Eläimet ja raskaus.

Meillä ollaan aina tehty niin, ettei huomioida koiraa, mutta ei auta. Meillä on kyllä maailman kiltein ja herttasin koira, mutta tuntuu, että aivot on vielä niin pentumaiset :D nopeesti kyllä rauhottuu, kun saa hieman huomiota...
 
Mun pitää varmaan yrittää kanssa tuota, ettei huomioi koiraa. Meidän 3-vuotias kun on myös kotiintullessa ihan intopinkeänä ja hyppii, pelkään, että kun maha tuosta kasvaa, se tuuppaa mahaa tai mut kumoon.. Tosiaan kauhean kiltti koira muuten, mutta iso eikä osaa oikein mitata voimiaan, varsinkaan kun mies aina riehuttaa sitä aika rajusti leikkiessä. Ei siinä muuten mitään, mutta mut saa kyllä tuommoinen vajaat 40 kg koiraa kumoon, jos en oo varautunut. Kerran lenkillä koira kaatoi mut, kun juoksi perään eikä laskanut etäisyyksiä oikein, eikä saanut sitten jarrutettuakaan enää, vaan tömähti vahingossa mun jalkoihin...

Vauvan suhteen ei sinänsä huoleta. Koira on vieraita lapsia kohtaankin niiiiin kiltti, seisoo vain ja antaa retuuttaa. Jotenkin se tajuaa, että lapset on lapsia. (joskus se on myös ollu samanlainen kahden ihan toooooosi vanhan koiran kanssa, tajuaa, että nyt pitää käyttäytyä siivosti eikä leikkiä, kun toiselle voisi käydä siinä leikissä kehnosti). Kerran yksi lapsi yritti kiivetä miedän koiran selkään, kun mun silmä vältti (ja vanhempansa olivat kaukana), mutta kun huomasin tilanteen, koira vain katsoi mua kärsivä "voitko auttaa?" - ilme naamallaan, muttei edes murahtanut.
 
Meillä yksi koirista juoksee ovelle katsomaan kun tullaan kotiin ja sitten juoksee olkkariin odottamaan että tulen itse häntä tervehtimään, yksi koirista pyörii häntä heiluen jaloissa ja yksi (pienin onneksi) hyppii innoissaan takajaloillaan koko ajan ja pyörii myös jaloissa...
 
Koira on nyt ruvennu oleilee enemmän miun sylissä ja tunkee joka paikkaan mukaan mutta en tiedä vaikuttaako siihe koiran muuttunu terveystilanne vai raskaus..
 
Meidän 3 v. ranskanbulla on ollut aina niin mukavuudenhaluinen, ettei sen käyttäytymisestä oikein pysty mitään lukemaan, makoilee niin minun kuin isännänkin kyljessä sohvalla. Olen kyllä huomannut että se on alkanut seuraamaan minua sisällä, haluaa tulla mukana jopa vessaan :D

Mutta muuten en ole peloissani etteikö tulisi toimeen pienen kanssa, on niin tottelevainen, kiltti ja rauhallinen, tottunut lapsiin veljen ja siskon lapsikatraan kanssa touhutessa.
 
Meilläkin seurataan ja katselkaan vierestä, kun meikkaan tms. Itellä on alkanu huoli laantumaan, koska nyt on nuita pieniä käyny kylässä ja erittäin sievästi on herra ollut meillä :) ja koriin tultaessa ei enää niinkään hypi minua vasten, joten alkaisko oppia ;)
 
Mulla on kolme koiraa, kaks urosta ja yks narttu. Mutta en ole kokenut että vielä olis käyttäytyminen sen kummemmin muuttunut. Sängyssä ne nukkuu, ja kaks aina selässä kiinni, mutta niin ne teki ennenkin. Eikä mahaan reagoi mitenkään. Jännityksellä odotan että koska ne rupee sen kuuleen tai haistaan tms.
 
Takaisin
Top