Alkuraskaus ja työpaikka

Marilin

Oman äänensä löytänyt
Ajattelin tehdä tälläisen ketjun, jos jollain olisi sama tilanne kun itsellä. Tosin voi olla aika harvinaista.

Eli olen töissä paikassa, jossa normaalia työtäni joudutaan rajoittamaan raskauden takia. Olen saanut lääkäriltä lausunnon, jossa minut vapautetaan tietyistä työtehtävistä raskauden ajaksi. Tämän lausunnon toimitan esimiehelleni vuoden vaihteessa, kun taas menen töihin. Kuitenkin, kun raskautta tällä hetkellä on jatkunut vasta niin vähän aikaa (7+3) niin ei haluaisi kertoa siitä vielä työpaikallani. Esimiehelläni toki on vaitiolovelvollisuus, mutta onhan minun pakko omassa työpisteessäni oleville kertoa. Heitä ei ole kuin muutama, mutta muuten työpaikkani on väkimäärältään iso. Omassa työpisteessä työskenteleville pitäisi siis myös kertoa varmaankin asiasta, kun herättää ihmetystä varmasti, jos ilmoitan etten vaan tee tiettyjä työtehtäviä. Toisaalta, jos kerron heille suoraan miksi en tee, niin siinä ei kauan aikaa kulu, kun joku sen juoruaa ympäri työmaata. Ihanat työkaverit mulla. Tässä siis olen mietiskellyt miten tässä kohtaa toimisin ja siksi kysynkin nyt teiltä. Onko jollain tästä kokemusta tai miten itse toimisit tässä tilanteessa?
 
Mielestäni teet niinkuin itsestäsi tuntuu.. elo pomollehan on pakko kertoa, mutta hänellä siis vaitiolovelvollisuus.
Jos et halua muille kertoa niin et kerro. Joskus saajapitää olla vähän itsekäs.
 
Minulla vähän samanlainen tilanne meneillään.. nyt viikkoja 9+0 ja viimeiset pari viikkoa sairaslomalla kovan pahoinvoinnin vuoksi. Esimiehelle oli pakko kertoa melkein heti, johtuen siitä että minun perussairauksien vuoksi kaikki muut paitsi neuvolat on 200km päässä isommassa sairaalassa. Samassa työkohteessa oleville työkavereille jouduin myös kertomaan kun säätämistä lääkkeiden ja huonovointisuuden kanssa oli myös töissä. Olen melko varma että kun menen takaisin töihin kaikki siellä tietävät johtuen pahasta juoruilusta joka meillä naisvaltaisella alalla on aika hurjaa.

Voisithan yrittää sanoa kaikille joille kerrot asiasta että et halua kenenkään muun vielä tietävän kun raskaus niin alussa vasta? Hankalia tuollaiset tilanteet..
 
Jos mä jään jollekin kiinni töissä, niin aion sanoa juuri kuten Ouhi ehdotti. Että viikot on vielä pienet ja aiempien kokemusten takia asia ei ole vielä julkista. Samaa oon sanonut myös niille joille oon tarkoituksella kertonut.
 
Onkos muita samassa tilanteessa kuin itse olen, eli työtä vasta hakemassa? Äsken itseasiassa sain työpaikkakutsun vakkarityöpaikkaan ja tuntuu vähän pahalta, että kerkeen sitten just käymään koulutukset ja opettelemaan työt (JOS siis paikan saan) ja sitten heti jään äippälomalle :oops:... Mutta pakkohan se on olla vähän itsekäskin välillä..? :shy:
 
Cherry87, ole itsekäs ja hae työtä äläkä valintaprosessin aikana kerro raskaudesta. Vakkaripaikassa on varmaan pitkähkö koeaika, mutta en heti ensimmäisenä menisi töissä kertomaan jos saisin paikan. (ainakaan ennen kuin tutustuvat sinuun ja tietävät että olet hyvä valinta). Mun kaveri kertoi hyvää hyvyyttään työnantajalle olevansa raskaana juuri ennen kuin sai tietää jatkuuko määräaikainen soppari seuraavalla (oli siis pitkään ollut samassa työssä aina määräaikaisena). No tyyliin seuraavalla viikolla ilmoittivat että ei uusita sopimusta. Hänen olis vielä pitäny parissa viikossa opastaa toinen, osa-aikaisena pienillä tunneilla ollut työntekijä omiin hommiinsa (ja se pienituntilainen sai käytännössä kaverin työt ja täydet tunnit). Ei ollu reilua mutta minkäs teet jos ei halua alkaa riitelemään... En halua pelotella, mutta mitä vaan voi käydä raskaudessa, ja kyllä tuntuisi kahta kauheammalta jos menettäisi ensin työpaikan alkuvaiheessa olevan raskauden takia ja sitten jos raskaus ei etenekään suunnitellusti :sad001 mä ainakin koittaisin olla kertomatta. Nytkin tekee vähän pahaa valehdella päin naamaa asioista työkavereille ja esimiehelle, mutta ei niiden tarvitse vielä tietää...
 
Niin ja toki sun jossain vaiheessa pitää kertoa ja näkyyhän se raskaus sitten. Mutta mä en kertoisi valintaprosessin aikana. Mun äidiltä meni kans "varma" (suullisesti luvattu) työpaikka aikoinaan sivunsuun kun kertoi olevansa raskaana.... Näitä on kuultu lähipiiristä.
 
Meillä esimies on töissä aikamoinen loppasuu höpöttelemään muiden asioita ja siksipä arastelenkin kertoa raskaudesta hänelle sitten aikanaan. Ajatuksena mulla on, että lähin tiimikaveri tietää (nyt jo) ja muut saavat huomata sitten kun huomaavat, ja esimiehelle kerron sitten kun vaadittavat 12 viikkoa on täynnä. Viime keväänä meillä yksi tyyppi odotti vauvaa ja oli kertonut siitä esimiehelle. Esimies sitten sen läväyttä kaikkien tietoon kahvipöydässä kysymällä että "Noh, onkos ollut vielä mitään mielitekoja?" Kaikki katsoivat tätä odottavaa äitiä vähän kysyen. Ja tää on se mitä EN halua kokea. Täytyy varmaan sitten oikein teroittaa esimiehelle aikanaan että MINÄ kerron sitten siitä jos joku, se ei oli erillinen kahvipöytien juoruaihe.. :)
 
Minä olen kertonut pomolleni raskautumistoiveista jo kun alettiin yrittään. Raskaudesta ilmoitan ekan ultran jälkeen ellei arvaa jo sitä ennen. Meillä pitää aloittaa henkilöstön sijoittamiset syksylle jo hyvissä ajoin alkuvuotta ja kuulin hänen suunnitelmistaan minun pääsi menoksi. Pidin asiaa reiluna, että kerron ja hän voi sitten tehdä varasuunnitelman, jos en palaakaan kesälomalta takaisin töihin. Myös työkaverini tietävät toiveestani ja odottavat jo hyviä uutisia. Meillä on hyvin lämmin ja ihana työyhteisö. Onneksi!

Minä sain vakituisen työpaikan vaikka odotin toista lastani. Eli raskaus ei ole aina syy jäädä ilman paikkaa. Miettisin kuitenkin todella tarkasti minkälainen suhtautuminen työpaikassa on. Kenelläkään ei ole velvollisuutta kertoa, mutta kyllä se itselle olisi tosi paha paikka olla kertomatta. Tekisin sen kuitenkin, jos muuta vaihtoehtoa ei olisi. Onneksi moni kuitenkin pitää osaamista tärkeämpänä ja haluaa työntekijän mahdollisesta poissaolosta huolimatta.
 
Muokattu viimeksi:
Noniiiin. Töihin menty ja tästä selvitty. Mun pomo hoiti asian mun mielestä oikeen mahdollisen kamalasti. Kerroin siis pomolle, joka sano et kyllä se tarvii lähimmille työkavereille kertoa niin ku sano työterveyshoitajaki. No ajattelin et saan kertoo sen vaik kahvitauolla ku ollaan kaikki samassa pöydässä ni eeeeeeei. Pomo paukahtaa ovesta sisään ja huutaa kaikille et tulkaas kaikki tänne ku yhdellä teistä on asiaa. Mua alko iha hirveesti hermostuttaa ku muutenki jännitti kertoa kaikille. :D siinä sit istuin yksinää kaikkien edessä ja kaikki tuijotti mua ja mä sain sen sanottuu. Huh mut onneks kaikki oli ilosia ja onnitteli ja ymmärsi (toivottavasti) ku sanoin et tää on sit salaisuus ja tää ei leviä täällä.

Musta toi ei ollu pomolta kovin kivasti tehty. Oisin mä sen itekin saanu sanottua ku kaikki ois vaan ollu kasassa. Mainittakoo vielä se et se pomo on mies. Kun mä sanoin sille et ei puhu sitä kenellekkään ni tää vastaa mul vaan et "no tää on hei ihan normaalia" Joo tiedän :D
 
inja, oikeassahan sä olet... Tulee vaan niin huono omatunto, vaikka ei pitäis o_O. Tossa työssä on kuuden kuukauden koeaika ja siis mähän jäisin pois heti sen kuuden kuukauden jälkeen, joten pakko kertoa ennen kun koeaika loppuu, mutta JOS mut valitaan tehtävään ja/tai päätän ottaa sen, niin kerron vasta viimeisenä lainvaatimana päivänä. Ainakin ovat silloin jo toivottavasti nähneet mun työpanoksen ja tyytyväisiä.

marilin, auts, aika inhottavasti tehty sun esimieheltä :eek:, vaikka hyvää vissiin tarkoittikin...
 
Cherry joo ei se mikään kiva tilanne mulle ollut, mutta ei pomo sitä pahalla noin tehnyt. Varmasn näki parhaaks hoitaa sen noin vaikka ois sen paremminki voinu tehdä. :D
 
Esimiehelle ei tarvitse kertoa kuin vasta kaksi kuukautta ennen äitiyloman alkua.

Mun oli pakko kertoa jo nyt, koska mä en saa tehdä kaikkia töitä raskaana lapsen turvallisuuden takia, mitä mun työnkuvaan kuuluu. Taisin sen alotuksessakin sanoa. :) muuten en olis vielä sanonutkaan. :D
 
Onkos muita samassa tilanteessa kuin itse olen, eli työtä vasta hakemassa? Äsken itseasiassa sain työpaikkakutsun vakkarityöpaikkaan
Onko haastattelu jo ollut?
Mulla on vähän samanlainen tilanne... Lupasin tehdä keikkaa vuoden eteenpäin, auttaa yhdessä projektissa tuntitöinä. En ole kertonut raskaudesta, enkä aijokaan. Kyllähän ne sitten näkevät. Muille tulee tunteja siis aina noin 1-2kk etukäteen.
Ekan aikana olin viikolla 32, kun yt:n ansiosta työsopimusta ei jatkettu. En kertonut raskaudesta on, koska sitten ne ei olisi mu palkanneet jatkoon. Kaikki oli kai niin stressissä, ettei kukaan huomannut mun mahaa!
 
Tintsu, ens viikolla on haastattelu :). Toivon, että saisin vielä muitakin haastatteluja nyt lähiaikoina, kun olen muutamaan paikkaan hakenut. Tää mihin on haastattelu, on oikeestaan se mihin vähiten haluaisin koska ei ole omaa alaa. Mutta kaikki työt mitä hain on vakipaikkoja, joten kerkeehän niissä sitten oleen sen reilu 30 vuotta viellä äippäloman jälkeen. :)
 
M
Tintsu, ens viikolla on haastattelu :). Toivon, että saisin vielä muitakin haastatteluja nyt lähiaikoina, kun olen muutamaan paikkaan hakenut. Tää mihin on haastattelu, on oikeestaan se mihin vähiten haluaisin koska ei ole omaa alaa. Mutta kaikki työt mitä hain on vakipaikkoja, joten kerkeehän niissä sitten oleen sen reilu 30 vuotta viellä äippäloman jälkeen. :)
Mä vaihdoin uuteen vakipaikkaan. Olin ehtinyt tehdä 9 työpäivää kun plussa iski tikkuun. 4kk koeaika, joten saatan joutua myös kertomaan raskaudesta koeajan sisällä. Oon saanut tosi hyvää palautetta työnteostani, toivottavasti mieli ei muutu sen jälkeen kun kuulevat uutiset.
 
Naksutin, pidetään peukkuja, että haluavat pitää sut joka tapauksessa :). Mä toisaalta niin toivon, että pääsisin vielä töihin ennen vauvan syntymää, mutta mitä pidemmälle raskaus menee niin vaikeempi sitten työllistyy maha pystyssä. Toisaalta ihana se on olla esikon kanssa kotonakin.

Olin viime viikolla haastattelussa, mutta se paikka ei sitten erinäisistä syistä olisi sopinut mulle :shifty:...
 
Minäkin tosiaan eilen kerroin lähiesimiehelle raskaudesta lääkärin kehotuksesta. Työt on mahdollista tehdä kotonta käsin niin helpottaa tän pahoinvoinnin ja väsymyksen kanssa.. Outoa kertoo töissä 7+0 kun oikeen kukaan muu ei vielä ees tiiä :D
 
Minulla on onneksi alla vakivirka, mutta silti hirvittää kertoa esimiehelle. Ajattelin kertoa raskaudesta maaliskuun loppupuolella, ru:n jälkeen, jos kaikki menee hyvin. Omalla alalla on aika tavallista, että äitiyslomalla ja hoitovapaalla ollaan niin pitkään kuin laki sallii, tiedän ettei työnantajani tule pitämään uutisestani.
 
Takaisin
Top