen aika pian sielläkin riisunut :). Laitan ite kyllä pipon yleensä kylvyn jälkeen vähäksi aikaa, jos korviin on vaikka jäänyt vettä ettei vilustu..




 

Tähtiys: kiitos! Eli voin hyvin jättää pipon pois emoticonHyvä näin.

Nyt on pojalla joku kasvupyrähdys kun menee korviketta ihan hurjia määriä!! Tähän asti mennyt n 350 - 400 ml / vrk, nyt mennyt pari vuorokautta jotain 500 ml!! Ja haluaa syödä koko ajan. Harmi vielä ettei tissi kiinnosta. Mutta pääasia että syö.

 
Takaisin
Top