Arki vauvan kanssa
- Ketjun aloittaja Vimpa
- Aloituspäivämäärä
Meillä tytön nenä menee räkäisen kuuloiseksi monesti yöllö syötön jälkeen. Sitten aikansa aivasteltuaan tulee hirveän iso räkä,mietinkin että miten niin pienestä nenästä voi tulla niin iso räkä.. Välillä pulautellaan jatkuvasti ja välillä nieleskelee ja irvistelee
Sadetuuli
Kommentoinnin ninja
Meille kyllä neuvolan täti sanoi että enää ei opetetakaan röyhtäyttämään. Enpä kyllä kysyny et miks ei. En on röyhtäyttäny muuta ku jos on tempasi pullosta kunnon satsin pumpattua maitoa.
Mahan väännöistä: ite miellän masun väännöt sellaisiksi että neiti alkaa itkeä/kitistä ja ehkä joo kipristelee. Joskus sitte turisee kunnolla ja sillo aina näkee et se helpotti. Yleensä neiti pitää kääntää käsivarrelle sillai mahalleen ja jalat koukussa ja selkä köyryllä et maha saa tilaa ja "pieru" kulkee eteenpäin suolessa
Sadetuuli
Kommentoinnin ninja
Mää en ois huolissaan. Meillä neiti oli 2 pv vanha ku sillä tuli sellainen noin 7-8 h välit syöneille parikin kertaa. Sairaalassa kätilö oli sitä mieltä että kun on kerta jo alkanu syömään hyvin nii ei tarvi huolestua eikä ole pakko herättää. Vauvat saattaa syödä esim toisena päivänä tosi paljon ja sitten seuraava ihan vähän. Että tuon perusteella en huolestuisi heti alkuun ainakaan.
Tiimpuu kysy ja jaa täällä huolet ja murheet, kaikki ollaan uuden asian edessä ja yritetään siis auttaa toinentoisiamme neuvoilla ja vinkeillä. Saisitko kummia tai mummia hetkeksi viihdytään ja syötetään vauvaa nii saisit nukuttua? Itse huomaan että kun on väsynyt nii itkuakin on herkemmässä ja kaikki tuntuu paljon isommilta ongelmilta.
auringonkukka82
Vauhtiin päässyt keskustelija
Siitä on jo pitkä tovi ku oon kirjoitellut, lukenut oon kuitenki välillä..
Täällä pienokaisella ikää jo 2.5kk, hyvin on poika kasvanut. Tuossa välissä oltiin jo yö osastolla kun poika oli räkäinen, tahtoivat seurata yön yli kun oli niin pienikin ja keskosena syntynyt. Käytiin myös silloin niissä magneettikuvissa, joiden tuloksia pelkäsin kauheasti viikon.. niissä oli jotain epäselvää näkynyt, mutta viikon kuluttua neurologi soitti ja sanoi ettei ole mitään poikkeavaa vaan jotain ihan normaalia mitä siellä oli näkynyt. Oli konsultoinut myös toki yliopistolliseen sairaalaan ja samaa mieltä oltiin sielläkin =)
Samalla käynnillä vielä kuului pojalta se sivuääni sydämestä, siitä ultra olikin jo varattuna ja se on kuun lopussa kun pojalla ikää 3 kk. Hemoglobiini oli myös pojalla matala ja sitä nyt kontrolloidaan ja nostettiin annosta heti isommaksi.
Poika syö ja nukkuu hyvin, päivällä jo enemmän hereillä ja joskus öisin. Mahakipuja on ollut jonkin verran rautatipoista (jotka keskosuuden vuoksi siis on käytössä). Nyt myös perjantaina sai ensimmäisen rotavirusrokotteen ja sen jälkeen onkin sitten mahakipuillut lisää. Lauantaina itkeskeli vähän väliä, sunnuntaina näytösti että vähän jo helpompi päivä. Mutta saattaa yhtäkkiä alkaa itkemään ja arvelen sen johtuvan kun mahaa vääntää..
Maito täällä on nyt lähes loppumassa. Osastolla ollessani pumppaaminen väheni ja sen jälkeen kun stressasin viikon niitä magnettikuvauksen tuloksia niin päätin että en oikeasti jaksa pumppu kourassa olla vähän väliä. Imetys kun meillä ei koskaan tullut hirveän tutuksi, keskolassa toki lähes joka kerta imetin hetken ennen kun poika väsähti. Mutta omalla maidolla päästiin lähes 2 kuukautta joten ei voi olla kuin kiitollinen siitäkin.
Joo, sitä siis flunssaa sairasteltiin useampi viikko ja pojalla edelleen ajoittain tukkoisuutta. Nyt yhdelle pojista rantautunut myös yskä niin kyllä saa taas jännittää että mitenkä meillä menee.. joulukin on tulossa mutta hieman stressaa nämä sairastelut. Mutta kiitollinen toki olen kun niissä magneettikuvissa ei ole mitään huolta enää, kyllähän nämä flunssat kestää ellei pahimpia flunssia iske
Onnittelut myös kaikille vauvan saaneille näin myöhässä Ajatuksissa olette olleet, vaikken oon saanut aikaiseksi kirjoitella
Täällä pienokaisella ikää jo 2.5kk, hyvin on poika kasvanut. Tuossa välissä oltiin jo yö osastolla kun poika oli räkäinen, tahtoivat seurata yön yli kun oli niin pienikin ja keskosena syntynyt. Käytiin myös silloin niissä magneettikuvissa, joiden tuloksia pelkäsin kauheasti viikon.. niissä oli jotain epäselvää näkynyt, mutta viikon kuluttua neurologi soitti ja sanoi ettei ole mitään poikkeavaa vaan jotain ihan normaalia mitä siellä oli näkynyt. Oli konsultoinut myös toki yliopistolliseen sairaalaan ja samaa mieltä oltiin sielläkin =)
Samalla käynnillä vielä kuului pojalta se sivuääni sydämestä, siitä ultra olikin jo varattuna ja se on kuun lopussa kun pojalla ikää 3 kk. Hemoglobiini oli myös pojalla matala ja sitä nyt kontrolloidaan ja nostettiin annosta heti isommaksi.
Poika syö ja nukkuu hyvin, päivällä jo enemmän hereillä ja joskus öisin. Mahakipuja on ollut jonkin verran rautatipoista (jotka keskosuuden vuoksi siis on käytössä). Nyt myös perjantaina sai ensimmäisen rotavirusrokotteen ja sen jälkeen onkin sitten mahakipuillut lisää. Lauantaina itkeskeli vähän väliä, sunnuntaina näytösti että vähän jo helpompi päivä. Mutta saattaa yhtäkkiä alkaa itkemään ja arvelen sen johtuvan kun mahaa vääntää..
Maito täällä on nyt lähes loppumassa. Osastolla ollessani pumppaaminen väheni ja sen jälkeen kun stressasin viikon niitä magnettikuvauksen tuloksia niin päätin että en oikeasti jaksa pumppu kourassa olla vähän väliä. Imetys kun meillä ei koskaan tullut hirveän tutuksi, keskolassa toki lähes joka kerta imetin hetken ennen kun poika väsähti. Mutta omalla maidolla päästiin lähes 2 kuukautta joten ei voi olla kuin kiitollinen siitäkin.
Joo, sitä siis flunssaa sairasteltiin useampi viikko ja pojalla edelleen ajoittain tukkoisuutta. Nyt yhdelle pojista rantautunut myös yskä niin kyllä saa taas jännittää että mitenkä meillä menee.. joulukin on tulossa mutta hieman stressaa nämä sairastelut. Mutta kiitollinen toki olen kun niissä magneettikuvissa ei ole mitään huolta enää, kyllähän nämä flunssat kestää ellei pahimpia flunssia iske
Onnittelut myös kaikille vauvan saaneille näin myöhässä
Ajatuksissa olette olleet, vaikken oon saanut aikaiseksi kirjoitella 
Ilyana
Piirimestaruustason postaaja
Viime yö oli jotenkin tosi hyvä vaikka aamulla kun heräsin, vauva oli liikkunut sängyssä niin, että mulla oli 20 senttiä tilaa sängyn laidalla ja oikein vielä kädellä työnsi kauemmas. Nytkö se jo alkaa, että äiti on liian lähellä?
Vauva on myös tosi hyväntuulinen - ei sillä, että normaalisti olis äkäinen, mutta nyt pari päivää on ollut mahanpuruja, niin on viihtynyt oikeestan vaan sylissä ja silloinkin on pitänyt hytkyttää koko ajan.
Tänään käyn hakemassa pumpun, että saa isikin syöttää vauvaa, kun tässä on ollut havaittavissa vähän sellaista, että heti kun astun ovesta ulos (käyn vaikka viemässä roskia), alkaa vauva kitisemään ja komentamaan eikä rauhoitu kuin tissillä.
Tästä syystä kaivoin myös tutin esiin - nään tänään ekaa kertaa kaveria sitten synnytyksen, suunnitellaan nimiäisten tarjoilut ja käydään samalla glögillä. Vauva on tänään tasan kuukauden ja on tähän asti ollut yhteensä erossa musta kolme tuntia, mutta isännän mielestä alan olla sen verta kireänä, ettei parin tunnin oma-aika tee yhtään huonoa. Mielellään olisin kyllä kotona vauvan kanssa, mutta miehen sanat "etten uhraa itseäni vauvan takia vaan miehen ja parisuhteen" saivat ajattelemaan - en edes itse huomaa olevani ilkeä, mutta kuulema tiuskin ja suljen miehen ulkopuolelle koko ajan, joten ehkä on syytä käydä vään tuulettumassa.
Vauva on myös tosi hyväntuulinen - ei sillä, että normaalisti olis äkäinen, mutta nyt pari päivää on ollut mahanpuruja, niin on viihtynyt oikeestan vaan sylissä ja silloinkin on pitänyt hytkyttää koko ajan.
Tänään käyn hakemassa pumpun, että saa isikin syöttää vauvaa, kun tässä on ollut havaittavissa vähän sellaista, että heti kun astun ovesta ulos (käyn vaikka viemässä roskia), alkaa vauva kitisemään ja komentamaan eikä rauhoitu kuin tissillä.
Tästä syystä kaivoin myös tutin esiin - nään tänään ekaa kertaa kaveria sitten synnytyksen, suunnitellaan nimiäisten tarjoilut ja käydään samalla glögillä. Vauva on tänään tasan kuukauden ja on tähän asti ollut yhteensä erossa musta kolme tuntia, mutta isännän mielestä alan olla sen verta kireänä, ettei parin tunnin oma-aika tee yhtään huonoa. Mielellään olisin kyllä kotona vauvan kanssa, mutta miehen sanat "etten uhraa itseäni vauvan takia vaan miehen ja parisuhteen" saivat ajattelemaan - en edes itse huomaa olevani ilkeä, mutta kuulema tiuskin ja suljen miehen ulkopuolelle koko ajan, joten ehkä on syytä käydä vään tuulettumassa.
Meillä nyt samaa, pitäs tissillä saada roikkua tai sylissä nyt vähintään. Ja mikä kiukku jos käyn vessaa kauempana ja iskän kaa on oltava. Eilen menin itekseen saunaan ja sainkin huikeet 10min olla rauhassa, kun isipappa ei saanut tyttöä hiljaiseksi. Pääs kylppäriin huutavan tytön kaa ja kysyin, että mikäs kiukuttaa, ni huuto loppu ku seinään. Äitin vaan piti olla paikalla... mies sit jätti vauvan hoitopöydälle kun siinä oli hiljaa, se siitä saunomisesta... (ei vielä kieri ja pöydältä ei järin hyvin muutenkaan pois hypätä, joten vielä uskaltaa hetkeksi jättää. Toki minä hoitopöytää tapitin taukoamatta sit jopa suihkussa, ettei vaan...).
Äsken kävin ruokakaupassa ja koirien kanssa pihalla, meni noin 1,5h. Miehelle sanoin lähtiessä, että tyttö just söi, ei pumppaa sitä korviketta täyteen silläaikaa, että vaikka huutaa ja lupsuttaa, haluu vaan roikkuu tississä.. olihan se sit 50ml neidille antanut, kun oli huutanut ja tutti ei ollu kelvannut. Saa nähdä miten nyt sekottaa meidän iltaa, raivotar kuoriuruu neidistä todnäk, koska tissi ei taas tottele ja sieltä tulee maitoa, vaikka massu on jo täysi..
Äsken kävin ruokakaupassa ja koirien kanssa pihalla, meni noin 1,5h. Miehelle sanoin lähtiessä, että tyttö just söi, ei pumppaa sitä korviketta täyteen silläaikaa, että vaikka huutaa ja lupsuttaa, haluu vaan roikkuu tississä.. olihan se sit 50ml neidille antanut, kun oli huutanut ja tutti ei ollu kelvannut. Saa nähdä miten nyt sekottaa meidän iltaa, raivotar kuoriuruu neidistä todnäk, koska tissi ei taas tottele ja sieltä tulee maitoa, vaikka massu on jo täysi..
Mää en ois huolissaan. Meillä neiti oli 2 pv vanha ku sillä tuli sellainen noin 7-8 h välit syöneille parikin kertaa. Sairaalassa kätilö oli sitä mieltä että kun on kerta jo alkanu syömään hyvin nii ei tarvi huolestua eikä ole pakko herättää. Vauvat saattaa syödä esim toisena päivänä tosi paljon ja sitten seuraava ihan vähän. Että tuon perusteella en huolestuisi heti alkuun ainakaan.
Tiimpuu kysy ja jaa täällä huolet ja murheet, kaikki ollaan uuden asian edessä ja yritetään siis auttaa toinentoisiamme neuvoilla ja vinkeillä. Saisitko kummia tai mummia hetkeksi viihdytään ja syötetään vauvaa nii saisit nukuttua? Itse huomaan että kun on väsynyt nii itkuakin on herkemmässä ja kaikki tuntuu paljon isommilta ongelmilta.
Kiitos tsempeistä, päivä päivältä mennään parempaan suuntaan. Yritän aina keretä kysymään jos tulee jotain. Tää on kyllä ollu aikamoinen henkireikä tää foorumi.
Tukiverkko on meillä onneksi hyvä mutta tahtoo vähän olla tuota flunssaa liikkeellä niin ei olla heitä huolittu vielä vaavin lähelle ja toki tajuavat sen sanomattakin. Toivottavasti paranisivat jouluksi :-)
Muakin kiinnostaa!
Me kokeillaan disflatyliä ja en ole ihan satavarma että onko auttanut vaiko ei
Cuplatonista oon lukenut että monella on pahentanut oireita niin ei olla vielä uskallettu vaihtaa siihen..
Sadetuuli
Kommentoinnin ninja
Cuplaton ei auttanut mulla itsellänikään kummassakaan leikkauksessa tai siis leikkauksen jälkeen niissä ilmavauvoissa jokka tulee kun suoli on aivan tyjhä monta päivää. sit alkaa syödä nii ilmahan sinne jää. ja on kans... ei auttanu cuplatonit. näkn päätkn etten käytä myöskään mukulalle sitä. meillä yökkö sairaalassa sanoi kans (kun kysyin suoraan et auttaako se oikeesti) nii et ei auta... tai siis hyvin harvalla on jotain positiivista vaikutusta. mutta se on sellainen joka sopii oikeastaa kaikille. siksi sitä "suositellaan".
Mymmelintytär
Jostain jotain jo tietävä
Millaisia mielialoja teillä pääosin on?
Itkuisuudesta ja herkkyydestä moni kertoo sekä tietenkin myös lämmöstä ja kiitollisuudesta. Kuinka muuten?
Täällä lapsi on pian jo viisiviikkoinen ja huomaan, että nyt alkaa pieni turhautuminen ajoittain hiipiä: Tätäkö arki on ainakin syksyyn asti? Miksi mies saa käydä töissä ja kaupassa ilman vauvaa? Missä rauhalliset hetkeni kahviloissa ystävien kanssa? Jne.
Kuinka olette moisten ajatusten kanssa painiskelleet? Ja millaisia kivoja juttuja / irtiottoja arkeen keksineet? Vai tuntuuko arki kotosalla lapsen kanssa vielä täysin riittävältä?
Itkuisuudesta ja herkkyydestä moni kertoo sekä tietenkin myös lämmöstä ja kiitollisuudesta. Kuinka muuten?
Täällä lapsi on pian jo viisiviikkoinen ja huomaan, että nyt alkaa pieni turhautuminen ajoittain hiipiä: Tätäkö arki on ainakin syksyyn asti? Miksi mies saa käydä töissä ja kaupassa ilman vauvaa? Missä rauhalliset hetkeni kahviloissa ystävien kanssa? Jne.
Kuinka olette moisten ajatusten kanssa painiskelleet? Ja millaisia kivoja juttuja / irtiottoja arkeen keksineet? Vai tuntuuko arki kotosalla lapsen kanssa vielä täysin riittävältä?
Ite oon välillä huomannut tosiaan miettiväni, että milläs oikeudella isi saa sanoa, että "älä tuo sitä vielä tänne, nukun vielä hetken" (vien aamuisin isin viereen sänkyyn siks aikaa kun käyn koirien kanssa lenkillä) tai miks isi saa saunoo rauhassa mut kokee tarpeelliseks keskeyttää miun oman saunahetken huutavalla vauvalla, miks miulla ei miehen silmissä oo siihen omaan hetkeen enää oikeutta, mutta hällä on ja paljon omia hetkiä onkin..
Mies tuossa yks aamu totesikin, että MINÄ en tiennyt mihin ryhdyin.. näyttää ennemminkin siltä, ettei mies tiennyt. Minä kyllä tiesin, että olen vauvassa kiinni aika pitkäänkin..
Mut kyllä tuo mies tytön kanssa on sit ollut kotona, että oon päässyt käymään rauhassa kaupassa ja kerran elokuvissa ym. mut harvemmin tätä tapahtuu kun kerran viikossa..
Mies tuossa yks aamu totesikin, että MINÄ en tiennyt mihin ryhdyin.. näyttää ennemminkin siltä, ettei mies tiennyt. Minä kyllä tiesin, että olen vauvassa kiinni aika pitkäänkin..
Mut kyllä tuo mies tytön kanssa on sit ollut kotona, että oon päässyt käymään rauhassa kaupassa ja kerran elokuvissa ym. mut harvemmin tätä tapahtuu kun kerran viikossa..
Katjusha
Kunnioitettu kommentaattori
Mä olen vielä vauvakuplassa ihan täysin. Hiukan turhauttaa ulkomaailman ihmiset, eli en oikein jaksa keskittyä vieraisiin, jotka haluavat vauvaa nähdä. Hermo menee jo ajatuksesta, että anoppi tulis käymään ja passattavaksi. Me mennään ihan vauvan tahtiin eli ei mitään rytmiä vielä mikä takaisi, että ehtisi mitään ruokaa laittaa muille tai itsellekään (mulla menee hermot, jos ei kellontarkka ateriarytmi). Itselle riittää, mitä hätävaraa pakastimesta sulattaa. Meidän molempien vanhemmat on jo iäkkäitä, eli heistä ei hirveesti ole mihinkään apua. Me asutaan satojen kilometrien päässä sukulaisistamme, vierailut on aina yökyläilyä.
Mulle kävis oikein hyvin, jos vaan saan vauvan kanssa käpertyä sohvaan ja välillä syödään tai käydään vaunuttelemassa. Henkisesti olen tällaiseen muutamaksi viikoksi vielä varautunut. Alkuvuodesta ehkä jos joku rytmi saadaan, niin sitten enempi ulkomaailmaan.
Katjusha ja tyttö 2,5 vkoa
Mulle kävis oikein hyvin, jos vaan saan vauvan kanssa käpertyä sohvaan ja välillä syödään tai käydään vaunuttelemassa. Henkisesti olen tällaiseen muutamaksi viikoksi vielä varautunut. Alkuvuodesta ehkä jos joku rytmi saadaan, niin sitten enempi ulkomaailmaan.
Katjusha ja tyttö 2,5 vkoa
Muokattu viimeksi:
Katjusha
Kunnioitettu kommentaattori
Mitens teillä muilla on lähtenyt vuorokausirytmi muotoutumaan? Meillä on todella epäsäännöllistä päivisin, vauva on olevinaan nälkäinen 0,5-1 tunnin välein, torkkuu lyhyitä pätkiä, ei nuku pitempiä päikkäreitä toisina päivinä... Mulla on täällä äiti kylässä ja hän usein tulkitsee itkukohtauksen mahavaivoiksi. Ehkä sitäkin on mutta loppuuko huuto silloin imetyksellä? Tätä imetystahtia ei taida vanha kansa oikein käsittää (ennen syötettiin 3-4 tunnin välein, en tiiä millä konstein kestivät huudot ennen seuraavaa määräaikaa).. Vauva käyttää minua tuttina päivin ja öin, olen koittanut huvituttia tarjota - yleensä huonolla menestyksellä.
Mun mielestä mä olen ollut kaikista rennoin nyt tämän kolmosen kanssa, enkä ole edes miettinyt kovin kummoisia tekemisiä itselleni omalla ajalla; ens kesänä mennään miehen kanssa varmaan yhdelle keikalle, muuten oma aikani on suunnilleen lenkki koiran kanssa silloin tällöin. Mutta jossain välissä mua vähän tuskastutti, että nyt taas lähteminen joka paikkaan on vaivalloisempaa kun olin jo tottunut että meillä on kaksi vaipatonta ja itse kävelevää lasta. Ja vaikka olen introvertti niin en jaksa pelkästään kotona istua mutta tällä hetkellä en ollenkaan tykkää että meille tulee vieraita. Helpompi pöyrittää meidän omaa arkea kun ei ole vieraita "häiritsemässä".
Vuorokausirytmistä voisi sanoa sen verran, että yöt meillä on onneksi nukkumista varten. Päivät taitaa mennä yleensä jonkinlaisilla kolmilla unilla. Mutta ei meillä vieläkään ole vauvaa jonka voisi vaan laskea omaan sänkyyn ja sinne se itsekseen nukahtaisi vaikka joillain tällsiakin tapauksia on. Poika syö päivisin usemmin, yöllä harvemmin.
Mutta ihana hymypoikahan tuo pikkuinen on ja ihana kun juttelee jo; hymyilee ja sanoo vaikka "äyh"
Vuorokausirytmistä voisi sanoa sen verran, että yöt meillä on onneksi nukkumista varten. Päivät taitaa mennä yleensä jonkinlaisilla kolmilla unilla. Mutta ei meillä vieläkään ole vauvaa jonka voisi vaan laskea omaan sänkyyn ja sinne se itsekseen nukahtaisi vaikka joillain tällsiakin tapauksia on. Poika syö päivisin usemmin, yöllä harvemmin.
Mutta ihana hymypoikahan tuo pikkuinen on ja ihana kun juttelee jo; hymyilee ja sanoo vaikka "äyh"
Tuntuu että tää meiän vauva ei nuku ikinä! Välillä parempia päiviä mutta tänään taas huh...
Tänäänkin ollut aamusta asti (klo. Ennen 8 lähtien) melkeen vaan hereillä, 8.20-8:40 nukkui 20 min ja sitten heräsi ja äsken lähikaupassa käytiin vaunuilla jolloin nukkui mutta kotona heräsi melkeen heti. Nukkui siis ehkä 20min.
Masua kipristelee ja itkee. Pieruja tulee, todella pahanhajuisia.
Jalkoja oon pumppaillu, masua ja jalkapohjia hieronu, disflatylii annettu, maitohappobakreerii..
Ei pysty selkeestikkään nukkuu masun takii pidempään
välillä rauhottuu rinnalle ja tutin kanssa, mutta taitaa olla myös kiukkuväsymystä
Tänäänkin ollut aamusta asti (klo. Ennen 8 lähtien) melkeen vaan hereillä, 8.20-8:40 nukkui 20 min ja sitten heräsi ja äsken lähikaupassa käytiin vaunuilla jolloin nukkui mutta kotona heräsi melkeen heti. Nukkui siis ehkä 20min.
Masua kipristelee ja itkee. Pieruja tulee, todella pahanhajuisia.
Jalkoja oon pumppaillu, masua ja jalkapohjia hieronu, disflatylii annettu, maitohappobakreerii..
Ei pysty selkeestikkään nukkuu masun takii pidempään
välillä rauhottuu rinnalle ja tutin kanssa, mutta taitaa olla myös kiukkuväsymystä 
NaLi
Satasella mukana keskusteluissa
Varmaan harvinaisen typerä kysymys taas tulossa...:D
Tyttö loppuviikosta 2 kk ja ulkoiltu on lähes päivittäin jo 3 viikkoisesta. Käyn ensin vähintään tunnin vaunulenkin jonka jälkeen jätän ulos nukkumaan, pakkanen huomioon ottaen tietenkin. Annetaanko vauvan nukkua ulkona niin pitkään kunnes itse herää? Kun vetelee yli 4 tuntia unta?
Tyttö loppuviikosta 2 kk ja ulkoiltu on lähes päivittäin jo 3 viikkoisesta. Käyn ensin vähintään tunnin vaunulenkin jonka jälkeen jätän ulos nukkumaan, pakkanen huomioon ottaen tietenkin. Annetaanko vauvan nukkua ulkona niin pitkään kunnes itse herää? Kun vetelee yli 4 tuntia unta?