Kauhea polte on ollut koko päivän tulla tänne, kävin jo töistä tullessa vilkaisemassa mutta halusin säästä myöhemmäksi. Töissä hirveä kiire ja sit kun tulin kotiin niin keittiöön joku oli tehnyt järkyn kaaoksen ja se piti siivota ja sit vielä mun piti viimeistellä yhdet villasukat. Neuloin kahdet lasten sukat mun asiakkaalle ja nään sitä huomenna. Onneks ei menny viime tippaan

Mutta nyt kommentoimaan:
Larissa! Kyllä minä ainakin näin hyvin hyvin vaalean haamun sun ylemmässä testissä! Toivottavasti ei olem ikän epämääräinen ja siitä nyt vain vahvistuisi!!

ihan hullun jännää!!
Alkoholikeskusteluun: Kun on jo tautisen pitkään yritystä jäljellä niin ei jaksa enää miettiä. Ekat 1,5 v olin ihan hullun tarkka. ovulaaton jälkeen ei pisaraakaan alkoholia, ei majoneesia, ei mitään missä saattais ees hiukan olla raakaa kananmunaa, ei katkarapuja. ihan hullua! Mut sit kun viime syksynä alko pää leviämään tän kanssa niin päätin lopettaa. En halunnut enää et tää määrää mun elämää. Raskaana ollessa en missää tapauksessa joisi yhtään alkoholia ja syömisetkin katson sit taas tarkasti. Mut jotenkin ei tunnu järkevältä että nyt itseään kiduttaa turhaan. Sit se ei varmastikkaan tunnu mitenkään vaikealta.
Ja vielä Sofin raskaus testeistä, ikinä en ole niihin saanut mitään hamua enkä viivan paikkaa. Enkä mihinkään muihinkaan testeihin. Et ei oo kokemusta et nekään ois huonoja. Mulle ainakin raadollisen totuuden kertoneet
vauva2016, tervetuloa joukkoon! Kivinen tie sinullakin, toivottavasti pian saat toiveesi täyttöön!
ninukki, ei löydy sanoja!
haikara, päätä vain uskoa, varmasti kaikki on hyvin
Mrsc, wow! Siistejä muutoksia! :)
Täällä ei sen kummempia. Kävi tänään töissä asiakkaiden välissä tyhjentä kukkakaupan ja nyt vaan pitäs alkaa suunnittelemaan töihin kevätsomistuksia. Tänän ollut jotenkin aika ajoin tosi kuuma. Voikohan thyroxin vaikuttaa niin nopeasti kun tänään nostin sen siihen 2 tablettiin..? Tiiä näitä. Nännit on tänään kipeytyneet vähän ja eilen kun menin nukkumaan niin närästi ihan törkeenä, mikä kyllä johtui ruuasta. Tästä tuli mieleen, mulla tosi helposti kaikki voimakkaat ruuat käy vatsaan ja alkaa närästää joten on todennäköistä että raskaana ollessakin sitä tulee. Niin saako raskaana ollessa ottaa närästys lääkkeitä? En nytkään mitenkään usein ota, yleensä jos nukkumaan mennessä tulee niin sit saatan ottaa mut en muuten, tosi harvoin. eilen ja toissa päivänä väsytti ihan hirveesti, mut viel ei kyllä voi alkaa puhuman mistään oireesta on niin aikaiset päivät, et varmaan se maanantain riitely mihen kanssa vei jotenkin voimat.
Just tänään sanoin sille että se jotenkin tuntuu kauhean vieraalta kun pahoitin niin mieleni maanantaista. Niin nyt se on ollu tänään superihana ja tuntuu taas mun omalta rakkaalta

Tuleeko muille riitelyn jälkeen tälläsiä oloja, koska tää ei oo eka kerta. Me sovitaan riidat aina tosi nopeeta, ei jätetä ikinä mitään kytemään mut ollaan tosi temperamenttisia ja riidellään hyvin räiskyvästi, tosin tietenkin ilman väkivaltaa. Mut sit välillä pääsee suusta sellaisia sammakoita että ei mitään järkeä. Mä osaan vähän paremmin hillitä itseäni mut valitettavasti mun mies ei. Tiedän kyllä et se ei tarkoita mitä sanoo, mutta on kovin kärsimätön ja siksi ei osaa lopettaa ajoissa. Vaikka se pyytää anteeksi ja tiedän että on sydämestään pahoillaan ja minä annan anteeksi. silti aina tuntuu et välillä menee hetkeksi jotain rikki. Vaikka hän ei ol tarkoittanut sanojaan minä kuitenkin ehdin aina pahoittaa mieleni ja tarvitsen aikaa että rakastun häneen uudestaan yhtä paljon.
Kaiken kaikkiaan hän on ihana ja minulle täydellinen ja mielettömän rakastava mies, mutta jokaisessa on huonoja puolia ja minun on vain sallittava hänen kärsimättömyytensä ja satunaiset sammakot. Enpä minäkään ole täydellinen. (oon saamaton, puhun liikaa mut en saa sanottua mitään, kuten nyt, puhun tosi kovalla äänellä ja kun suutun vielä kovemmalla, oon välilä tosi laiska, en osaa pitää mitään asioita itselläni, paitsi tietysti salaisuudet mitkä minulle on uskottu, mietin ja spekulloin aina liikaa sekä olen hiukan lian yliempaattinen, ei positiivisesa mielessä, nyt esimerkiksi)
Se on jotenkin hassua että monesti kun kuuntelee kavereidenkin kertomuksia niiden riidoista niin huomaan sen että sitä kauhistellaan että mitä se mies on sanonut tai tehnyt. Mutta eipä se nainenkaan ole jäänyt kakkoseksi sanoissaan. Vikaa on yleensä aina molemmissa. Jotenkin hirveästi ollut pinnalla tässä meidän silmssä tämä nykyinen parisuhdeasettelu. Ennen oli niin että mies on perheenpää ja sillä hyvä, sit parisuhden muuttui tasa-arvoisemmaksi ja nykyisin nainen monissa tapauksissa tuntuu siltä kuka määrää menon. En missään tapauksessa tahdo yleistää, mut monen kaverin parisuhdetta vierestgä seuranneena jotenkin huvittaa se että nainen saa tehdä ja toimia miten haluaa, mutta auta armias jos mies sanoo jotain vastaan. Eikö molempien kuitenkin pitäisi olla tasapainossa, puolustaa saa aina itseään, olipa kumpi osapuoli tahansa. Maanantaina aamun riitaa en enää muista miten se lähti mut illan riita lähti siitä että sanoin miestäni v***'n tyhmäksi

ja monta kertaa peräkkäin

Eli joo, kyllä sillä oli aihetta suuttua, mutta mun mielestä meni liian pitkälle sanoissaan. Mut siis, nyt kaikki sovittu ja hän on edellen minun ihana ja rakas

Anteeksi, ei pitänyt mennä tälläiseksi pohdinnaksi, mut välillä aina käy näin. Niin kun sanoin, puhun liikaa

Mutta siis..
AI NIIN!!! MURKKU, yk-dpo-kiertokamu, millon testaat??? Mä päätin että testaan vasta ens viikon sunnuntaina kun pitäs olla mun kp1
Ilpuri kp21/31, dpo2, yk25