9. Luukku

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021

9. Luukku​

1670577627373.png

🌟🌟🌟​

Taneli seurasi piilostaan kuinka Seija asetteli joulukoristeita esille. Tonttu uskoi olevansa varmassa piilossa. Hän oli kaapissa, jonka ovea Seija ei ollut kertaakaan avannut Tanelin nähden. Ennen kuin nyt. Taneli meni nopeasti kaapissa olevan laatikon taakse, kun Seija avasikin kaapin oven. Taneli rukoili piilossaan kaikkia joulun henkiä, jotta Seija laittaisi kaapin oven kiinni, mutta ei. Seija tarttui laatikkoon ja nosti sen kaapista. Tanelilla ei ollut pakotietä, ei piilopaikkaa. Hän ei voinut kuin käyttää viimeisen tonttukoulussa oppimansa niksin. Hän jäykistyi paikoilleen ja toivoi, ettei Seija huomaa häntä ja luulee koristeeksi, jos huomaakin. Taneli pidätti hengitystään, kun Seija nosti hänet varovasti kaapista.

"Voi mitä minun vanhat silmäni näkevätkään", Seija sanoi liikuttuneen kuuloisena. "Oikea tonttu. Siellä jouluvalolaatikon takanako sinä minua tarkkailit? Mutta sinä taisitkin säikähtää. Olen pahoillani. Mutta älä pelkää. Ethän vain ole loukannut itseäsi?"
"En" Taneli sanoi luovuttaneena. "Olen ihan kunnossa. Ylpeyteni ei vain ole."
Taneli nousi istumaan Seijan kädellä ja riiputti päätään.
"Olen kaikkien aikojen huonoin jouluntuoja tonttu", hän sanoi pettyneenä itseensä. "Ei tonttua kuulu nähdä."
"Voi, minusta sinä olet mitä ihastuttavin tonttu", Seija sanoi samalla kun laski Tanelin pöydälle. "Olet minua yksinäistä vanhustakin ilahduttanut monesti."
"Sinä uskot minuun, vaikka useimmat aikuiset ei", Taneli enemmän totesi kuin kysyi.
"Totta kai uskon", Seija sanoi samalla kun ojensi Tanelille piparia. "Isoäitini on nähnyt tontun lapsena. Hän kertoi minulle siitä aina mielellään."
Taneli otti piparin vastaan ja tunsi olonsa jo vähän paremmaksi. Eihän hän toki ollut ainoa tonttu, joka oltiin nähty.

"Siihen aikaan tontut taisi kyllä enemmän vahtia lapsia kuin tuoda yllätyksiä", Seija tuumi. "Vai oliko se vain vanhempien yritys saada lapset olemaan kiltisti?"
"Tonttujen tehtävät on kieltämättä muuttuneet isovanhempiemme ajoista", Taneli myönsi.
Hän ei oikein tiennyt, oliko hänen lupa puhua asiasta ihmiselle, mutta ei hän voinut valehdellakaan. Tai eihän hänen ollut ylipäätään lupa puhua ihmisille, mutta se sääntö tuli jo rikottua.
"Täytyy sanoa, että pidän nykyisestä tavasta enemmän", Seija jatkoi juttelua. "Joulupukkikin on nykyisin vähemmän pelottavan oloinen. Mutta joitain asioita kaipaan lapsuudestani. Silloin sentään noudatettiin perinteitä."
"Olen pannutkin merkille sinun noudattavan niitä paljon enemmän kuin monissa muissa perheissä", Taneli tuumasi.
Seija nyökkäsi.
"On minunkin joulunvietto muuttunut vuosien myötä", hän sanoi. "Mutta joistain asioista on mukava pitää kiinni, kuten jouluvalmistelujen aloittamisesta Annan päivänä. Vaikka aika vähän yksinäinen jouluni valmisteluja kaipaakaan. Sitä minä eniten jouluuni kaipaan, ihmisiä joiden kanssa viettää joulua."
Seija kuulosti haikealta ja Tanelin kävi häntä sääliksi. Hän pohti jo toisen kerran, olisiko talon asukkaista toisilleen seuraa ja voisiko asian järjestää jotenkin.


🌟🌟🌟​

Millaisia lapsuutesi joulut olivat?
 
Oltiin yleensä jouluaatto oman perheen kesken kotona. Aamulla riisipuuroa ja myöhemmin päivällä perus jouluruokaa, myöhemmin nämä vaihtui kokonaan vegaanisiksi, joten ei enää niin perinteistä jouluruokaa..
Joskus tontut oli tuonut lahjat jo aamulla kuusen alle ja saatiin avata ne. Joskus taas kävi joulupukki vasta illemmalla. Joulupäivänä mentiin mummolle syömään, tapanina isäpuoleni äidille. Hyvin erilaiset joulut mummoloissa, meidän oma suku ei mitenkään uskonnollista, isäpuolen suku taas hyvin uskonnollista, joten siellä enimmäkseen virsiä vaan kuunneltiin.
 
Jouluaattona olimme yleensä perheen kesken kotona. Söimme riisipuuroa, katsoimme joulurauhan julistuksen sekä lastenohjelmia. Illalla söimme ja avattiin lahjat. Ei mitään kovin kummoisia perinteitä.

Joulupäivänä kävimme usein tädilläni syömässä. Tapaninpäivä rauhassa kotona.
 
Kun oltiin ihan pieniä meillä kävi joulupukki, mummot ja täti oli myös paikalla. Saatiin aivan tooooodella valtavasti lahjoja. Isovanhempien ja tädin ainoot joten niitä kyl tuli. Sit kun oltiin isompia käytiin mummolassa syömässä ja tultiin kotiin avaamaan lahjat. Illalla käveltiin hautausmaalle viemään kynttilät ja ihailemaan kynttilämerta. Joulusauna tietty. Ja rakastan joulupukin kuumaalinjaa (vieläkin) 🤭

Aika samanlaista meillä on vieläkin. Miinus mummot. Kaikki mun sisaret tulee viettää joulua meidän vanhemmille. Joulupukkia ei oo tosin vielä käyny viime vuonna vauvalla.
 
Muokattu viimeksi:
Ihania! Oltiin joka toinen joulu kotona ja joka toinen mummulassa. Syötiin kunnon juhla-ateria ja saatiin valvoa myöhään yöhön. Lahjat avattiin vasta illasta. Saatiin yleensä kolme ekaa toivetta toteutettuna ja muut lahjat oli äidin extempore pikkulahjoja. 🤗
 
Jouluaattona saatiin avata aamusta yksi lahja kuusen alta (osa lahjoista oli siis valmiina jo kuusen alla). Aamulla syötiin riisipuuroa ja katsottiin Joulupukin kuumaalinjaa ja tottakai Lumiukko (se on edelleen pakko nähdä joka joulu!). Joulusauna suomalaisittain oli tottakai yhtenä perinteenä. Ennen kuin vanhempani erosivat ja me muutimme äidin kanssa toiselle paikkakunnalle, juhlimme joulua isolla porukalla mummolassa hyvää ruokaa syöden. Sinne oli kokoontunut mummon ja vaarin lisäksi enot puolisoineen ja serkut. Illalla joulupukki toi loput lahjat, joinakin vuosina pukki oli kuitenkin ehtinyt jo käydä ennen kuin ennätettiin kotiin asti.

Paljon on siirtynyt tapoja omista lapsuuden jouluista myös nykyhetkeen. Tykkään vaalia perinteitä. 😊
 
Kun olin pieni katsottiin Joulupukin kuumaa linjaa, Lumiukko ja Joulurauhan julistus. Sitten syötiin joulupuuro. Illemmalla oli jouluateria ja tuli joulupukki - joskin pukki lakkasi käymästä, kun vielä uskoin ihan täysin ja se harmitti. Sitten tonttu toikin lahjat sillä välin kun käytiin kävelyllä. Joulupäivänä käytiin äitini vanhemmilla. Jonain päivänä joulun tienoilla myös isäni vanhemmilla (tai isän isällä, mamma kuoli kun olin viisi), mutta en muista minä päivänä käytiin tai oliko siihen mitään tiettyä joka vuosi samaa päivää.
 
Jouluaatto vietettiin yleensä kotona perheen kesken. Aamulla saatiin avata pieni paketti, käytiin saunassa, syötiin riisipuuroa ja katseltiin lastenohjelmia.
Iltapäivällä jouluruoka, sen jälkeen avattiin lahjat.
Ulkonakin taidettiin ennen ruokaa usein käydä.
Sit kun olin vähän vanhempi saatoin käydä aamulla iskän kanssa hiihtämässä tai lenkillä.
 
Meillä perinteenä lapsuudessa, että päivällä joulusauna. Osa perheestä käynyt päiväkirkossa ja hautausmaalla ennen joulusaunaa. Joululounas sitte iltapäivällä. Kun lounas syöty ja sen sotkut siivottu, niin koko perhe mentiin olohuoneeseen odottamaan joulupukkia. Joku on tässä vaiheessa lukenut jouluevankeliumin. Sitte joulupukki tuli ja tosiaan lahjat sai avata vasta kun pukki oli poistunut. Lahjojen availujen jälkeen oli joulukahvit. Illalla koko perhe käytiin hautausmaalla katsomassa kynttilämerta. Osa jäi keskiyön joulukirkkoon. Jouluna sai yölläkin syödä, niin yleensä jotain kevyttä tuli syötyä vielä just ennen nukkumaan menoa. Joulupukin vierailun aikaan monena vuonna oli käymässä jommankumman puolen isovanhemmat tai ilman parisuhdetta ja lapsia elävä täti.
 
Aattoaamuna katsottiin kuumalinjaa ja koitettiin epätoivoisesti päästä linjoille - ei ikinö onnistuttu 😄 aamulla syötiin riisipuuroa kanelilla ja sokerilla, ei mantelia. Vanhemmat katsoi joulurauhan julistuksen ja sitten meni telkkari kiinni. Kolmen maissa mentiin haudoille viemään kynttilät ja klo 16 oli sankarihaudoilla seppeleen lasku. Tuo sankarihaudoilla käynti oli semmoinen, mikä oli minulle tärkeää. Niin kauan kun kotona olin joulut, menin aina mukaan tuolle kierrokselle vaikka jostakin noin 10-vuotiaasta olisi saanut jäädä kotiinkin. Sen jälkeen syötiin kunnolla, ja joulupukki kävi tuomassa lahjat (esikoisena olin jo 12 vai 13 kun pukki kävi meillä viimeisen kerran). Pukkina oli eräs porukoiden tuttu nuorimies, joka viihtyi meillä parhaimmillaan varmaan tunnin istuskelemassa ja juttelemassa meidän kanssa 😄 ei ollut siis mikään kiertävä pikapukki! Ilta meni lahjojen parissa, syöden ja herkutellen. Saunaa en muista, niin mahtoikohan vanhemmat saunoa rauhassa kaksin meidän riehuessa olohuoneessa uusien legojen, pehmoeläinten ja pikkuautojen kanssa 😆 Tapanina käytiin mummilla syömässä, jos siellä oltiin ruoanlaittokunnossa. Aina ei oltu, silloin vanhemmat käänsi autonnokan takasin kotia kohti (ei pitkä matka onneksi ja oli aina ruokaa kotonakin).
 
Hyvin perintekkäitä, ja samoja perinteitä kotikotona toistetaan yhä. Suuri perhejuhla. Mm. Joulupuuro, jouluohjelmat, jouluateria, joulupukin käynti, sauna, haudoilla käynti, ym.. kaikissa omat kommervenkkinsä ja kuvionsa, joista poikkeaminen ei kertakaikkiaan käy 😅 itse ollaan nykyisellä omalla perheellä vähän ravisteltu kyllä näitä perinteitä, kun ei jaksa jumiutua tiettyyn kaavaan niin tiukasti.
 
Meidän lapsuuden joulu oli aikalailla samanlainen aina ❤️ Isä heräsi aina klo 5-6 ottamaan kinkun pois uunista aattoaamuna ja itse joskus 6-7vuotiaana heräsin siihen, kysyin isältä, että onko mun pakko mennä takas nukkumaan ja isä antoi luvan olla hereillä jos jään auttamaan häntä 😍 Siitä lähtien olen joka joulu herännyt/isä herättänyt mut aamuapuihin. Ihana yhteinen perinne isän kanssa, kun on paljon sisaruksia ☺️
Tehdään aamulla rosollia ja isä tuo kuusen sisään. Kun muu porukka alkaa 7-9 välillä heräilemään, syödään aamupalaa ja käydään aamusaunassa. Taustalla pyörii joulupukin kuumalinja ja muut IHANAT jouluohjelmat. Kuusi koristellaan ja tupa muutenkin yhteisvoimin 🎄 Joulurauhan julistuksen jälkeen siirryttiin syömään (nykyään 2 osassa kun meitä on jo aika monta) 🎅🏼 Sitten kulutimme aikaa touhaamalla ulkona, pelaamalla lautapelejä, kahvitellen, ihania yhteisiä hetkiä ❤️ Joulupukki tuo paketit, jonka jälkeen alkaa kaaos 😂 Hetken ehditään siinä tutkia leluja ja muita lahjoja, iltapala ja lapset unille ☺️ Nykyään Aikuisten kesken nautitaan glögiä ja ehkä pelaillaan vielä lasten unillemenon jälkeen tovi. Tapaninpäivänä meillä oli lapsuudessa tapana kiertää isovanhemmat, nykyään käymme lasten kanssa anoppilassa tuolloin.
Meidän joulu on edelleen pitkälti samanlainen, porukka on vaan kasvanut ja paljon 🤭😍 Rakastan meidän perinteistä ja ihanaa joulua. En ole koskaan 35v aikana viettänyt joulua millään muulla tavalla, enkä haluakkaan ☺️❤️
 
Meillä joulukuusi on laitettu lapsuudessani yleensä päivää tai paria ennen jouluaattoa. Kun kuusi on vähän sulanut niin ollaan heti koristeltu porukalla. Kuusi on ollut iskän hakema omasta metsästä. Kuusi on lähtenyt vasta loppiaisen aikaan pois.

Nyt omassa perheessä ollaan laitettu miehen kanssa muovijoulukuusi jo joulukuun alussa ja uutena vuotena tai loppiaisena viety takaisin varastoon.

Eli kuusi ei ole niinkään aattopäivänä perinne.
 
Nuoruuden jouluissa parasta oli lupa valvoa aattoiltana niin pitkälle yöhön kuin halusi lukien lahjaksi saatuja kirjoja tai kooten isoa palapeliä.
Myöskään yösyöntiä ei katsottu pahalla, pikemminkin kannustettiin: "no nythän jouluna ne syötäväksi tarkoitettu". Samalla siinä riiipiirakoilla ja munavoilla tai tortuilla lisä energiaa uudelleen tankatessa kuuli aikuisten tarinointia. Se kiireettömyys yhdistettynä yleiseen hyväntahtoisuuteen, se oli sitä jotain.
 
Joulut oltiin kotona, isän äiti asui meillä ja toisessa mummolassa käytiin sitten joulunpyhinä kylässä.
Aattoaamuna oli riisipuuro ja sekametelisoppa. Telkkarista lastenohjelmia, kuusi saatettiin koristella vasta aattona.
Iltapäivällä käytiin viemässä haudoille kynttilät. Sen päälle syötiin. Jouluruoat oli perinteiset: kaikki itse tehtyä graavilohta, sillejä ja silakoita, lanttu-,porkkana-,peruna-ja maksalaatikot, kinkkua,kastiketta, rosollia jne.
Tietysti suklaat, taatelikakku, piparit, joulutortut ja luumujäädyke.
Joulusauna oli ihan ehdoton ja yleensä pukki oli käynyt sillä välin. Lahjat jaettiin ja loppuiltaan kuului soittoa ja laulua, lautapelejä, palapelejä tms. Osa uppoutui myös lahjakirjoihin. Isossa perheessä riitti seuraa ja tekemistä. Jouluyönä valvottiin aina todella myöhään.
 
Joulut oltiin kotona, isän äiti asui meillä ja toisessa mummolassa käytiin sitten joulunpyhinä kylässä.
Aattoaamuna oli riisipuuro ja sekametelisoppa. Telkkarista lastenohjelmia, kuusi saatettiin koristella vasta aattona.
Iltapäivällä käytiin viemässä haudoille kynttilät. Sen päälle syötiin. Jouluruoat oli perinteiset: kaikki itse tehtyä graavilohta, sillejä ja silakoita, lanttu-,porkkana-,peruna-ja maksalaatikot, kinkkua,kastiketta, rosollia jne.
Tietysti suklaat, taatelikakku, piparit, joulutortut ja luumujäädyke.
Joulusauna oli ihan ehdoton ja yleensä pukki oli käynyt sillä välin. Lahjat jaettiin ja loppuiltaan kuului soittoa ja laulua, lautapelejä, palapelejä tms. Osa uppoutui myös lahjakirjoihin. Isossa perheessä riitti seuraa ja tekemistä. Jouluyönä valvottiin aina todella myöhään.
Isossa perheessä / suvussa on etunsa. Äidin puolen aattoillan yhteisessä pukin odotus hetkessä paikalla oli laskujeni mukaan vähintään 20 hlöä. Siinä isokin kinkku on tullut nopsaan syödyksi.
 
Minä oon varsinkin nyt vanhempana kokenut raskaaksi, kun jouluna on niin paljon väkeä paikalla. Hirveä hälinä koko ajan ja siinä ei voi oikein edes keskittyä kenenkään kanssa jutteluun kun on niin härdelliä. Varsinkin nyt aikuisena ollaan mieheni kanssa menty jommankumman lapsuuden kotiin, jossa on paikalla vanhemmat ja sisarukset, joilla parhaillaan useampi lapsi. Sitte saattaa olla vielä isovanhemmat jne, niin hyvinkin saattaa paikalla olla se 20 ihmistä, joten hälinää ja härdelliä riittää.
 
Minä oon varsinkin nyt vanhempana kokenut raskaaksi, kun jouluna on niin paljon väkeä paikalla. Hirveä hälinä koko ajan ja siinä ei voi oikein edes keskittyä kenenkään kanssa jutteluun kun on niin härdelliä. Varsinkin nyt aikuisena ollaan mieheni kanssa menty jommankumman lapsuuden kotiin, jossa on paikalla vanhemmat ja sisarukset, joilla parhaillaan useampi lapsi. Sitte saattaa olla vielä isovanhemmat jne, niin hyvinkin saattaa paikalla olla se 20 ihmistä, joten hälinää ja härdelliä riittää.
Iso joukko ihmisiä vaatii isot tilat. Onneksi mummolassa oli iso kiinteistö lukuisine eri huoneineen, niin aina löytyi niitä rauhallisiakin paikkoja.
Suosikkini oli pihasauna, eväiden kanssa varustautuneena sitä saunaa oli aattona kiva lämmittää. Se siellä saunominen ei talvella minusta tai muistakaan nuorista kivaa ollut, mutta osa vanhemmista vieraista sen halusi perinteiden mukaan aina jouluna tehdä...
 
Minä oon varsinkin nyt vanhempana kokenut raskaaksi, kun jouluna on niin paljon väkeä paikalla. Hirveä hälinä koko ajan ja siinä ei voi oikein edes keskittyä kenenkään kanssa jutteluun kun on niin härdelliä. Varsinkin nyt aikuisena ollaan mieheni kanssa menty jommankumman lapsuuden kotiin, jossa on paikalla vanhemmat ja sisarukset, joilla parhaillaan useampi lapsi. Sitte saattaa olla vielä isovanhemmat jne, niin hyvinkin saattaa paikalla olla se 20 ihmistä, joten hälinää ja härdelliä riittää.
Juuri tästä syystä me alettiin viettämään joulua lopulta ihan vaan oman perheen kesken. Alussa, kun lapset oli pieniä vietettiin vuoro vuosina joulut vanhemmilla (joka toinen mun ja joka toinen miehen) ja niissä tosiaan aina paikalla isompi porukka. Vielä tuon härdellin lisäksi matkat pitkät molempiin paikkoihin niin mieluummin haluan pyhittää ne pari joulun vapaapäivää rauhassa kotona kuin muiden nurkissa.
 
Takaisin
Top