----45+++++ kuumeiset

[lambi]

Huh mitä kokemuksia joillakin! Kyllähän se nyt kivunlievitystä kuuluu sairaalassa saatavan! Ihme touhua..

Itsellä ehkä ongelmana oli se että mä tiedän jo kokemuksista mitä juttuja tarviin synnytyksessä missäkin vaiheessa - ja kun se tieto ei ollut siellä selvillä jostain ihmeen syystä (nettilomakkeet oli kyllä kiltisti täytetty..), ei hommat menneet sopivassa järjestyksessä. Siinä kohtaa kun ei itsellä järki kulje enää vaatimaan mitään. Hyvin se lopulta meni, mutta oli vähän ikävää soosausta edestakas (es juosta kylpyyn liian myöhään ja sieltä äkkiä pois toiseen huoneeseen, kauheeta hommaa kovissa kivuissa).

Viimesen syntyessä taas oli toiveet oikeessa osoitteessa ja kätilö osasi mahtavasti alusta asti tarjota tarvittavaa oikeaan aikaan. Kun kaikki turha seilaaminen ja levottomuus poistuu niin se turvallinen rauha on hieno kokea.

 

[Suski75]

Minullakin synnytys sattui aivan järkyttävän paljon, kyllä se tuntui, ettei sellaisesta kivusta voi hengissä selvitä, ja jos selviää, niin vähintäänkin on koko alapää peruuttamattomasti tohjona. Ja sitten lapsen syntymän jälkeen kivut loppuivat kuin seinään, eikä repeytymiäkään ollut tullut.

Suoriuduin sairaalaan hornan tuuttiin klo 9, siellä tunnin välein kävi kätilö toteamassa, että käyrillä supistukset ovat heikkoja eikä synnytys ole käynnissä, vähän vajaa klo 12 kätilö ilmoitti, että nämä ovat vain harjoitussupistuksia ja lapsi saattaa syntyä vaikka seuraavalla viikolla ja tämän vuoksi en tarvitse mitään kivunlievitystäkään. Puolitoista tuntia tuon kommentin jälkeen lapsi syntyi, ja siitäkin ajasta suurimman osan kätilö oli jossain muualla kuin meidän huoneessamme. Meidät kirjattiin sisään sairaalaan vasta lapsen syntymän jälkeen, streptokokkitesti tehtiin vasta synnytyksen jälkeen, kysymykset kysyttiin vasta synnytyksen jälkeen. Ja kuinka ollakaan synnytyksen jälkeen kätilö kirjasi synnytyksen kestoksi 12 tuntia.

 

[Vastavirran akka]

.

 

[Tähti ★]

kätilö ilmoitti, että nämä ovat vain harjoitussupistuksia ja lapsi saattaa syntyä vaikka seuraavalla viikolla ja tämän vuoksi en tarvitse mitään kivunlievitystäkään. Puolitoista tuntia tuon kommentin jälkeen lapsi syntyi, ja siitäkin ajasta suurimman osan kätilö oli jossain muualla kuin meidän huoneessamme. Meidät kirjattiin sisään sairaalaan vasta lapsen syntymän jälkeen, streptokokkitesti tehtiin vasta synnytyksen jälkeen, kysymykset kysyttiin vasta synnytyksen jälkeen. Ja kuinka ollakaan synnytyksen jälkeen kätilö kirjasi synnytyksen kestoksi 12 tuntia.

Suski75 :) Rankka synnytys kokemus sulla

Meillä myös tuo puolitoista tuntia siitä, kun kätilö ilmoitti, ettei lapsi synny aikoihin, ja miehen ei kannata jäädä odotteleen sairaalaan. Mies lähti pois, eikä ehtinyt takaisin, kun yhtäkkiä sanottiin, että lapsi syntyykin nyt, muutaman minuutin sisällä... illalla.

Kaikki tapahtui 1,5tunnin sisällä. Itse en ehtinyt käsittämään tilanteesta mitään ja mies ei nähnyt synnytystä.

Syntymä tapahtui silmän räpäyksessä kiireellisellä yllättävällä sektiolla.

Synnytys käynnistettiin jo edellisiltana.

 

[Vastavirran akka]

.

 

[Suski75]

Sektion pikaisuuden ymmärrän, kun lapsi on vaarassa, niin lapsi on otettava heti pois, sille ei mitään mahda. Minulla lapsi syntyi ihan normaalisti alatiesynnytyksenä, eikä sen pitäisi olla ihan yhtä yllättävä juttu kätilölle kuin kiireellinen sektio.

Positiivista synnytyksessäni oli se, että kun olen kerran luomuna synnyttänyt, voin sen tarpeen vaatiessa toistekin tehdä. Luotan siihen, että vaikka kipu olisi kuinka hirveää tahansa, ei siihen kuole, ja toisaalta lapsi syntyy joka tapauksessa, vaikka olisi täysin kivun lamaannuttama, kuten minä olin. En edes ponnistanut, vaan lapsi tuli supistusten voimalla pihalle itsekseen. Luonto hoitaa homman, omat toiveet, suunnitelmat ja kaiken maailman kätilöt ovat siinä aika turhia.

 

[Tähti ★]

Meillä ei ole mies nähnyt yhtään synnytystä. Täällä ei kiireelliseen isät pääse mukaan. Miksi päädyttiin sektioon?

Vastavirran akka :)

Ei ehditty itse päätyä, vasta jälkeenpäin kuultiin, että napanuora oli kurkun ympärillä ja siksi äkillinen toimenpide.

 

[Tähti ★]

Kova närästys, ihan jäässä - lämmöt 37.2c...nälkä!!

Aamuisessa kuivuneessa testissä yhä näkyy ns. "roskishaamu".
Testi todella näytti tuloksen ihan 5min sisällä, mutta tulihan sitä tuijoteltua vielä puolen tunninkin päästä.

Menkkojen pitäisi alkaa kahden päivän kuluttua. Jännä testata aamulla, onko yhtään vahvistunut... Ellei ole, niin vaikea uskoa enää ihmeisiin.
Oispa..oispa...oispa

 

[Tähti ★]

Sektion pikaisuuden ymmärrän, kun lapsi on vaarassa, niin lapsi on otettava heti pois, sille ei mitään mahda. Minulla lapsi syntyi ihan normaalisti alatiesynnytyksenä, eikä sen pitäisi olla ihan yhtä yllättävä juttu kätilölle kuin kiireellinen sektio.

Positiivista synnytyksessäni oli se, että kun olen kerran luomuna synnyttänyt, voin sen tarpeen vaatiessa toistekin tehdä. Luotan siihen, että vaikka kipu olisi kuinka hirveää tahansa, ei siihen kuole, ja toisaalta lapsi syntyy joka tapauksessa, vaikka olisi täysin kivun lamaannuttama, kuten minä olin. En edes ponnistanut, vaan lapsi tuli supistusten voimalla pihalle itsekseen. Luonto hoitaa homman, omat toiveet, suunnitelmat ja kaiken maailman kätilöt ovat siinä aika turhia.

Suski75 :) Meillä meni hyvin...ja tyytyväinen olen. Vain olisin kaivannut sitä jotain pientä helpotusta - jotain muuta, kuin kaurapussia...ja patistettiin myös ulos liikkumaan kolme tuntia ennen synnytystä edistämään supistuksia kun oli kyseessä lääkkeellinen käynnistys.

 

[Vastavirran akka]

.

 

[Suski75]

Niinpä, ihmettelen tuota, että tarjotaan jotain ihan naurettavan olematonta apua. Kas kun eivät ehdota, että puhaltavat ja suukottavat ja sitten synnytys ei enää satu.

 

[M-M]

Ompa kyllä ollut epäammattimaista kätilön toimintaa ja rankkoja synnytyksiä, suututtaa kun ei synnyttäjän toiveita ja kipua oteta huomion. Mmmmrrrr.

Itsellä esikoinen käynnistettiin ja kivut oli järkyttävät. Epiduraali oli kuin lahja taivaasta mutta se turrutti liikaa, en tuntenut ponnistamisen tarvetta ja olin ihan kuuppa nurin. Onneksi imukuppiavustuksella saatiin lapsi ulos, kiireelliseen sektioon valmistauduttiin koska synnytys pitkittyi ja vauvan sykkeet alkoi heittelemään. Kamala kokemus, ihan hirveä mutta onneksi vauva saatiin turvallisesti maailmaan.

Kuopuksen kohdalla en halunnut epiduraalia, pyysin Aqua rakkuloita ja otin ilokaasu överit. Synnytys oli mahtava kokemus ja palauduin tosi nopeasti. Toki kakkosen synnytys on helpompaa kun "tie on jo kertaalleen raivattu" mutta hyvä fiilis jäi kuopuksen synnytyksestä.

 

[Yölento]

M-M, ei se automaattisesti mene niin, että seuraava synnytys on edellistä helpompi. Minulla ensimmäinen oli helppo ja lyhyt, kakkonen oli vähän kivuliaampi ja vauva oli jäädä päästään jumiin, synnytyssali oli täynnä väkeä enkä minä ollut ainoa joka ponnisti. Kolmas synnytys päättyi sektioon kun se ei edennyt tuntikausiin viidestä sentistä pidempään.

 

[lambi]

M-M, ei se automaattisesti mene niin, että seuraava synnytys on edellistä helpompi. Minulla ensimmäinen oli helppo ja lyhyt, kakkonen oli vähän kivuliaampi ja vauva oli jäädä päästään jumiin, synnytyssali oli täynnä väkeä enkä minä ollut ainoa joka ponnisti. Kolmas synnytys päättyi sektioon kun se ei edennyt tuntikausiin viidestä sentistä pidempään.

Huhhuh, toi on kyllä rankkaa jos menee noin päin!
No, seuraava voi taas muuttaa suunnan..

Kova närästys, ihan jäässä - lämmöt 37.2c...nälkä!!

Aamuisessa kuivuneessa testissä yhä näkyy ns. "roskishaamu".
Testi todella näytti tuloksen ihan 5min sisällä, mutta tulihan sitä tuijoteltua vielä puolen tunninkin päästä.

Menkkojen pitäisi alkaa kahden päivän kuluttua. Jännä testata aamulla, onko yhtään vahvistunut... Ellei ole, niin vaikea uskoa enää ihmeisiin.
Oispa..oispa...oispa

No mites??? Onko millanen viiva tänään?? (kun ei voi omia viivanpaikkoja tihrustaa niin täytyy jännätä toisten omia..)

 

[Katjusha]

Luulisin, että nuorempana se synnytys olis voinut omalla kohdalla mennä ”tehokkaammin”. Supistukset olivat epäsäännöllisiä ja heikkoja - luulen olin kivuliaampi tipan vuoksi. Ihan kaikkea otin, mitä annettiin. Aquarakkuloiden laittaminen tuntui kyllä pirulliselta, mutta siinä kokonaisuudessa kaikki lievitysyritykset tuntuivat tarpeellisilta!

 

[M-M]

M-M, ei se automaattisesti mene niin, että seuraava synnytys on edellistä helpompi. Minulla ensimmäinen oli helppo ja lyhyt, kakkonen oli vähän kivuliaampi ja vauva oli jäädä päästään jumiin, synnytyssali oli täynnä väkeä enkä minä ollut ainoa joka ponnisti. Kolmas synnytys päättyi sektioon kun se ei edennyt tuntikausiin viidestä sentistä pidempään.

Auts! On nämä synnytykset kyllä hurjia. Ja jokainen raskaus ja synnytys uniikki, näissä asioissa ei pysty kyllä yleistämään kun jokainen kokemus on ainutlaatuinen.

 

[Tyyppä]

Mä käyn näköjään täällä huutelemassa tiuhempaankin (kun mielenkiinnolla seuraan teidän ikätoverieni jännäilyjä) :bag:

Tuosta kivunlievityksessä synnytyksessä:
mun eka synnytys saatiin käynnistymään oksitosiinilla, mikä tarkoitti sitä, että kroppa ei ehtinyt mukautua nopeasti voimistuviin supistuksiin ja ne olivat ihan julmetun kipeitä. Eka kätilö kuitenkin panttasi apuja, kehotti mm. hengittämään syvään ja sanoi, että "meidät naiset on tehty kestämään kipua". Ei kauheasti lohduttanut, kun 10 min sisään tuli 6 supistusta. Vuoron vaihtuessa tuli mieskätilö, joka tilasi heti anestesialääkärin laittamaan epiduraalin.

Tokassa synnytyksessä supistukset alkoivat luonnollisesti ja kroppa ehti mukaan. Kun sit totesin tarvitsevani jotain puudutusta, vauvan sydänäänet heikkenivät ja syyn tutkimiseen meni sen verran aikaa, että ponnistustarve tuli ennen kivunlievitystä. Niinpä homma mentiin läpi pelkän ilokaasun voimin.

Kolmas taas käynnistettiin, kun vesienmenosta oli niin pitkä aika. Olin tehnyt selväksi, että en halua oksitosiinia, koska sen aiheuttamat supistukset oli niin voimakkaita. No, oksitosiinia kuitenkin sain. Kätilö ei uskonut supistusten tulevan jo minimiannostuksella niin voimakkaina kuin tulivat, vaan lisäsi annostusta. Lopulta kävi niin, että kohdunsuun ollessa 3cm auki sain kipuun jonkun piikin, jonka piti tehota vartissa. Piikin annettuaan kätilö lähti tekemään papereita saliin siirtymistä varten. Kaksi muuta kätilö kuuli mun huudon ja tulivat kiireellä kärräämään mut saliin. Jo matkalla tuli ponnistustarve, mut ehdittiin just ja just saliin ennen kuin vauva syntyi yhdellä ponnistuksella alle minuutissa. Käytännössä sain siis sen piikin, joka ei ehtinyt ees vaikuttaa...

Jos vielä synnyttämään pääsisin, toivoisin luonnollisesti käynnistyvää ja etenevää synnytystä ja haluaisin selvitä ilman kivunlievitystä. Tykkäsin siitä, että heti puskettuani vauvan ulos kipu lakkasi ja hallitsin taas omaa vartaloani. Epiduraalin jälkeen mulla kun jalat ei kantaneet ja olo oli muutenkin takkuinen.

 

[Yölento]

Kyllä minä olen silti täysin tyytyväinen jokaiseen synnytykseen. Viimeiseenkin vaikka se päätyi sektioon. Sehän käynnistettiin koska minulla luontaisesti käynnistyneet synnytykset ovat olleet yliaikaisia ja olin jo 45-vuotias, vauvan arvioitiin olevan iso ja kääntyi aina väärinpäin, kun oli käännetty pää alaspäin. Olisi ollut pelottavaa odotella vielä viikkoja ja yrittää synnyttää jättiläistä. Arvio oli laskettuna aikana 5,2kg, tosin arvio oli aika varmaan väärä, koska oli syntyessään vain 3,6kg kun arvio oli 4,2kg

 

[Tähti ★]

Mä käyn näköjään täällä huutelemassa tiuhempaankin (kun mielenkiinnolla seuraan teidän ikätoverieni jännäilyjä) :bag:

Tuosta kivunlievityksessä synnytyksessä:
mun eka synnytys saatiin käynnistymään oksitosiinilla, mikä tarkoitti sitä, että kroppa ei ehtinyt mukautua nopeasti voimistuviin supistuksiin ja ne olivat ihan julmetun kipeitä. Eka kätilö kuitenkin panttasi apuja, kehotti mm. hengittämään syvään ja sanoi, että "meidät naiset on tehty kestämään kipua". Ei kauheasti lohduttanut, kun 10 min sisään tuli 6 supistusta. Vuoron vaihtuessa tuli mieskätilö, joka tilasi heti anestesialääkärin laittamaan epiduraalin.

Tokassa synnytyksessä supistukset alkoivat luonnollisesti ja kroppa ehti mukaan. Kun sit totesin tarvitsevani jotain puudutusta, vauvan sydänäänet heikkenivät ja syyn tutkimiseen meni sen verran aikaa, että ponnistustarve tuli ennen kivunlievitystä. Niinpä homma mentiin läpi pelkän ilokaasun voimin.

Kolmas taas käynnistettiin, kun vesienmenosta oli niin pitkä aika. Olin tehnyt selväksi, että en halua oksitosiinia, koska sen aiheuttamat supistukset oli niin voimakkaita. No, oksitosiinia kuitenkin sain. Kätilö ei uskonut supistusten tulevan jo minimiannostuksella niin voimakkaina kuin tulivat, vaan lisäsi annostusta. Lopulta kävi niin, että kohdunsuun ollessa 3cm auki sain kipuun jonkun piikin, jonka piti tehota vartissa. Piikin annettuaan kätilö lähti tekemään papereita saliin siirtymistä varten. Kaksi muuta kätilö kuuli mun huudon ja tulivat kiireellä kärräämään mut saliin. Jo matkalla tuli ponnistustarve, mut ehdittiin just ja just saliin ennen kuin vauva syntyi yhdellä ponnistuksella alle minuutissa. Käytännössä sain siis sen piikin, joka ei ehtinyt ees vaikuttaa...

Jos vielä synnyttämään pääsisin, toivoisin luonnollisesti käynnistyvää ja etenevää synnytystä ja haluaisin selvitä ilman kivunlievitystä. Tykkäsin siitä, että heti puskettuani vauvan ulos kipu lakkasi ja hallitsin taas omaa vartaloani. Epiduraalin jälkeen mulla kun jalat ei kantaneet ja olo oli muutenkin takkuinen.

Tyyppä :) tottakai tänne ikätovereiden seuraan!

Tuota oksitosiinia myös sain kaksi päivää ja poltto alkoi olla jo kestämätön ja siihen olisi kaivannut tosiaan jotain. Kävely helpotti jonkin verran - etenkin ulkona kävely, kun sai ajatukset muualle, kevätaurinko oli lämmin ja ilma, kuin morsian :)

Tosin sitä kipua ei olisi kestänyt pidempään...ja sanoinkin, että miksi ei voi saada toista panadolia, kun mitään ei saa...

Lapsen arvioitu syntymäpaino oli 2.7kg, mutta todellinen oli 2.5kg. Ikimuistoinen kokemus

 

[Tähti ★]

Huhhuh, toi on kyllä rankkaa jos menee noin päin!
No, seuraava voi taas muuttaa suunnan..

No mites??? Onko millanen viiva tänään?? (kun ei voi omia viivanpaikkoja tihrustaa niin täytyy jännätä toisten omia..)

Lambi :) Jos testitulos tulee 5 minuutissa, niin taas kaksi viivaa, mutta ei voi selväksi plussaksi tulkita:angelic:
Kuivui roskisplussaksi.

Voi....pläähh

Onkohan tää kierto jo tässä:angelic:
Dpo12/13