----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Joo, ei yksikään lapsi osaa kaivata merkkilelun logoa lelun päältä, ellei joku hänelle näytä että sellainen lelusta pitäisi löytyä. Fiksu vanhempi toteaa, että tämä merkitön lelu on parempi, koska sitä ei ole tuollaisella logolla sotattu. Eihän niissä telkkarinkaan ryhmä hau -hahmoissa mitään logoja ole. Tai ainakaan minä en ole niillä piirroshahmoilla mitään lelumerkkejä tatuoituna nähnyt.

Meillä jos lapsi alkaisi yhtäkkiä "merkkitietoiseksi", ei tulisi sen jälkeen lapselle enää yhtään lelua, korkeintaan matka kehitysmaahan katsomaan, millaista elämää suurin osa maapallon ihmisistä (ja lapsista) elää. Aivan järkyttävän huonoa käytöstä ruveta nirsoilemaan lelujen olevan väärää merkkiä. Käytän mieluummin kymppitonnin viedäkseni lapseni kehitysmaahan kuin ostan "merkkitietoiselle" lapselle ensimmäistäkään merkkilelua. Myös minut on aikanaan viety kehitysmaahan saamaan reality check tämän maapallon ihmisten elintasosta.

Minulle äiti sanoi lapsena, että on järjen puutetta ostaa kasvavalle lapselle kalliita vaatteita, koska ne jäävät pieneksi jo puolen vuoden päästä. Äitini logiikka oli mielestäni järkevä, joten totesin ihan saman koulussa niille leviksissään talvella ala-asteen pihalla värjötteleville. Minulla oli Eka-Marketin halpistoppahousut, eikä ollut lainkaan kylmä.

Meidän luokallamme yhtä poikaa kiusattiin siksi, että hänellä oli päällään punainen takki ensimmäisenä koulupäivänä (oli monella muullakin), ja yhtä tyttöä siksi, että hän osasi musiikinkirjasta yhden sellaisen laulun, jota muut eivät osanneet. Ei kiusatussa ole mitään syytä, syy on kiusaajassa, aina.
 
Okei. No joo. Kopio..aito, en edes tajua miten nää liittyy leluihin. Mikä on aito lelu? Mikä kopio. Kertokaa esimerkki :hilarious:

On me Sivuttu aihetta, lähinnä eettisestä näkökulmasta. Ulkomailla on puhuttu, että esim Thaimaassa myydään tavaraa jotka on ns kopioita joistain merkkitavaroista (kuten laukut tms) eikä kannateta sellaista. Mut ei me olla koskaan puhuttu että vaikka jotain Adidasta ei voi pitää ellei oo varmaa se ole aito tms. Tätä keskusteluahan käydään netissä esim siitä että esim Prisman myymät Addut tai muut ei olis ”oikeita”. Mitä väliä? En ymmärrä. Jossain urkkakirppiksellä syntyi joskus jopa tappelu siitä että jonkun myymän vaateen pesulappu oli väärän värinen ja joku väitti vaatetta kopioksi :facepalm:
 
Meidän lapset on kaikki matemaattisesti lahjakkaita, mutta heillä on kielellisiä pulmia sitten enemmän tai vähemmän.
Tarhassa ovat sitä mieltä, että matemaattinen lahjakkuus täytyy tulla geeneistä. Mutta eivät ne geenien kautta periydy
vaan todennäköisesti lahjakkuus johtuu kiinnostuksesta, joka täällä kotona kehittyy, kun me molemmat puuhastelemme
matikan parissa.

Meillä kierrätetään ihan kaikki ja myös opetan koulussa kestävän kehityksen aihepiireissä kierrätystä. Tää maailma
ei pärjää, jos ei ihmiset huolehdi luonnosta ja kierrätyksestä.
Onko tosiaan niin, että taipumus oppia helposti matemaattisia taitoja ei periydy?
Minä en ole koskaan ollut kiinnostunut matematiikasta ja silti olin matematiikassa koulussa ja vielä lukiossakin tosi hyvä. Myös esikoiseni on ollut matemaattisesti taitava, hän tosin oli alle kouluikäisenä siitä myös kiinnostunut.
Töissä minulla on ollut sellainen tutkijan lapsi, joka osasi tosi aikaisin vaikeitakin matemaattisia pulmia ratkaista. Ja toinen joka ei oppinut millään, vaikka kaikki muut osa-alueet olivat vahvoja.
 
Ja kyllä! Mä olin koulukiusattu koska olin pieni ja laiha. Enkä polttanu enkä ryypänny. Kuka semmoisesta kiusaa nykysin. Kaverin pitkää komeaa poikaa kiusattiin koska sillä oli isot kengät (pitkällä pojalla!!). Kaikesta saa aiheen todellakin.
 
Onko tosiaan niin, että taipumus oppia helposti matemaattisia taitoja ei periydy?
Minä en ole koskaan ollut kiinnostunut matematiikasta ja silti olin matematiikassa koulussa ja vielä lukiossakin tosi hyvä. Myös esikoiseni on ollut matemaattisesti taitava, hän tosin oli alle kouluikäisenä siitä myös kiinnostunut.
Töissä minulla on ollut sellainen tutkijan lapsi, joka osasi tosi aikaisin vaikeitakin matemaattisia pulmia ratkaista. Ja toinen joka ei oppinut millään, vaikka kaikki muut osa-alueet olivat vahvoja.
Mä uskon (ei nyt oo tässä antaa lähdetietoja) että nää periytyy jossain määrin. Toki perimääkin voi tukahduttaa jos ei anna mahdollisuuksia toteuttaa näitä. Me ollaan molemmat matemaattisesti lahjakkaita ja molemmat lapsetkin ovat.
 
Joo, ei yksikään lapsi osaa kaivata merkkilelun logoa lelun päältä, ellei joku hänelle näytä että sellainen lelusta pitäisi löytyä. Fiksu vanhempi toteaa, että tämä merkitön lelu on parempi, koska sitä ei ole tuollaisella logolla sotattu. Eihän niissä telkkarinkaan ryhmä hau -hahmoissa mitään logoja ole. Tai ainakaan minä en ole niillä piirroshahmoilla mitään lelumerkkejä tatuoituna nähnyt.

Meillä jos lapsi alkaisi yhtäkkiä "merkkitietoiseksi", ei tulisi sen jälkeen lapselle enää yhtään lelua, korkeintaan matka kehitysmaahan katsomaan, millaista elämää suurin osa maapallon ihmisistä (ja lapsista) elää. Aivan järkyttävän huonoa käytöstä ruveta nirsoilemaan lelujen olevan väärää merkkiä. Käytän mieluummin kymppitonnin viedäkseni lapseni kehitysmaahan kuin ostan "merkkitietoiselle" lapselle ensimmäistäkään merkkilelua. Myös minut on aikanaan viety kehitysmaahan saamaan reality check tämän maapallon ihmisten elintasosta.

Minulle äiti sanoi lapsena, että on järjen puutetta ostaa kasvavalle lapselle kalliita vaatteita, koska ne jäävät pieneksi jo puolen vuoden päästä. Äitini logiikka oli mielestäni järkevä, joten totesin ihan saman koulussa niille leviksissään talvella ala-asteen pihalla värjötteleville. Minulla oli Eka-Marketin halpistoppahousut, eikä ollut lainkaan kylmä.

Meidän luokallamme yhtä poikaa kiusattiin siksi, että hänellä oli päällään punainen takki ensimmäisenä koulupäivänä (oli monella muullakin), ja yhtä tyttöä siksi, että hän osasi musiikinkirjasta yhden sellaisen laulun, jota muut eivät osanneet. Ei kiusatussa ole mitään syytä, syy on kiusaajassa, aina.
Mua kiusattiin yläasteen ekana päivänä siitä, että menin punaisissa housuissa sinne. Ne oli kivan tuntuiset päällä ja tykkään värikkäistä vaatteista. Tänäänkin olin yhtä värikirjoa koko nainen. Kiusattiin myös siitä, että olin maalaistalosta, köyhän perheen tytär. En tehnyt koskaan mitään itse väärin, olen siitä ihan varma. Jouduin silmätikuksi jostain syystä.

Meillä kuopus uusiokäyttää isosiskonsa vaatteet, kun ne aika hyvin pysyy ehjänä. Ja kummipoika toi paljon vaatteitaan meidän pojalle, kun kummipoika on pari vuotta vanhempi. Todella hyväkuntoista vaatetta. Anoppi myös kiitteli, että on mukavaa, kun mulle kelpaa hänen kirppareilta hankkimansa lasten vaatteet ym. No, tottakai kelpaa :grin

Mun äiti osteli tosi säästeliäästi vaatteita. Mitään uutta ei juurikaan saatu. Ja esim. joululahjaksi tuli kaikille viidelle joku yhteinen palapeli ym. Opittiinpa käyttämään yhteisesti monia juttuja!
 
Mulla on paljon oppilaita, jotka sanoo, että eivät voi olla hyviä matematiikassa, koska kukaan suvussa ei ole hyvä.
Sanon aina, että höpöhöpö. Kyllä niitä taitoja voi jonkin verran ainakin oppia, kun saa kunnon opetusta. Tällä
viikolla tukiopetin tyttöporukkaa, joiden ajatus oli, etteivät he voi oppia polynomeja. No, sen jälkeen heidän oma
matikan ope oli käynyt kysymässä, miltä tuntui tukarin jälkeen ja yksi oli sanonu, ettei hän ole tiennytkään,
kuinka hyvä hän onkaan. Mahtava juttu :)
 
Niin ja meillä siis niin, että mun isä osasi matikkaa, mut äiti ei omasta mielestään. Mä sain koko yläasteen
kutosia matikasta. Lukiossa nostin ysiin ja kirjoitin E:n. Mun mies on luonnostaan lahjakas, mutta hänen
vanhempansa eivät, taas omasta mielestään. Että mene ja tiedä sitten. Mun siskoista yks vihas matikkaa
ja muut meni siinä jossain kasin paikkeilla.
 
Onko tosiaan niin, että taipumus oppia helposti matemaattisia taitoja ei periydy?
Minä en ole koskaan ollut kiinnostunut matematiikasta ja silti olin matematiikassa koulussa ja vielä lukiossakin tosi hyvä. Myös esikoiseni on ollut matemaattisesti taitava, hän tosin oli alle kouluikäisenä siitä myös kiinnostunut.
Töissä minulla on ollut sellainen tutkijan lapsi, joka osasi tosi aikaisin vaikeitakin matemaattisia pulmia ratkaista. Ja toinen joka ei oppinut millään, vaikka kaikki muut osa-alueet olivat vahvoja.
Luulin aikoinaan itse, että se olisi periytyvää, mutta sitten lueskelin aiheesta jostakin, ettei se olisikaan. Mutta en nyt mene vannomaan, mikä tilanne lopulta on :grin
 
Onko tosiaan niin, että taipumus oppia helposti matemaattisia taitoja ei periydy?
Minä en ole koskaan ollut kiinnostunut matematiikasta ja silti olin matematiikassa koulussa ja vielä lukiossakin tosi hyvä. Myös esikoiseni on ollut matemaattisesti taitava, hän tosin oli alle kouluikäisenä siitä myös kiinnostunut.
Töissä minulla on ollut sellainen tutkijan lapsi, joka osasi tosi aikaisin vaikeitakin matemaattisia pulmia ratkaista. Ja toinen joka ei oppinut millään, vaikka kaikki muut osa-alueet olivat vahvoja.

Mulla ei ole matemaattisia lahjakkuuksia, mutta näköjään laspsella on ja näkyy jopa näin pienenä....siksi olen ällikällä lyöty!:eek:

Ei mieskään ole insinööri, eikä kummankaan suvussa ole matemaattisia lahjakkuuksia..:eek:
 
Luulin aikoinaan itse, että se olisi periytyvää, mutta sitten lueskelin aiheesta jostakin, ettei se olisikaan. Mutta en nyt mene vannomaan, mikä tilanne lopulta on :grin
Mielenkiintoinen aihe kyllä! En ole lukenut tutkimuksia myöskään kielellisen lahjakkuuden periytymisestä ja eihän sekään sellaisenaan voi periytyä ilman vuorovaikutusta, mutta minulla on ollut todella mielenkiintoisia kielellisesti lahjakkaita lapsia. Nuorin opettamani on oppinut lukemaan 2-vuotiaana, 3-vuotiaita lukijoita on useampikin. Tämä nuorin lukija alkoi käyttää taitoaan kielten opiskeluun ja itsekseen opetteli yhden vieraan kielen vuodessa. Tietenkään aikuisilla ei ole tavoitteena opettaa ketään lukemaan niin varhain, mutta toiset vain oppivat nopeasti, kun saavat virikkeitä.
 
Mielenkiintoinen aihe kyllä! En ole lukenut tutkimuksia myöskään kielellisen lahjakkuuden periytymisestä ja eihän sekään sellaisenaan voi periytyä ilman vuorovaikutusta, mutta minulla on ollut todella mielenkiintoisia kielellisesti lahjakkaita lapsia. Nuorin opettamani on oppinut lukemaan 2-vuotiaana, 3-vuotiaita lukijoita on useampikin. Tämä nuorin lukija alkoi käyttää taitoaan kielten opiskeluun ja itsekseen opetteli yhden vieraan kielen vuodessa. Tietenkään aikuisilla ei ole tavoitteena opettaa ketään lukemaan niin varhain, mutta toiset vain oppivat nopeasti, kun saavat virikkeitä.
On! Harmi, ettei mulla ole tarjota faktaa tähän matikkajuttuun. Mut musta piti siis tulla enkun ja ruotsin ope. Panostin kieliin ja kemiaan aikoinaan. Päädyin vahingossa lukemaan matemaattisten aineiden opeksi, kun en päässyt kieliin sisälle. Jäi neljän pisteen päähän. Lähdin sitten inttiin kuudeksi kuukaudeksi ja sen aikana päätin kokeilla kemialla sisään. Pääsin ja tarkoitus oli vaihtaa kieliiin, mutta en tiedä, mitä tapahtui. Jäin kemialle ja hupsis, viiden vuoden päästä valmistuin opeksi. Oppilaat ei meinaa millään uskoa, kun kerron historiaani.
 
On! Harmi, ettei mulla ole tarjota faktaa tähän matikkajuttuun. Mut musta piti siis tulla enkun ja ruotsin ope. Panostin kieliin ja kemiaan aikoinaan. Päädyin vahingossa lukemaan matemaattisten aineiden opeksi, kun en päässyt kieliin sisälle. Jäi neljän pisteen päähän. Lähdin sitten inttiin kuudeksi kuukaudeksi ja sen aikana päätin kokeilla kemialla sisään. Pääsin ja tarkoitus oli vaihtaa kieliiin, mutta en tiedä, mitä tapahtui. Jäin kemialle ja hupsis, viiden vuoden päästä valmistuin opeksi. Oppilaat ei meinaa millään uskoa, kun kerron historiaani.
Hassua, miten sattuma meitä heittelee. Minulla oli suunnitelmissa oikeustieteen opinnot, tavoitteena lapsiasiavaltuutettu tai mikä tahansa, joka pitää lasten oikeuksista huolta. Olin hakemassa sinne vasta vuoden kuluttua kirjoituksista, mutta vastoin todennäköisyyksiä pääsin sitä ennen opiskelemaan tätä tutkintoa, joka minulla on, 1500 hakijaa, 20 hyväksyttiin. Jotenkin en voinut olla ottamatta paikkaa vastaan ja kyllähän tämäkin minulle sopii.
 
Eihän asiat aukotta periydy. Samalleenhan ne voi periytyä tai hypätä yli niinkuin pisamat tai siniset silmät.

Meillä on suvussa musiikin ihmisiä ja meillä kaikilla sävelkorvaa ja rytmitajua jne. Mut koska kukaa ei vieny soittotunneille eikä kuoroon tms (lapsena,Vaikka halusin) niin eihän sitä taitoa silleen samalleen oo. Mut silti olen musikaalisempi kuin mun mies jne
 
Eihän asiat aukotta periydy. Samalleenhan ne voi periytyä tai hypätä yli niinkuin pisamat tai siniset silmät.

Meillä on suvussa musiikin ihmisiä ja meillä kaikilla sävelkorvaa ja rytmitajua jne. Mut koska kukaa ei vieny soittotunneille eikä kuoroon tms (lapsena,Vaikka halusin) niin eihän sitä taitoa silleen samalleen oo. Mut silti olen musikaalisempi kuin mun mies jne
Ei tietenkään varsinainen taito periydy, mutta periytyykö taipumus oppia esimerkiksi matemaattisia tai kielellisiä taitoja ja onko luontaisesti matemaattisesti lahjakkaan mahdollista edetä pidemmälle kuin sellaisen, joka oppii sisukkaalla työnteolla.

Kyllähän musikaalisesti vähäisillä lahjoillakin pääsee eteenpäin, jos saa opetusta ja on motivaatiota, mutta jos puuttuu sävelkorva ja rytmitaju, niin ei siitä kovin helposti huippusolistia tule.
 
Takaisin
Top