40+kuumeilevat-ketjusta plussanneet

Kiva kun laitoit viestiä @ennebee !

Täällä voidaan paksusti, rv 27+5 ja maha on samankokoinen kuin yksösraskauden lopussa. En tiiä mihin asti toi maha ulottuu elokuussa, kun vasta elokuun puolivälissä käynnistys jos eivät itse tule ennen sitä 😅

Sairaslomalla oon ollut jo 24+1 alkaen kun on aika vaivaista tämä oleminen. Sairasloman virallinen syy tais olla ennen rv 37 alkaneet supistukset. Mieliala on oikein hyvä joten mukavaa nyt olla kotona. Mies on edelleen hoitovapaalla edellisestä lapsesta, mikä on tosi hyvä, että hoitaa raskaamman jutut ihan jo tuon 2-vuotiaan nosteluista lähtien.

Raskausdiabetes mulle tuli nyt loppuraskaudessa, tieto sokerirasituksesta tuli 3 viikkoa sitten ja nyt torstaina sain tablettilääkityksen kun arvot ei meinaa pysyä rajoissa. Ilmeisesti erittäin yleistä kaksosraskauksissa, joissa on kaksi istukkaa, kun ne on just ne istukat, jotka erittää hormonia, jotka häiritsee insuliinia tai jotain.

Mitäs muille odottajille kuuluu tai ketkä ovat jo vauvan syliin saaneet? 😊

Niin ja @ennebee n pohdintaan iästä niin mä en oo saanu mitään kommentteja ikään liittyen, mut toisaalta sain ekankin lapsen vasta 37-vuotiaana ja nyt oon 41 ni voi johtua siitäkin. Sulle sanoisin että nautit vaan nyt etkä mieti omaa ikää!
 
Täällä tuhisee 6-viikkoinen sylissä. Arkea on eletty jo tovi ja kulkee tässä menoissa mukana. Imuotteessa häikkää ja sen vuoksi antibioottikuurilla olen tällä hetkellä. Loputtomasti saa pikkuveli ihailua sisaruksilta. Kovasti on jo kasvanut pikkumies. Mukavaa arkea!

Itse mietin ikää siinä alkuvaiheessa, mutta se on kyllä jäänyt ihan kokonaan. Meitä on erilaisia ihmisiä eri elämäntilanteissa eri aikaan. That's it.
 
Nepeta Cataria sanoi:
Kappas, tällainenkin on. Pitänee alkaa kahlaamaan ketju lävitse. Olen varovasti kuumeillut tuolla +40 osastolla jo vuodesta toiseen vaihtelevan aktiivisesti.

Lyhyesti, minulla on kestovauvakuume ja sopiva lapsiluku on "+1". Mittarissa on kuitenkin 45v jo, eli paljon ei uskalla enää haaveilla. Tästä huolimatta plussasin ja nyt mennään 5+4, joululahja olisi tulossa jos kaikki menee hyvin. :Smiling Face With Smiling Eyes:
Click to expand...
Ekassa ultrassa kävi ilmi että kehitys oli loppunut jo 5rvk. Joten haaveeksi jäi joulukuiseni. Noh, eteenpäin elämä vie.
 
Minä hyppään tänne mukaan. Haalea plussa saatu testiin enkä ole vielä montaa kertaa tekstaillut vahvistuuko, etova olo puhui puolesta ja odotan vielä muutaman päivän ja teen toisen varmistuksen.

Kriisiä meinaa väkisin pukata oliko tää varmasti nyt oikea päätös vielä yrittää vauvelia. Oliko teillä muilla alkuun tälläisiä ristiriitaisia fiiliksiä lähinnä omaan ikään/ läheisten reagointiin liittyen? Ja helpottiko ne myöhemmin? Olisi kiva jos joku jaksaisi vähän kertoilla jos on kokenut samalla lailla🙂 la. Olisi helmikuussa ja viiden lapsi tuloillaan. 42v täytin juuri.
 
@Iltatähtikö Kuulostaa tutulta nuo tuntemukset... Ensin toivoo että jospa vielä, mutta sitten kun viivoja alkoi näkyä, niin tuntui/tuntuu että oonko nyt iha päästäni sekaisin, kun vielä yritän.

Olen siis tässä kuussa 44v jo. Ehdin olla 9 viikolle raskaana ja tällä viikolla oli imu, johon toivottavasti loppui raskaana olo ja vuodot.

Mut nyt sitä joutuu miettimään päätöstä sitten oikeasti uudestaan. Nyt vain se ero että lapset tietää (2 täysikäistä lasta ja yks vähän nuorempi) ja osa työkavereista. Oikeestaa se, miks en halunu heille kertoo on, että en halunnu, että muut ihmiset alkaa murehtimaan mun puolesta tai pelottelemaan mitä voi käydä. Kun halusin vaan pysyä mun kuplassa. Mutta aika vähän ihmiset on loppujen lopuks kommentoinu asiaa.

Anopille ja äidilleni en oo uskaltanu sanoo mitään, kun toinen on kyselly, onko meiän lapsiluku täynnä ja toinen on hehkuttanu serkun vauvaa, miten se on ihana. Mut jos kertoisin, niin toinen innostuis liikaa ja toinen huolestuis liikaa (on aiemmin kieltäny, että ei enempää lapsia, kun aattelee että terveys ei kestä.

Tietenki iteki sitä niitä asioita miettii: kestääkö terveys jne. Mutta aikaa on kulunu jo edellisestä niin paljo, että kaikki negatiiviset jutut on unohtunu (paitsi tietenki keskeytynyt keskenmeno)

Ristiriitaset fiilikset varmaan jatkuis vielä pitkälle, kun nytkin jään tuijottamaan lastenvaateosastoa ja vauvoja. 🌈Mutta silti tuntuu, että mitä mä oon nyt oikeen tekemässä! 😱
 
@Iltatähtikö Kyllä mä alkuun mietin, miten lähipiiri mahtaa asian ottaa ja olikohan tällä iällä vauva saaminen vielä hyvä idea. Näitä ajatuksia oli ekan kolmanneksen aikana, kunnes sitten alkoi olla vaan ihania ajatuksia, että saa tämän vielä kertaalleen kokea. Olen nauttinut raskausajasta muidenkin lasten kohdalla, mutta nyt vielä tämä oli astetta erityisempää. Toisaalta kelasin myös, että onhan kaveri- ja tuttavapiirissä tällä iällä muitakin vauvan saaneita. Ja isompien lasten sopeutuminen vei koko raskausajan, niin jännäsin myös, miten mahtavat vauvan syntymän jälkeen ottaa vastaan. No vauvan kotiuduttua ei ole sylejä puuttunut, ennemminkin on saanut toppuutella vauvan hellimisessä.
 
Mulla ei oo oikeestaan yhtään ollu epäilyksiä omasta iästä lasten saamisen suhteen, ehkä kun on kavereitakin jotka ovat saaneet lapsia vasta 35+. Ja sit ku sain ekan oman 37,5v ja tokan 39,5v ja nyt nää seuraavat tulee samaan putkeen 41,5v niin senkään puolesta ei oo tullu ihmettelyä mun iästä. Ymmärrän kyllä että tilanne ja oma fiilis voi olla eri jos on jo aiempia isoja lapsia ja pidempi väli edellisistä. Suosittelisin kuitenkin vaan keskittymään omaan tilanteeseen ja siihen että itse tietää että vielä vauvan haluaa :)

Ja mullakin meni niin että vasta tässä kolmannessa raskaudessa oon todella nauttinut tästä koko raskaudesta 🩷 jotenkin niin ihanaa vaik fyysisiä vaivoja tässä 2kk ennen kaksosten tulevaa syntymää jo on niin mä vaan fiilistelen! Aiemmat kaks raskautta meni vähän ohi et aijaajoo niin oon tosiaan raskaana. 😅 Ehkä mulla kans vaikuttaa että kunhan vaan nää vauvat saadaan terveinä toivottavasti syliin niin tää on mun viimenen raskaus niin sikskin tavallaan fiilistelee enemmän ja on vähän haikeeta 😄
 
Mun mielestä joka raskaudessa on ollut alkuun sellanen pieni "Apua!", joka kuuluu asiaan, kun mieli valmistautuu siihen miten elämä tulee muuttumaan. Tässä viimeisessä raskaudessa tuli lisäksi mietittyä kyllä sitä miten vauva vaikuttaa parisuhteeseen, kun juuri oli tultu tilanteeseen, missä ei oltu niin kiinni lapsissa ja oli enemmän aikaa ja energiaa toinen toisillemme ja itselle myös. Toki myös se, että nyt on vaikeampi touhuta koko porukalla isojen lasten juttuja. Ja kyllä itsekin mietin hetken sitä miyä muut ajattelee. Toteain kuitenkin saman kuin joku täällä, että itse asiassa suvusta löytyy kyllä samanikäisenä lapsen saaneita, joten ei se nyt niin ihmeellistä ole. Toisaalta meidän raskautuminen oli pieni ihme, kun ei edes varsinaisesti yritetty, niin koin, että hänet oli meidän perheeseen tarkoitettu. Nyt meidän bebe on 7vko ja saa myös hellyyttä ja ihastelua yli äyräiden koko perheeltä. Alkuraskauden jälkeen en enää miettinyt muuta kuin, että en osais kuvitella elämää ilman häntä.
 
Kiitos kannustavista viesteistänne kaikille, ihanaa huomata että fiilikset on tuttuja ja varmasti juuri noin että alun jälkeen sitä on onnensa kukkuloilla.

Tuo edellinen (jonka kirjoitin yläpuolelle) olikin kemiallinen lopulta ja huomasin miten raskaasti otin sen, päätettiin sitten vielå yrittää vaikka tuntui että kierto oli sekaisin ja olin varma etten edes ovuloinut. Kappas kummaa testiin pärähti uusi plussa ja tänään viikkoja 4+0
Nyt tunteet todella hyvät ja rauhalliset ☺️
 
Onnea @Iltatähtikö 🩷 Onneksi tärppäsi ilmeisesti heti kemiallisen jälkeen. Vaikka ne ovat niin kovin alkuvaiheessa keskeytyviä raskauksia niin omassa mielessä sitä varmasti jo ajattelee plussatestiä syliin saatavana vauvana ja siten se onkin niin kova juttu 💔

Mulla noin kuukausi vauvojen syntymään. 11.8. alkaa 37+0 ja viime ultrassa viikko sitten lääkäri vähän viittasi että sillä viikolla olis käynnistys. Mutta olen myös kuullut että joskus annetaan odottaa viikolle 38 eli sitten 18.8. jälkeen olisi viimeistään meidän aika.

Oon voinu mielestäni yllättävän hyvin, kävelyillä en pysty yhtään käydä - käytiin viime viikolla 300m päässä kotoa olevassa leikkipuistossa kävellen ja siitä seurauksena olin täysin pois pelistä seuraavan päivän 😅 mutta kun pysyn ihan vaan kotona plus onneksi meillä on terassi/takapiha niin tässä menee ihan jees.

Painonnousu on ollut aika maltillista kun nyt rv33 tullut 13kg ja muutamat ystävät on sanonu nyt parin viikon sisään että näyttää ku olisin hoikistunut vaikka toki maha kasvanut. Toisaalta mun kaverilla kävi kaksosraskaudessa samoin, ilmeisesti kaksi istukkaa ja kaksi vauvaa kuluttaa sit kroppaa niin paljon enemmän.

Mitä teille muille kuuluu? 🍀
 
Tsemppiä @Pikkutytöt viimemetreille ❤️. Tänne kuuluu hyvää! Energinen keskiraskaus menossa, muutaman päivän päästä 18+0. Liikkeet tuntuu jo päivittäin, mut ei vielä masun päälle. Tulevat isosisarukset odottaa pientä myös jo innolla. Oma mieli ei ihan meinaa vieläkään tajuta, enkä meinaa päästä eroon sellaisesta huijarifiiliksestä et mun ei kuuluisi enää saada tätä tai olla tässä ☹️. Tuntuu et kaikki muut äidit on niin paljon nuorempia, ja jännitän et löydänkö esim äitikavereita miten. Ja ajatteleeko kaikki et oon ihan super vanha.
 
Mietin itsekin tuota äitikaveri asiaa aikanaan. Lopulta kävikin niin, että nyt on ainakin kolmella tutulla pieni vauva tai tulossa ja sain uudenkin äitikaverin keskimmäisen uimakoulusta. Meitä 40+ äitejä on varmaan myös enenevästi.
 
Kiva kuulla kuulumisia tässä ketjussa! Jarrusukkia alkuviikkojen jännittäjien pikkuisille ja onnellista odotusta kaikille! ♥️ ♥️♥️

Meillä on sellainen tilanne, että ensi viikolla on edessä suunniteltu sektio. En olisi itse missään nimessä sellaista halunnut, mutta vauva oli päättänyt kääntyä perätilaan pari viikkoa sitten. Kääntöyritystä ei tehty, koska riskit istukan vahingoittumiselle ovat liian suuret, eikä ole myöskään hyviä edellytyksiä perätilasynnytykselle alateitse. Olen nyt tähän muuttuneeseen tilanteeseen yrittänyt sopeutua, vaikka tiukkaa on tehnyt. Minulle sektio on koko odotuksen ajan ollut se suurin pelko ja nyt se sitten tuli todeksi. Onneksi olen saanut vertaistukea esim siskolta ja muutamalta ystävältä, jotka ovat sektion kokeneet. Äitiyspolillakin meillä oli eilen kontrollikäynti ja saatiin jutella lääkärin kanssa asiasta kaikessa rauhassa. Sain moneen kysymykseen vastauksen ja hiukan taas lisää mielenrauhaa.
 
Moosee sanoi:
Tsemppiä @Pikkutytöt viimemetreille ❤️. Tänne kuuluu hyvää! Energinen keskiraskaus menossa, muutaman päivän päästä 18+0. Liikkeet tuntuu jo päivittäin, mut ei vielä masun päälle. Tulevat isosisarukset odottaa pientä myös jo innolla. Oma mieli ei ihan meinaa vieläkään tajuta, enkä meinaa päästä eroon sellaisesta huijarifiiliksestä et mun ei kuuluisi enää saada tätä tai olla tässä ☹️. Tuntuu et kaikki muut äidit on niin paljon nuorempia, ja jännitän et löydänkö esim äitikavereita miten. Ja ajatteleeko kaikki et oon ihan super vanha.
Click to expand...
Tuota minäkin mietin että omasta kaveriporukasta ei tuskin löyty toista raskaana olevaa, mutta toivon että niitä jostain markan varrella kuitenkin tupsahtelisi. Mä pelkään että tää oma ikä vie huomion raskaudessa, en tiedä ymmärrättehän yhtään mitä haen takaa. Lähinnä se että viitataanko neuvolassa ja kaikkialla vaan siihen vai pystyykö ja annetaanko mahdollisuus nauttia ihan normaalisti tästä raskaudesta niinkun aiemmista. Kiva että on tälläinen ryhmä missä saa vertaistukea varmasti aiheeseen☺️

@Calpurnia ja @Pikkutytöt tsemppiä viime metreille molemmille 🥰
 
Iltatähtikö sanoi:
Tuota minäkin mietin että omasta kaveriporukasta ei tuskin löyty toista raskaana olevaa, mutta toivon että niitä jostain markan varrella kuitenkin tupsahtelisi. Mä pelkään että tää oma ikä vie huomion raskaudessa, en tiedä ymmärrättehän yhtään mitä haen takaa. Lähinnä se että viitataanko neuvolassa ja kaikkialla vaan siihen vai pystyykö ja annetaanko mahdollisuus nauttia ihan normaalisti tästä raskaudesta niinkun aiemmista. Kiva että on tälläinen ryhmä missä saa vertaistukea varmasti aiheeseen☺️

@Calpurnia ja @Pikkutytöt tsemppiä viime metreille molemmille 🥰
Click to expand...
Kiitos! ♥️

Ikäasiasta: mie olen 46-vuotias ensisynnyttäjä, mutta neuvolassa tai äitiyspolilla ei ole asiaa kummasteltu ollenkaan, eikä siitä ole mitään numeroa tehty. Ainut asia, jossa ikä vaikutti, oli nämä loppuraskauden äitiyspolikäynnit. Saatiin neuvolasta lähete sinne, mitä ilmeisesti nuoremmille odottajille ei automaattisesti tehdä. Kuulemma istukan toiminta voi alkaa vanhemmalla odottajalla heikentyä aiemmin ja siksi kontrolloivat. Samasta syystä raskauden ei anneta mennä yli lasketun ajan, vaan viimeistään viikolla 40 olisi käynnistetty. Itse olen ollut onnekas terveyden puolesta, kun ei ole ollut esim radia, verenpaineongelmia tai mitään erityisiä kipuja, joita olisi pitänyt seurata. Mutta eihän raskauteen liittyvät vaivat olekaan iästä kiinni ollenkaan.
Oma perhe, muut läheiset ja tuttavat on myös olleet vain ja ainoastaan iloisia meidän vauvauutisesta. Kukaan ei ole möläytellyt mitään ikääni liittyviä hölmöyksiä. Ja meillähän on siis miehenkin kanssa ikäeroa yli kymmenen vuotta, eli todella kypsässä iässä ollaan perheellistymässä. Tämä on meille molemmille ensimmäinen lapsi.

Toivon, että saat iltatähtesi vielä syliin asti ja voit nauttia odotusajasta ilman turhia murheita! 💕
 
Calpurnia sanoi:
Kiitos! ♥️

Ikäasiasta: mie olen 46-vuotias ensisynnyttäjä, mutta neuvolassa tai äitiyspolilla ei ole asiaa kummasteltu ollenkaan, eikä siitä ole mitään numeroa tehty. Ainut asia, jossa ikä vaikutti, oli nämä loppuraskauden äitiyspolikäynnit. Saatiin neuvolasta lähete sinne, mitä ilmeisesti nuoremmille odottajille ei automaattisesti tehdä. Kuulemma istukan toiminta voi alkaa vanhemmalla odottajalla heikentyä aiemmin ja siksi kontrolloivat. Samasta syystä raskauden ei anneta mennä yli lasketun ajan, vaan viimeistään viikolla 40 olisi käynnistetty. Itse olen ollut onnekas terveyden puolesta, kun ei ole ollut esim radia, verenpaineongelmia tai mitään erityisiä kipuja, joita olisi pitänyt seurata. Mutta eihän raskauteen liittyvät vaivat olekaan iästä kiinni ollenkaan.
Oma perhe, muut läheiset ja tuttavat on myös olleet vain ja ainoastaan iloisia meidän vauvauutisesta. Kukaan ei ole möläytellyt mitään ikääni liittyviä hölmöyksiä. Ja meillähän on siis miehenkin kanssa ikäeroa yli kymmenen vuotta, eli todella kypsässä iässä ollaan perheellistymässä. Tämä on meille molemmille ensimmäinen lapsi.

Toivon, että saat iltatähtesi vielä syliin asti ja voit nauttia odotusajasta ilman turhia murheita! 💕
Click to expand...
hei no tämä oli ihana kuulla, kiitos tästä viestistä ❤️
 
Iltatähtikö sanoi:
Tuota minäkin mietin että omasta kaveriporukasta ei tuskin löyty toista raskaana olevaa, mutta toivon että niitä jostain markan varrella kuitenkin tupsahtelisi. Mä pelkään että tää oma ikä vie huomion raskaudessa, en tiedä ymmärrättehän yhtään mitä haen takaa. Lähinnä se että viitataanko neuvolassa ja kaikkialla vaan siihen vai pystyykö ja annetaanko mahdollisuus nauttia ihan normaalisti tästä raskaudesta niinkun aiemmista. Kiva että on tälläinen ryhmä missä saa vertaistukea varmasti aiheeseen☺️

@Calpurnia ja @Pikkutytöt tsemppiä viime metreille molemmille 🥰
Click to expand...
Mulle ei neuvolan eikä synnytyssairaalan puolesta taidettu juuri halaistua sanaa sanoa iästä. Toki muutamiin asioihin vaikuttaa ja on riskitrkijänä, mutta ei itsellä vaikuttanut neuvolan eikä synnärin toimintaan.
 
Hei ihana kuulla kaikkien kuulumisia! :smiling-eyes:

Ikäkysymyksestä niiin ei oo mullekaan sanottu iästä mitään mikä ei liittyisi täysin johonkin lääketieteelliseen faktaan, tarkoitan esim. mini-asa aloitettiin koska pari ehtoa täyttyi (toinen mun ikä 41v ja toinen että on kaksosraskaus) ja samoin sokerirasitukseen tuli lähete sekä alku- että keskiraskaudessa parin syyn vuoksi (ikä ja aiemmat suurehkot vauvat 4,3 ja 4,2kg vaikka toki eivät ylittäneet sitä 4,5kg mikä olisi automaattinen tuplasokerirasituksen aihe) ja sitten vielä kun keskiraskaudessa tuli raskausdiabetes viikolla 24 niin vaikka suurin syy on kaksosraskauden kaksi istukkaa kun on epäidenttiset tulossa niin siinä mainitsi että myös ikä lisää radin riskiä. Itse kyllä oon täysin varma että syy on kahdessa istukassa.

Pitkä selostus lyhyestä asiasta mutta tarkoitan vaan kans sitä että täysin on kohdeltu mua niinkuin varmaan kaiken ikäisiä raskaana olevia terveydenhuollossa eli ainakaan ammattilaisten puolelta ei varmasti tule mitään ikävää!

Mulla ei nyt ole myöskään ketään samanikäistä kaveria raskaana, mutta vuotta nuorempi ystäväni yrittää esikoista ja sitten toisaalta yksi hyvä kaveri joka on mua kaksi vuotta vanhempi sai lapsen mun ikäisenä kaksi vuotta sitten että sikäli on suht saman ikäistä vertaistukea. Uskoisin ettei kukaan sen kummemmin ihmettele nelikymppistä äitiä, se on jo niin yleistä nykyään! :Four Leaf Clover:
 
Takaisin
Top