Edelliset synnytykset

Voi tulispa se salainen puoli meille jo, en millään haluais tänne jakaa kaikkea synnytyksestä mutta olis kiva silti päästä avautumaan :D
 
Mun edelliset raskaudet...
11/06 rv 35 poika oli keskonen Käynnistys
11/14 rv 38 poika imukuppisynnytys. Käynnistys


Nyt haluan sektion
 
Muokattu viimeksi:
Poika 01/14 syntyi kiireisellö sektiolla. Oli aika kivuton synnytys kun oli kaulasta alaspäin puudutettu mutta toipuminen olikin sit mun kohdalla ihan karsee :(
 
Poika 01/14 syntyi kiireisellö sektiolla. Oli aika kivuton synnytys kun oli kaulasta alaspäin puudutettu mutta toipuminen olikin sit mun kohdalla ihan karsee :(

Olenko ymmärtänyt oikein että sektiosta toipuminen on hidasta?
 
Se on ihan yksilöllistä. Omalla kohdalla toipuminen oli nopeaa ja alle viikossa olin täysin kivuton minimisärkylääkityksellä. Riippuu paljon ihmisestä. Eka vuorokausi oli pahin kun ei sängyssä päässyt liikahtamaankaan
 
Just mietin et itse jouduin kokemaan melkein molemmat tyypit ja synnytys päätyi sektioon. Siis mua jo ponnistutti ja olin 9cm auki. Lääkäri ei uskaltanut ottaa riskiä ja sanoi et vauva saatava ulos 20min päästä viimeistään. Ei siis nuori naislääkäri uskaltanut ottaa riskiä.

Mua ei pelota synnytys. Toivotaan et kaikille tulee hyviä synnytyskokemuksia❤
 
Muokattu viimeksi:
Tottakai synnyttäjää pitää kuunnella mahdollisimman paljon, mutta sit jos tilanne on se että lääkäri katsoo että nyt on parasta leikata, auttaa imukupilla tai tehdä joku muu toimenpide niin siinä on kuitenkin aina kyseessä syntyvän vauvan etu ja terveys. Ei niitä sektiopäätöksiä ilman syytä tehdä.

Jenkkipentu mistä riskistä sun kohdalla oli kyse? Kun sanoit ettei lääkäri uskaltanut ottaa riskiä
 
Olenko ymmärtänyt oikein että sektiosta toipuminen on hidasta?

Todella yksilöllistä. Oon kuullut niistä jotka toipuu nopeasti mutta itse sitten kuuluin niihin hitaisiin toipujiin :(
Käveleminen oli vaikeeta ja teki kipeetä pari kuukautta myös liikkeet kuten istumaan nouseminen tai istumasta seisomaan nouseminen oli vaikeeta. Joskus sattui vaan se että makas paikallaan enkä esim voinut pitää farkkuja jalassa johonki puoleen vuoteen ku leikkaushaava oli niin kipeä.
 
Hemsku: Ensisynnyttäjä ja jos vauva pitää saada lääkärin arvion mukaan 20min ulos niin lääkäri ei viitsinyt ottaa riskiä koska se ponnistusvaihe voi kestää. Vauvan päästä otetusta laktaatti arvosta teki päätöksen kun arvo koholla.
Mä ymmärrän et tottakai vauvankin terveyttä ajatellaan. Synnytys on kyllä sellainen henkimaailman juttu että tarvitsisi myös hoitajilta tiettyä tunneherkkyyttä. Itse ainakin menen ihan lukkoon negatiivisistä ihmisistä. Mut meitä on moneksi. Pääsen varmaan synnytystapa arvioon. Otan nää puheeksi. Ja sekin on jäänyt kaivelemaan et sektioidut saavat aina synnytyksen jälkeen keskustella lääkärin tai kätilön kanssa synnytyksen jälkeen niin mulle tuli puhumaan joku toinen naislääkäri ja se oli jokaiseen mun kysymykseen" en tiedä kun en ollut paikalla" no tää kaikki oli Kättärillä ja oli kyllä silloin paljon synnyttäjiä. Mut ei se saisi hoidon laatua laskea.
 
Ja mua ärsyttää joskus se et ei saisi olla tyytymätön. Et kun tyylillä Afrikassa joutuu synnyttää savimajoissa ja no onneksi sait terveen vauvan. Kyllä mä itse hoitajana haluaisin palautetta että voisin sitten kehittyä. No joo! Love and peace.
 
Joo toi on kyllä kun on joku ehdoton aikaraja että vauva pitää saada syntymään. Joillakin saattaa ponnistusvaihekin pitkittyä useisiin kymmeniin minuutteihin et ihan ymmärrän että ei oo otettu sitä riskiä että pahimmassa tapauksessa olisit joutunu hätäsektioon

CamCam, mä en pitäny farkkuja jalassa todellakaan yli puoleen vuoteen sektiosta, ei olis maha mahtunu ja vaikka haava ei kipeä ollut niin ei se kivaa tehnyt kun housut hankas :) Kuinka nopeasti lähdit liikkeelle sektion jälkeen? Oon kuullu et sekin saattaa aiheuttaa pitkittynyttä toipumista jos on vaan sängyssä pitkään. Mut kävi hoitaja repimässä sängystä jo samana iltana. Ja toki kaikki ylös ja alas liikkeet piti tehdä kyljen kautta pitkään. Toki on iha yksilöllistä mitä kokee täyden toipumisen sisältävän, jonkun mittapuulla en oo vieläkään toipunu kun arpi on koholla, paksu ja punainen :D
 
Mä luulen kans et kipu on kokemus..mut on meillä erilaiset kudoksetkin esim joillekki tulee raskausarpia herkemmin kuin toisille..
 
Joo totta. Mulla ei vatsaan tullu mitään mutta tissit on raidallisemmat ku seepra :P
 
Mulla oli helppo synnytys. Vedet meni 38+0 ja ei lähtenyt itsekseen etenemään, joten oksitosiinilla käynnistettiin 1,5 vrk myöhemmin. Siitä reilu 3 h ja poika oli sylissä. Olihan ne supistukset todella kipeitä ja avauduin nopeasti, mutta en tietenkään osaa verrata luomuna käynnistyvään ja etenevään synnytykseen, kun en sellaista ole kokenut. Kivunlievityksiä sain aika sopivasti ja tikkejäkin jouduttiin jälkikäteen laittamaan vain pari. Samanlainen kokemus kelpaisi toisenkin kerran, mutta eipä näitä voi suunnitella :)
 
Hemsku, leikkasivat myöhään illalla ja heräämöstä pääsin joskus 02.30 mutta kyllä mä jo seuraavan (tai saman, miten laskee) päivän iltana yritin olla jalkeilla vaikka ei se tosiaan helppoa ollut. Vauvan sänkyä työntämällä mä kaikki liikkumiset tein ku en pysynyt yksin pystyssä :D

Suihkuun hoitaja pakotti synnytyksestä toisena päivänä vaikka en olis halunnut mennä kun oli niin huono olo. Pyörryin sitte sinne suihkun lattialle ennen kun olin saanut edes suihkua auki...
 
Hannanna, kuulostaa kyllä aika helpolta vaikka käynnistivätkin! :) mäki haluun tommosen!
 
Camcam tykkäys liikkumiselle, ei pyörtymiselle :) oli ihan huippufiilis päästä synnytystä seuraavana päivänä suihkuun, edellinen kerta oli 2vrk aiemmin ennen synnärille lähtöä. Taisin istua siellä suihkussa 45min :D
 
Mulla oli superhidas synnytys ykkösen kanssa. Vesien menosta meno 64 tuntia!! Lopussa jo kiihdytettiin tipalla, kun alkoi voimat loppua. Alakautta kuitenkin tuli, imukupilla avustettuna.

Eli en odota nytkään jos sinne asti pääsee mitään syöksysynnytystä
 
Eka synnytys päättyi kiireelliseen sektioon. Vedet alkoi tiputella 33h aiemmin ja samaan aikaan alkoi supistelut. Vauvan sydänäänissä oli pudotuksia supistusten kohdalla ja jouduin olemaan kokoajan paikallaan koska käyrät otettiin vatsan päältä. En saanut kaasua kummempaa kipulääkettä (laskujen takia) vaikka itkien ja huutaen pyysin (myöhemmin vastaava lääkäri kertoi tässä käyneen virheen, eli olisin voinut saada puudutteita toistuvasti). Synnytys yritettiin käynnistää kahdesti. Ihan saatanallinen kokemus. Käynnistetyt supistukset on ihan eri maailmasta. Lopputuloksena selvisi että napanuora oli kolmesti lapsen ympäri niin että tämä ei pystynyt syntymään alakautta.

Huh, toivon todennäköisesti suunniteltua sektiota toisen kohdalla kun oli sen verran traumaattinen kokemus. Sektiosta toivuin nopeasti kun aloitin pitkät kävelylenkit heti kotiuduttuani. Olihan se inhottavaa kun ei voinut mm. maaten imettää ekaan kuukauteen mutta itse synnytykseen verrattuna mitätön väliaikainen haitta.
 
Takaisin
Top