----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jää oikeus käyttää yhteistä tiliä jos toinen menehtyy;
Jos molemmat puolisot saivat yksin käyttää tiliä, säilyy tämä oikeus eloonjääneellä osapuolella myös kuoleman jälkeen.
Meillä on yhdessä perustettu tili. Ei vain tili johon jompi kumpi olisi antanut toiselle käyttöoikeuden.
 
hannuli77 sanoi:
Joskus olen hieman katkera siitä, että mun elämä näköjään menee niin, ettei mulla ole ketään jakamassa kustannuksia. Mulla on yksin hoidettavana tila ja yli 300neliön vanha talo. Toisaalta: mulla on oma talo ja tilaa ympärillä. Lapset saa harrastaa harrastuksia, jotka vie tuhansia vuodessa (isänsä kanssa maksetaan puoliksi), heillä on merkkivaatteet (alennuksua hyödynnän) ja koitetaan elää niin, ettei heidän tarvi tinkiä mistään, vaikka muuten elän jatkuva naru kaulassa, koska tuloa tulee muutaman kerran vuodessa ja menot on jatkuvia. Tiedostan sen, että myymällä kaiken eläisin huoletonta elämää kaupunkikaksiossa, mutta se ei ole vaihtoehto. Jokainen tekee elämässään valinnat, toki toiset pääsee helpommalla. En ehkä tykkää siitä, että omaa hyvää taloudellista tilannetta tuodaan esiin, vaikkei sillä pahaa tarkottaisikaan. Vaikka persaukisuuteni ei ole kenenkään vika, vaan tällä hetkellä lähinnä yhteiskunnallinen ongelma ja väärien priorisointien tulosta (maatalouden alasajo?), se kuitenkin tuo elämään hirveän stressin ja epäreiluuden tunteen.
Click to expand...
Tykkään sun avautumisesta, en tiukasta tilanteesta.
Kyllä tässä maatalouden kirjanpitoa viimehetki llä vääntäessä näkee taas miten surkeassa ollaankaan. Mua harmittaa kovasti mihin tää eu aika on maatalouden ajanut, mä olisin kaikkein mieluiten työkseni lampuri keskikokoisella katraalla, jos siitä elannon saisi. Mutta kun ei saa.
Tsemppiä sulle! Toivottavasti elämä toisi vähän nostetta.
 
Mulla on henkivakuutus, joka takaa sen, että jos potkaisen tässä tyhjää, ei lasteni taakaksi jää taakseni jättämät velat. Muutenkin toivon, että tämä kaikki ei olisi heille aikanaan taakka ja pystyisivät sovussa sopimaan, mitä tekevät. Metsää on hoidettu niin, että joka sukupolvelle jää hakattavaa eli tuloa ja myös uutta aina kasvamaan seuraavalle polvelle. Mulla on tämä tilakokonaisuus ja lisäksi nimissäni vanhempieni rakennuttama pieni okt tässä samalla kylällä. Ne saa laittaa sitten halutessaan lihoiksi, vaikka toki toivoisin jomman kumman tulevan tähän asumaan, vaikkei viljelyä jatkakaan.
 
Mä ottaisin henkivakuutuksen, mutta en saa. Olen asian tarkastanut. Mun diagnoosit katsotaan altistavan ennenaikaiselle kuolemalle. Sama on miehelläni.
Henkivakuutus olisi tosi hyvä juuri heidän kannaltaan,jotka jää jälkeen kun menehtyy.
 
Epätasa-arvoistuminen on tosiaan lisääntynyt - tuntuu siltä, että hyvinvointivaltio ei ole pysynyt perässä, vaan politiikassa ollaan jotenkin jumiuduttu siihen, että "kyllähän meillä on asiat tässä maassa hyvin". Ja onkin monessa suhteessa moneen muuhun maahan verrattuna, mutta missä vaiheessa täällä lipsuttiin siitä, että pyritään koko ajan lisäämään kaikkien edellytyksiä hyvinvointiin?

Mä olin yh-äidin perheessä tottunut pennin venyttämiseen jo pienestä pitäen. Tiedän olevani onnekas kun pystyin rahoittamaan opinnot ja kädestä suuhun -elämiseni työnteolla kun muutin kotoa 18-vuotiaana.

Kahdeksan vuotta yhden hengen taloudessa Hgissä oli opintojen jälkeen aika haastava yhtälö sekin, ja kadehdin puolestani ihan avoimesti halvemmissa kaupungeissa asuvia/parisuhteessa kustannukset jakavia. Olikin ihan uusi elämys kun joskus kolmenkympin tienoilla huomasin, ettei kuun loppua tarvitsekaan enää jännittää rahan takia. Ja toisaalta tietää myös, kuinka pienestä voi olla kiinni (työpaikan menetys, sairastuminen, jne) että tilanne voi muuttua täysin.

Lapsettomuuden ainoa hopeareunus on se, että "saa" ajatella vain omaa toimeentuloaan. Toisaalta kaikki se raha jota on säästetty kahden aikuisen taloudessa, on menossa hoitoihin ilman takuuta onnistumisesta. Ja ilolla vaihtaisin aika monta rahalla saatavaa asiaa yhteen lapsenmalliseen rahareikään.
 
Motto78 kirjoitit kyllä juuri niin kuin asiat on.
Olihan juuri joku tutkimus siitä, että me ollaan jotenkin tosi onnellinen kanssa.
En kyllä allekirjoita sitäkään.
Aina jankutetaan kuinka ollaan hyvinvointivaltio jne.
Miksi meillä sitten kuitenkin on paljon väkeä jotka elää köyhyysrajan alapuolella.
Ei ihan yksyhteen mene kyllä niiden kehujen kanssa mitä Suomesta kuulee.
 
Wheelchair Mama sanoi:
Mä ottaisin henkivakuutuksen, mutta en saa. Olen asian tarkastanut. Mun diagnoosit katsotaan altistavan ennenaikaiselle kuolemalle. Sama on miehelläni.
Henkivakuutus olisi tosi hyvä juuri heidän kannaltaan,jotka jää jälkeen kun menehtyy.
Click to expand...
Wm, vakuutusyhtiöt ottavat varman päälle. Varsinaisestihan tämä vaiva ei lyhennä elinikää keskimäärin. Tietysti on yksilöitä joilla saattaa lyhentää. Ainakin itselläni on välillä mennyt ihan tuurilla hyvin, siis kun tulee jokin vaiva niin tähän asti on ollut sopivassa kohdassa ettei ole sen vuoksi sattunut mitään onnettomuutta. Silmien kanssa oli vaikeinta kun yhtäkkiä kesken autoilun alkoi silmät vuotaa niin, että näkö lähti. Kun lopetin kaiken kosmetiikan käytön, pahin helpotti.
Minä sain jopa tälle kuopukselle sairauskuluvakuutuksen raskausaikana, koska lomakkeessa ei kysytty kovin tarkkaan äidin sairauksia. Edes ikä ei ollut este !
 
Mulla kysyttiin kun lähitapiolasta kysyin raskaana vakuutusta. Missään nimessä en voinut valehdella siitä olisin jäänyt kiinni.
Isoin riski mikä oli EDS liittyen oli ennenaikaisuus ja sehän sit toteutui.
Että sen tuomat kulut halusivat välttää.
Ja sitten kun oli pikku keskonen niin ei enää kannattanut ottaa syntymän jälkeen kun kaikki vaivat olisi isketty keskosuuden piikkiin.
Onneksi meidän kohdalla on julkinen sairaanhoito toiminut erittäin hyvin :-)
 
Wm, meillä on pohjolasta ja mitään en pimittänyt tietenkään. Olin varautunut siihen, että vakuutusta ei myönnetä. Meillä ei nuorimmaisella ainakaan vielä ole muuta kuin refluksia ja infektioastma eivätkä ne välttämättä ole tähän liittyviä.
 
Motto78 sanoi:
Epätasa-arvoistuminen on tosiaan lisääntynyt - tuntuu siltä, että hyvinvointivaltio ei ole pysynyt perässä, vaan politiikassa ollaan jotenkin jumiuduttu siihen, että "kyllähän meillä on asiat tässä maassa hyvin". Ja onkin monessa suhteessa moneen muuhun maahan verrattuna, mutta missä vaiheessa täällä lipsuttiin siitä, että pyritään koko ajan lisäämään kaikkien edellytyksiä hyvinvointiin?

Mä olin yh-äidin perheessä tottunut pennin venyttämiseen jo pienestä pitäen. Tiedän olevani onnekas kun pystyin rahoittamaan opinnot ja kädestä suuhun -elämiseni työnteolla kun muutin kotoa 18-vuotiaana.

Kahdeksan vuotta yhden hengen taloudessa Hgissä oli opintojen jälkeen aika haastava yhtälö sekin, ja kadehdin puolestani ihan avoimesti halvemmissa kaupungeissa asuvia/parisuhteessa kustannukset jakavia. Olikin ihan uusi elämys kun joskus kolmenkympin tienoilla huomasin, ettei kuun loppua tarvitsekaan enää jännittää rahan takia. Ja toisaalta tietää myös, kuinka pienestä voi olla kiinni (työpaikan menetys, sairastuminen, jne) että tilanne voi muuttua täysin.

Lapsettomuuden ainoa hopeareunus on se, että "saa" ajatella vain omaa toimeentuloaan. Toisaalta kaikki se raha jota on säästetty kahden aikuisen taloudessa, on menossa hoitoihin ilman takuuta onnistumisesta. Ja ilolla vaihtaisin aika monta rahalla saatavaa asiaa yhteen lapsenmalliseen rahareikään.
Click to expand...

Motto78 :) Toivon sydämestäni, että saatte pienokaisen:Heartpink

Kirjoituksessasi on samankaltaisuutta, kuin omassa taustassa. En tosiaan syntynyt kultalusikka suussa, rahaa ei ollut koskaan.

Aikuisena onnen toi koulutus ja työ. Kahden hengen talous ja sillä saatiin vuosien säästöt ennen, kuin ryhdyttiin hankkimaan lasta, 42-vuotiaana.

Olen nyös valmis laittamaan rahani tähän lapsihankkeeseen. Ei itse raha tee ketään onnelliseksi.
 
Yölento sanoi:
Jee, nyt päästään seuraamaan plussa-aallon jatkoa!!
Click to expand...

On tää tosi jännää!!!:p

Itsekin jännään varsinkin sitä, että llöytyykö yhtään hyvää munasolua, vai onko ne kaikki enää pelkkää sutta ja savea:wtf: Jos kaikki huonoja, hoito loppuu siihen.

Mutta jos löytyy hyviä, olen valmis pakastamaan niitä sen 2-3vuotta ja yrittämään raskautta vielä myöhemmin, ehkä jopa kolmattakin raskautta sen jälkeen uudelleen:p

On jännää on,
Äitiysloma....here I come!!:joyful:
 
Mielenkiintoista keskustelua taas ollut täällä. Hyviä näkökulmia ja mielipiteitä.

Joudun myös lähietäisyydeltä seuraamaan maataloudesta elävien ahdinkoa, eikä kyllä käy kateeksi. Maatalous on tärkeää työtä ja erityisesti näinä maailman aikoina olisi tosi tärkeää säilyttää Suomessa jonkinlainen huoltovarmuus sen osalta. Lisäksi on eettisesti ja ekologisestikin mielestäni parempi suosia kotimaista työtä ja tuotantoa, pienempiä yksiköitä, tuotantoeläinten laadukasta hoitoa, puhdasta ruoantuotantoa jne.

Hannulin kanssa meissä muuten on ainakin yhteistä sitten tuo pankkitilin saldo. :wink

Tähdelle onnea matkaan! Jännittääkö pistäminen vai onko helppo nakki? :)

Ja Moton kanssa jaan kävin samoja ajatuksia. Josko meillekin pienet ihmeet vielä suotaisiin...:smiley-angelic001

Meillä olisi ensi viikolla taas siirto edessä. Kontrolliultrassa näytti kaikki siltä miltä pitikin. Munasarjat rauhalliset ja kuulemma reserviäkin näytti olevan runsaasti.

Valmiiksi jo hirvittää piinapäivät. Mulle näköjään lääkkeellisen pasin jälkeinen tukilääkityscombo teki tosi hirveen olon.
 
Takaisin
Top