Edelliset synnytykset

Esikoinen syntyi puolitoista viikkoa etuajassa. Supistukset olivat heti säännöllisiä ja 8 tunnin kuluttua oli pihalla. Toisen epiduraaliannoksen jälkeen supistukset lakkasivat, joten lopulta sain käynnistävää. Sydänäänet tippuivat vähän väliä, joten lääkäri ja imukuppi tulivat paikalle.
Tulevassa synnytyksessä pohdinkin juuri epiduraalin määrää, mutta samalla mietin myös kivunsietokykyäni. Se arvelluttaa..
 
Mä pelkäsin ihan järjettömästi synnytystä ekan kanssa, kävin pelkopolilla ja olin koko raskausajan ihan paniikissa..
Synnytys meni suht hyvin, vaikka kätilö lähtikin kesken kaiken pois kun en kuulemma tehnyt mitään.. enkä siis oikein osannut tehdäkkään enkä uskaltanut ponnistaa, onneksi kätilöllä loppui työvuoro ja uusi ihana tuli hoitamaan synnytyksen loppuun. Myös mies oli tietysti mukana ja ilman häntä en olisi kyllä pärjännytkään! Ihana tyttö syntyi ja kaikki sujui hyvin ja nyt tässä toisessa raskaudessa synnytys ei pelota yhtään [emoji173]
 
Mulla jäi traumat edellisestä synnytyksestä, kun poika syntyi kolme kuukautta etuajassa ja synnytyksen käynnistäminen oli tosi kivulias enkä kokenu saavani riittävää kivunlievitystä tai apua. Jännittää ja pelottaa miten tämän raskauden kanssa menee.
 
Eka syntyi yliaikaisena, itse päättäen ja nyrkki poskella, kivunlievitys oli toispuoleinen eikä vienyt tuskaani.
Toka käynnistettiin 3vrk ilman kivunlievitystä.... lopulta epiduraalin saatuani kivut kuitenkin katosivat ja lapsikin syntyi.
Molemmat synnytykset kivuliaita, en siis odota tätä kolmatta syntyväksi kivuitta.

Keskosuutta pelkään, käynnistystä en odota vaikka se on jo luvattu....
 
Takaisin
Top