Ajatuksia ulos lähtemisestä

Mä en oo vielä käynyt missään. Tai oon siis ollut kylässä kavereilla, mutta tyttö mukana. Toki mieli tekis, mut tyttö kun ei tuttipullosta juo rintamaitoa niin mun menemiset jää tulevaisuuteen. Eipä tuo niinkään haittaa, ehtiihän sitä vielä :) Syksyllä olis kaverin tuparit ja tällä hetkellä suunnitelmissa on imettää se 6kk:ta, eli jos silloin sitten vähän juhlisi :) Mun suunnitelmat kyl muuttuu niin nopeeta, että kun tuparit on ajankohtaiset voi olla jo ihan eri ääni kellossa :D Sen näkee sitten. :)
 
Ja jotenkin oon vielä niin nössö, etten mielelläni muille jätä tyttöä kun omalle äidille tai sit miehelle. Heihin voin luottaa, että kestävät sen huudon minkä tyttö pitää kun tuttipullosta yrittää syöttää. Eli se maito menee alas, mut huudon kera :/ 
 
Ei ole nössöä jättää vauvaa/lasta ainoastaan sellaisille ihmisille joihin luottaa 100%. Itse en jättäisi tyttöä koskaan kenellekään kehen en täysin luota, vain ja ainoastaan siksi että itse pääsen käymään jossain humputtelemassa.
Eihän se ole edes mukava käydä jos kokoajan huolettaa että miten siellä kotona menee.. Ainoastaan ne läheiset ihmiset tietää mitä tehdä vauvan kanssa millonki ja mitä se tarvitsee. 
 
-mai- tuohan on todell hyvä ettet jätä lastasi kenelle tahansa hoitoon, sama on mulla. En jättäisi lastani muille kun miehelle tai äidilleni. Joskus anoppi voi hoitaa lyhyen ajan jos on pakko mutta pidemmäksi aikaa en hänelle lapsiani antaisi, ainakaan pienempää. Esikoinen on jo niin iso ja reipas että osaa kertoa mitä haluaa jne.. Joten hänen hoitonsa on jo helppoa mutta vauvaa pitää osata tulkita, se ei kerro mikä on hätänä.. 
 
Meidän ulkona käynti on tähän asti jäänyt siihen et oltiin miehen kanssa kaksin syömässä ja siihen reissuun meni se 2h jonka tyttö oli sit pärjänny ilman ruokaa toki korviketta olis ollu jos olis tarvinnu.Tisseistä ku en saanu irti enempää ku 50ml.

Ja siis mulla ei kyllä oo minkäänlaista hinkua päästä juomaan. Oon aikanaan sitä harrastanu ihan tarpeeksi niin ehkä johtuu siitä. Esikoisen jälkeen kävin kerran baarissa ja join vissiin 3 enkä ees niistä viimestä kokonaan ja aamulla imetin poikaa.Yökylässä poika on kyl ollut monestikkin mut sillon mielummin mennään miehen kanssa hotelliin tms.yöksi tai ollaan kotona ja nautitaan toisistamme:) Tyttöä en nyt oo vielä malttanut hoitoon laittaa onhan se niin pienikin vielä ja ainakin niin kauan ku täysimetän eli et ei saa tyttö lisäruokaa niin varmaankaan en yöhoitoon laita.Ja kyllähän sitä varmaan vielä joskus tulee lähdettyä baariin tai muualle viihteelle mutta nyt ei mitään kiinnostusta oo:)

Niin ja en mäkään ihan kelle vaan lapsia hoitoon vie.Et yöhoitoon mieluiten omalle äidille mut kyllä anoppikin kelpaa.Muuten voin viedä myös mun tai miehen sisaruksille:)
 
Mulla ei ole mitään hinkuja lähteä viihteelle, vaikka siihen ei mitään estettä periaatteessa olisikaan. Poika kun on ollut pulloruokinnassa jo kuukauden ikäisestä lähtien, voisi kuka tahansa hoitaa ruokapuolen. Mä en vain halua antaa sitä kenellekään hoidettavaksi, mieluummin olen itse pojan kanssa, en voisi ikimaailmassa (ainakaan vielä) rentoutua jos tietäisin että poika on anopilla tai mun äidillä hoidossa! Anoppi on jotenkin liian kovakourainen, eikä mielestäni hanskaa pulloruokintaa. Hän tukkii melkein koko pullon pojan suuhun, ja veivaa jatkuvasti pullotuttia suupielestä toiseen, mielestäni se ei ole miellyttävä tapa syödä! Äitini taas on tavattoman epävarma otteissaan, vaikka onkin kasvattanut itse neljä lasta, ja hoitanut siskoni kolmea lasta tosi paljon. Ainut kenelle pojan luotan, on mun mies. Ehkä sitten kun poika syö muutakin kuin Nannia, voidaan harkita tuota hoitoonlaittamista. Kovasti mies yritti että oltais varattu elokuulle ulkomaanreissu (pitkä viikonloppu) ja laitettu poitsu hoitoon jonnekin, mutta en suostunut :)

Niin siis oon mäkin kaupoilla kiertänyt yksin, ja käynyt jumppailemassa kun mies on hoitanut poikaa, mutta jos viihteelle haluan, haluan mennä mun miehen kanssa, että saatais yhteistä pään tyhjäysaikaa. Se taas ei olis mahdollista kun en halua ketäään vierasta lapsenvahdiksi. En ikinä uskaltaisi/haluaisi hoitaa poikaa jos tulisin yöllä kotiin edes muutaman kaljan kumarassa, eli meilläkin olis tarve koko yön viipyvälle vahdille, ja nimenomaan niin että hoitaja tulee tänne meille! Onhan meillä tosiaan koirakin, eli hoitajan pitäis myös siitä huolehtia, ja se taas olis aika haastavaa jos ei oo tottunut. Täällä kaupungissa ei vaaan asu ketään sellasta luottohenkilöä, kavereihinikaan en tässä asiassa luota.

Mä luulen että mun haluttomuus laittaa poikaa hoitoon, juontaa juurensa ihan siihen, kun meillä on ollut aika haastava tää alku. Pojalla on tutkittu eri poliklinikoilla sitä sun tätä, ja mä suhtaudun koko muksuun äärettömän suojelevasti, kukaan ei osaa hoitaa häntä yhtä hyvin kuin mä tai mun mies :)

Kyllä mä ymmärrän että äidit haluaa viihteelle, ja mä peukutan kyllä heille, tuulettuminen tulee tarpeeseen itse kullekin! Ehkä mäkin innostun siinä vaiheessa kun poika on vähän isompi. Ja siis kyllähän mä menisin bailaamaan ja viihteelle, jos niin haluaisin, eikä siinä oo mitään väärää, päinvastoin. Mulle vaan tuntuu tällä hetkellä riittävän se, että pääsen shoppailemaan silloin tällöin ilman poikaa. Ja käymään salilla ja jumpassa pari kertaa viikossa :) Jokainen tavallaan!
 
Eilen käytiin eka yö mummolassa porukalla (vauva, minä ja mies). Mummola on siis ihan muutaman kilometrin päästä meiltä, eli ei onneksi pitkä matkanteko rasittanut reissulaisia :)
Oli mukava vaihtaa maisemaa ja saunoa oikeen rauhassa miehen kanssa kun tiesi että jos tyty herää, on siellä mummo kärppänä lohduttamassa. Ja todeta että ihan samalla lailla tyty nukkuu mummolassa ku kotonaki :) Vaikka jouduinki aina nostamaan pinnasänkyyn syönnin päälle ku sänky vaan 120senttinen, ei oikeen mahuta perhepedissä nukkumaan.. :P Ajattelin että tyty herää välittömästi siihen kun nostan hänet takas pinnasänkyyn mutta ilokseni huomasin että hetken vaan pyöri ja jatko unia :)
Mutta siltikin tulin siihen tulokseen että mun viihteelle lähtö saa odottaa siihen kunnes tyty nukkuu yönsä levollisemmin (nykyään aika levotonta ja heräilee paljon) eikä heräile syömään sitä 3-4krt mitä nykyään..
Mieli teki kyllä eilenkin käydä kylillä, mutta se oli hetkellistä ja meni äkkiä ohi. Oma pikkuinen kun on silti tärkein kaikesta <3
 
Meinasinkin kysyä, että onko muilla kokemuksia yö reissuista vauvan kanssa. Meillä ois tarkotus lähteä maanantaina miehen isän luokse yö kylään. Matka kestää n. 2 tuntia ja perillä oltais kaks yötä, jotta ei tulis kahtena päivänä peräkkäin matkustusta. Reissu hiukan jännittää ja stressaa. Meillä kun tyttö ei viihdy autossa. Aina täyttä huutoa niin kauan kunnes nostan istuimen pois autosta... Kaksi kertaa olen tytön saanut nukkumaan autoon, mutta tämä on vaatinut täydellistä ajoitusta lähdön suhteen... Mutta varaudutaan siis pitkään matkaan, eli ei huudateta tyttöä vaan pyritään pysähtelemään ja niitä pysähdyksiähän voi siis tulla.

Lisäksi myös mietin sitä miten nuin pieni nukkuu oudossa paikassa? Vai onko vauvoille ihan sama missä nukkuu, kunhan saa nukkua :) ?
 
No ainakaan meidän tytyn uniin ei vaikuttanu ollenkaa se ettei oltu kotona.. Itseasiassa nukahti melkeen helpommin ku kotona, mutta tais kyllä johtua siitä että oli niin kovin väsyny katellessaan niin mielenkiinnolla välillä mummolan seiniä :)
Eikä kyllä yöheräämisiinkää vaikuttanu vaikka nukku pinnasängyssä koko yön kun taas kotona nukkuu puoli yötä mun vieressä (nukutan omaan sänkyyn mutta jää ekan syötön jälkeen mun viereen).
 
Täällä kokeiltiin lauantaina ekan kerran yökylään jättämistä mummolaan.. Vietiin tyttö kuuden maissa hoitoon ja kysyin sitten kymmenen aikaan illalla kun lähdettiin ravintolasta keskustaa kohti anopilta kuinka sujuu nii laitto viestin että tyttö kahdeksasta asti vain huutanut.. No siinä sitte tulivat hakemaan mut kaupungista ja mentiin tytön kanssa kotii . Tyllerö oli nukahtanut samantien kun olivat pukeneet ja laittaneet kaukaloon.. Kotona siirsin tytön omaan sänkyynsä nukkuu ja heräsi vasta viidelta aamuyöllä syömään.. Mistä tommoinen kiukkuminen mahtaa johtua ? Pari tuntia oli kuitenkin ollut yhtä hymyä ja sitten alkoi huuto.. Ei tuon ikäsen pitäs vierastaa ja luulis että olisi jo sillon ilmennyt vierastamisen merkkejä kun vietiin tyttö sinne.. Tosin anoppi oli syöttänyt aika paljon korviketta tytölle että olisko jo itkenyt masuvaivaa ja samoten sanoin että tytön pitäs nukkua enne yön unia jonku aikaa.. no eipä tuo ollu antanut tytön nukahtaa, ollut varmaan yliväsynytkin..  Kummillaan ollut useasti muutaman tunnin kerrallaan hoidossa eikä ikinä ole alkanut itkemään kunnolla, siis itkua johon ei auta hyssyttely, ruoka ym.. Samoten alkanut tehdä sitä että minä kun käyn jumpalla niin puolet ajasta huutaa vaikka on isäsä kanssa kotona.. Sitteku minä tuun kotii ja otan tytön syliin nii rauhottuu kyllä.. Ja eihän tuo nyt isukkiaan vierasta niinku jotkut sanovat..  Saiko tästä nyt mitään selvää, kiireellä kirjotan kun tyty heräilee..
 
heidh, luulempa että yliväsymyksestä ollu teillä kyse. Muilla ihmisillä on erilainen tapa hoitaa tyttöä ja hän väsyy silloin herkemmin ja ei sitten pysty nukahtamaan jos on "erilainen" nukutuskeino kuin yleensä. Kerta heti nukahtanut kun on puettu ja kaukaloon laitettu niin ei luulisi olevan muusta kyse. Ja varsinkin jos tyttö on alkanut olla väsynyt ja halunnut nukkua eikä mummo ole antanut nukkua vaan leikitellyt vauvan kanssa niin kyllähän semmosesta väsyy ja huuto tulee.
Harmi että mummo ilmoitti vasta sinun kysymisen jälkeen että "täällä on vain huudettu pari tuntia", olisi voinut kysyä vaikka neuvoa aikasemmin että miten toimitaan.

Ei tämänikäiset vielä vierasta. Joten ei siitä voi olla kyse. Miehelläsikin on erilainen tapa hoitaa tyttöä kuin sinulla joten siksi huutaa varmaan miehesi hoitaessa. Meillä tyttö alkaa huutaa sillon jos on väsynyt ja hänet yrittää laskea lattialle tai sitteriin, sen jälkeen ei kelpaa kuin tissi ja siihen nukahtaa. Illalla monesti kun mies sylittelee tyttöä ja laskee hänet johonkin ja juttelee siinä, alkaa vain kauhea huuto eikä sylikään enää kelpaa rauhoitteluksi vaan hänen täytyy saada heti tissiä jotta rauhottuu ja nukahtaa. Voisko olla teilläkin samaa?
 
No sekin mua ärsyttää kovin kun ei viitsinyt mulle soittaa tai laittaa viestiä aikasemmin.. Tai etteivät ite voineet kokeillla lähteä autolla ajeleen tytön kanssa jotta olis nukahtanut. Kun meillä ei unille nukahdeta pelkkään hyssyttelyyn vaan siihen kun syö tai on vainuissa.. Noo seuraavaa kertaa odotellessa.. Nojuu meillä ei kyllä tissikään auta enää illalla niihin hepuleihin.. Joskus kelpaa tutti ainoastaan ja joskus ei sekään.. Itkee sen aikaa että väsyyy ja siitä sitten puol vahingossa tissi suuhun. Tänään just jälkutarkastuksessa sano lääkäri että tytölle ja mulle tullut niin luja kiintymyssuhde että voi olla että muiden hoito tai sylittely ei tunnu siltä 'normaalilta' ja 'oikealta' ja tämä pistää pienen harmittamaan.. Mutta kai mä voin silti siellä jumpalla käyä (?) :D pakkohan tytön on oppia/tottua että kyllä se iskäkin osaa auttaa.. :o Vai :D on tää kun ensimmäinen kyseessä ni tulee semmoi olo joskus että kyselee ihan tyhmiä :D oppia ikä kaikki :)
 
meillä on kanssa tyttö vetässyt itsensä joitakin kertoja niin piippuun, ettei ole suostunut ottamaan tissiä, vaan on huutanut itsensä väsyksiin ja nukahtanut ja herättyään on halunnut tissin suuhun. ainoa mikä tuossa tilanteessa on auttanut on ollut pitää tiukasti sylissä, mieluiten kääriä vielä peittoakin ympärille, ettei pääse huitomaan käsillä ja jaloilla kiukkupäissään ja silitellä päätä tai puhua rauhoittavasti.

meillä tyttö on pari kertaa väsyneenä alkanut itkeä säikähtämisitkua ja on rauhoittunut vasta mun sylissä. iskä ei oo kelvannut tuossa tilanteessa ollenkaan, vaan äidin syliin on pitänyt päästä. siinä mielessä varmaan tilanne on aika samanlainen kuin teillä heidh. mä en tosin oo kovin kauas tytön luota lähtenyt, ainoastaan suihkuun tai makkariin pukemaan, ja tuon ajan iskä on ollut tytön kanssa.
 
heidh, sä et todellakaan kysele tyhmiä, kaikki on kuitenkin uutta ihmeellistä ja mitäpä sitä ei pienen hyväksi tekisi jos joku mietityttää.
Meillä ilmeisesti juuri tuota samaa niinkuin sulle oli lääkäri sanonut, kiintymyssuhde on aivan valtava mun ja tytön välillä ja isä ei monestikkaan kelpaa hoitajaksi. Juuri eilen illalla sanoin miehelle että hän on liian vähän tytön kanssa niin se miehen hoitotapa ei tytölle kelpaa kun on vieraampi. Vaikka minussa on kyllä varmasti osasyy siihen, en paljoa edes anna miehelle vastuuta tytön hoidossa, hän touhuaa enemmän pojan kanssa.

Tuosta ajoissa soittamisesta, mulla meni juuri tuon takia luottamus anoppiin. Esikoinen oli hällä kerran yökylässä enkä todellakaan vie toista kertaa. Poika oli sillon pieni vauva ja oli valvottanut koko yön, ei voinut mulle soittaa sen illan/yön aikana että mitä kannattas tehdä, oli vain silmät ristissä valvonut pojan kanssa koko yön ja aamulla kun menin hakemaan poikaa, valehteli anoppi vielä päin naamaa että on me nukuttukin. Appi kertoi sit myöhemmin ettei heillä ollu nukkunu poika eikä anoppi! Tuon jälkeen en ole anoppiin luottanut oikein joka on harmi juttu. Vaikka sanoin anopille että PITÄÄ soittaa jos joku asia mietityttää tai poika ei suostu nukkumaan tms..

Della79, teilläkin kuulostaa tilanne sitä "kiintymyssuhteelta" joka on vahva teidän välillä. Mutta ei se ole paha asia. Tietty itselle se on hieman hankala kun ei voi olla kauaa poissa tytön läheltä. Meillä tätä esiintyy onneksi vain iltaisin että tytölle ei muut hoitajat kelpaa kuin äiti <3
 
Hemppa: näin se taitaa juuri olla, että meidän kiintymyssuhde on vahva ja kotiintultua tyttö on halunnut olla kiinteästi mun lähellä. toki viihtyy nykyään pieniä hetkiä yksin esim. leikkimatolla tai sitterissä, mutta syliin haluaa jossai vaiheessa. eikä muuten suostu nukkumaan pitkiä aikoja yksin, mutta unikaveriksi kelpaa myös iskä. mun kanssa rauhoitutaan yliväsymysraivareissa.

oon sanonu miehelle, että hänen aika tulee viimeistään sit ku tyttö on ns. oidipaalivaiheessa ja sillon iskää haetaan kaikkialle ja iskä on in ja kandee opetella leikkimään nukeilla , niin meillä meni pojankin kohdalla, että hänen ollessa 3-4-vuotias, mä olin ainoa joka kelpasi kaikkeen ja poika halusi istua mun vieressä ja ns. ihaili kaikkea mitä mä tein ja huusi ensimmäisenä äitiäitiäiti.
 
Eilen tapahtui vähän edistysä ! Mies jäi taas tytön kans kun lähin jumpalle, lähtivät vaunulenkille koiran kanssa ja kotiin tulivat niin tyttö höpötteli isälleen (ei vilauttanut kertaakaan hymyä) no sitten allkoi huuto mutta mies saikin tytön syömään ja vasta n. 15 min ennenku tulin kotiin oli huuto alkanut ja rauhottu vasta mun syliin.. Nyt sentään huoli maitoakin iskältä kun aiemmin ei sitäkään tehny. Tajuttiin muuten että tää tämmönen itkukohtausten saaminen iskän kanssa alko vasta viimeviikkolla.. Ennen sitä kun tytön kanssa jäi niin heillä meni hyvin ja tyttö söi eikä itkeskellyt olleskaan.. :o voisko se olla et kun toissa viikolla olin tytön kanssa ihan vaan kahden, mies siis kävi tyttöä moikkaamassa vain tullessaan töistä ja nyt sitte kun jäänyt tytön kanssa niin iskä ei senkää takia kelpaa ? Kun sitä ennen mies hoiti tyttöä joka pv ja ei ollut onkelmaa ja nyt sen parin viikon jälkeen kun mies ei tytön kanssa ollut on alkanut nämä.. Tosin se mun ja tytön kiintymyssuhdekkin vaikuttaa mutta voihan tuokin vaikuttaa kun yhtäkkii iskää ei näkynykkään ja sit taas tulla pöllähti just kun äitil ja hänel alko mennä sujuvasti :D saikohan tuost nyt selvän. Tekee oikee pahaa miehen takia kun eilen sano et häntä harmittaa kun hänen sylittelyt ei auta. Toisaalt mies ei tajua sitäkään että tyttö ei enää vaan pötköttele ja ihmettele vaan tarttee aika paljon seuraa..
 
Hmmm, taas näitä fiiliksiä.. En tiedä johtuuko keväästä vai mistä mutta mulla taas haluttais lähtä käymään viihteellä, siis ihan vaan muutaman tunnin poissaololla alkuyöstä kun tyty nukkuu.. Tai no, heh, nukkuu jos nukkuu kun nykyään heräilee herkästi.. En tiedä minne hamaan tulevaisuuteen se "tuulettumaan" lähteminen siirtyy kun tyty on nyt ruvennu vaatiin mut aina viereensä rauhottamaan jos herää kesken unien, isikään ei enää kelpaa :( Joku ohimenevä vaihe, tiedän, mutta mietin kauankohan mahtanee kestää..
Ja nyt oon ruvennu epäröimään sitä tytyn mummolaan jättämistä... Siis mun anopille..
Sillä on sellanen tyyli että se jättää tytyn vaan sinne pinnasänkyyn ja lähtee ite veks.. Toiminu vissiin omien poikiensa kanssa niin. Tuo meidän tyty on sellanen ettei rauhotu yksinään, eikä varsinkaan nukahda vaan siinä pitää olla vieressä silittelemässä tai joskus jopa sylittelemässä.. Ja nyt tosiaan vaan minä oon kelvannu siihen hommaan.. Huoh..

No onneks nää mieliteot on aina vaan hetkellisiä, eikä mitenkään ylitsepääsemättömiä.. Ja tiedän sen, että kun hetki koittaa kun pääsen lähtemään ulkosalle, tuleekin hirveä ikävä tyttöä ja palaan pää kolmantena jalkana jo parin tunnin päästä kotiin :)
 
Olen nyt pari kertaa päässyt jumppaan niin että isi on tytön kanssa sen pari tuntii ja kerran mummi/ukki hoitanut pari tuntia kun olin kampajalla. Pidempiä aikoja en ole uskaltanut olla pois kun tyttö ei osaa juoda pullosta. 
Tulevana viikolla ajattelin olla päivällä työpaikan kokouksessa ja jännittää, kelpaako pullo jos on riittävän kova nälkä, eli ajattelin olla varmaan 6h pois. Tyttä pureskelee/leikkii tuttipullolla niin että ajan kanssa olen 50-60ml saanut syötetty, mutta ei vaan ime siitä. 

Meillä menee leffaliput vappuna vanhaksi, eli viikon päästä mennään leffaan. Sen ajan tyttö osaa varmaan olla syömättä mutta oishan se kiva mennä vaikka miehen kanssa leffan jälkeen vielä syömäänkin. Eli kyllä ajatus ns. uloslähtemisestä kuulostais kivalta, vaikka ei mulla vielä mikään kova bilettämis fiilis ole. Harkitsen yhtä konserttia kuukauden päästä kun tyttö melkein 4kk, eli silloin voisi mennä tätinsä luokse ehkä jopa yökylään. Tai sitten laitan kotona nukkumaan klo 21 ja ehdin kotiin ennen kun aamuyöstä tarvitsee rintaa, mutta sitten olisin tottakai ilman alkoholi. Toukokuu kun lähestyy niin olen ollutkin kohta vuoden tipattomalla.... ja tuntuu oikein hyvältä kyllä. Ennen raskautta oltiin paljon ulkona eli varmaan joka toinen viikonloppu??
 
Me ollaan käyty nyt kolmisen kertaa mun äidin luona etelä-pohjanmaalla, jonne ajaa 2,5h.. Ihan hyvin on mennyt. Ajetaan tytön päikkäriaikaan sinne, ei sekaannu rytmit. Sit siellä ollaan pidetty rytmeistä kiinni, eli päikkärit suurinpiirtein samaan aikaan jne. Viimeksi kotiin lähtö venyi ja pelkäsin kuinka käy yön kanssa. Mut ei se näyttänyt tyttöä haittaavan. Iltahommat tehtiin kun tultiin kotiin ja siitä tunti niin neiti oli sikeässä unessa. Mummulassa tosin nukkuminen on tietenkin outoa, mut ei siltikään heräillä kovin montaa kertaa :) Ens viikonloppuna ollaan taas menossa :) 
 
No nyt kun aurinko alkaa porotella, ja ilma on ihanan kesäinen, alkaa pikkasen poltella toi ulos lähteminen. Lähinnä siis ajattelin että joku kaunis päivä voisin mennä terassille vaikka tyttökavereiden kanssa. Johan tässä vappuna tuli vuosi kun viimeksi oon terdellä ollut, sattuneesta syystä, joka tällä hetkellä vetelee hirsiä makkarissa pinnasängyssään 

Monena päivänä oon melkein maistanut kylmän hanaoluen maun suussani! Kesäkesäkesä!!!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top