Lucky, juu miehen mielipide muuttui tossa kesän aikana yhtäkkiä, vieläkään en oikein tiedä mikä siihen vaikutti. No lääkärihän sanoi silloin että jonoja ei ole ja meillä on sijainnin takia maksusitoumus yksityiselle, niin tässä sitä nyt ollaan piinailemassa tarttuuko pikkuinen mukaan vaiko eikö... aika hurjia päätöksiä siellä joudut tekemään, toivottavasti ei ihan poistohommiin jouduta vielä. <3
Jennie, kiitos <3 tuntuu niin pahalta sun puolesta. Voimia sinne! <3
Eltsi, kiitos <3 just kysyttiin toisessa ketjussa myös tosta lapsettomuuden vaikutuksesta parisuhteeseen. Pohdin pitkään mitä vastaan, kun en oikein ole huomannut mitään muutosta paitsi nyt ollaan lähennytty vielä entisestään hoitojen aikana. Me ei riidellä meidän suhteessa, en muista oltaisko koskaan edes huudettu toisillemme?!? Mä joskus saatan möksähtää hetkeksi, mutta sitten aika nopeasti sen unohdan tai asia selvitetään heti.
Miesten kanssa täytyy välillä olla ymmärrystä aika lailla, joskus se meinaa unohtua. :) Varsinkin meillä silloin kun tuloksia saatiin ja prosessoitiin eritavalla asioita. Hoitoja ja tutkimuksia mun miehen vaan piti sulatella minua enemmän. Sekään ei riitaa aiheuttanut, mutta harmitusta ja pahaa oloa mulle. Ja sitten taas mies lohdutti minua.
Ilpuri, kiitos <3
Mimmma <3
Beisla, ihana beisla ikävä ollut! :) ihanaa sulla siellä kohta jo vauva-arki alkaa! <3
On: Tänään on ollut välillä hirmu onnellinen olo, välillä alkaa kuitenkin pohtimaan todennäköisyyksiä. Miten pieni mahdollisuus se oikeasti on että siirretty alkio tarttuu kiinni, tai tarttuu kiinni ja oikeaan paikkaan. Monen monet kommentit ja tsemppi viestit taas lohduttaa ja antaa voimaa. <3 Pahoin pelkään, että kuitenkin täällä tiputaan taas korkealta ja kovaa...