Pahoittelut menkoista kaikille. Taitaa jäädä tämä toukokuukin yhtä laihaksi plussien osalta kuin huhtikuu oli. Olikos siellä vaan yks vai kaks
Kilpirauhaskokeet on otettu, tsh 1,67 eli kuulemma ihan normaali eikä taaskaan missään mitään vikaa

Oon siis siltä osin aivan terve, niin kuin vatsastakin! Ollu koko viikon niin masis olo, ettei oo tännekään jaksanu mitään kirjottaa. Masentaa ihan kauheesti, että en tule raskaaksi, vaikka yritän niin kovasti. Miehelle tässä jo hoitojuttuja pohjustelin. Katoin, että tajuaako se, että ne voi oikeesti olla edessä ja mitä se tarkottaa. Hyvä ettei suuttunut, että älä nyt sellasta puhu, onhan tässä vielä aikaa, kyllä se sieltä tulee usko jo. Oon sellainen, että haluan tietää kaikesta tooosi paljon etukäteen ja olla varautunut kaikkeen. Inhoan yllätyksiä yli kaiken. Vaikka en tee jollain tiedolla mitään, koska se aikanaan asian yhteydessä kerrotaan, haluun silti ennakoida ja selvittää, että tiedän sit missä mennään ja mistä puhutaan

Mies ei kestä tätä puolta yhtään, sen mielestä se on ittensä kiduttamista, että varautuu aina pahimpaan jo valmiiks

Mutta se tuo miulle turvaa ja helpotusta, koska tiedän sen pahimman jo niin mitään pahempaa ei voi enää tulla

Korkeintaan voi iloisesti yllättyä jos käykin paremmin, pessimisti ei pety

Miuta helpottaa, että oon tän asian kanssa päässäni jo näin pitkällä, vaikka todellisuudessa onkin "vasta" yk11. Tiedän mitä on pahimmillaan tulossa tai miltä parhaimmillaan vältytään. Ei tarvii niin paljoo pelätä tulevaisuutta, kun se ei oo niin tuntematon enää. Miusta ei hetkessä eläjäksi olis
Oon välttänyt tekosyillä jo kolme sukulaisten tapaamistakin tänä vuonna. ettei tarvii kattoo kun muita onnitellaan ja tentataan että eikös teidänkin olis jo aika heheheh. Todella kivaa, että juuri kun olis ees vähän muuta mielessä niin joku tulee muistuttamaan siitä asiasta, johon en pysty. Mihin kaikki muut ihmiset pystyvät jopa vahingossa. Mieskään ei ikinä avaa suutaan puolustaakseen, vaikka olen pyytänyt. En haluaisi sanoa mitään, ettei tulis niitä vielä ikävämpiä lisäkysymyksiä. Oon jotenkin nyt niin lukossa pääni kanssa etten tiedä mihin suuntaan lähtisin. Ei helpottanut, kävin äsken omalla pihalla kävelemässä ja pyörätiellä meni sinä aikana 4 ihmistä ja kolmella oli vaunut

Mielisairaala, here i come!
Enni kp 5/30, yk 11