2+ lasta odottavat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja mannikka
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kirjoittelenpas minäkin tänne jotakin meidän sekalaisesta perheestä :Heartred Tosiaan uusperhe ollaan. Minulla itsellä biologisia lapsia neljä, kaksi poikaa -99 ja -06 ja kaksi tyttöä -02 ja -03. Miehellä myös neljä lasta. Tytöt -00, -02 ja -04 sekä poika -11. Pääsääntöisesti meillä asuu minun lapset sekä miehen kaksi. Toiset kaksi käy vuoroviikoin. Tilaa tarvitsee siis talossa sekä pitkiä hermoja. Miehen kanssa yhteisestä lapsesta alettiin puhumaan jo 2014 kesällä. Siitä asti tätä on sitten odoteltu. Tällä hetkellä mies koko aikaisessa paniikissa, meneekö raskaus kesken kun niitäkin tässä on ollut. Minulla luottavaisempi mieli kun oireita on aika paljon. Välillä käynyt mielessä oireiden perusteella jo että kaksi tulossa :3sometai kolmospojat :grin. Vahva tunne on että tämä on tyttö. Olen nimittäin nähnyt tästä lapsesta unia jo puoltoista vuotta sitten. En tiedä uskooko kukaan, mutta näen asioita tulevasta ja siksi tämä tunne niin vahva. Ihan kuin olisin tytön jo tavannut monta kertaa :Heartred
Vanhinhan poika minulla täyttää 17 vuotta ja toisesta päästä alkaa lapsia lappaa ulos omaan elämään. Minusta on ihanaa, että saan tämä mahdollisuuden olla uudelleen äiti vauvalle ja mahdollisuus olla kotona pidempään lapsen kanssa kuin koskaan aikaisemmin.
 
Jos kaikki menee hyvin niin meille tulossa toinen lapsi :) ikä eroa tulisi 1v 1kk :) esikoinen on poika :) mulla ei ole suunnitelmissa kuin kaksi lasta ja juurikin pienellä ikä erolla :) ajattelin että tekemisessä kestäisi kauvemmin kun esikoista yritettiin 1v 8kk mutta uusin tulokas tärppäsi heti ekasta kierrosta olen aika yllättynyt mutta erittäin onnellinen :) nyt menossa rv 4+6 :)
 
Onko teillä muilla uusinta kierroksella olevilla vielä menneet normaalit housut? Itsellä lienee viikkoja 6+6, mutta varsinkaan iltapäivästä ei voi enää pitää housuista nappia tai vetskaria kiinni. :wideyed: Ja toisaalta mammahousut ei pysy jalassa, koska maha on niin pieni.
 
Mun piti viimeksi ottaa mammahousut käyttöön 12+ viikolla, saa nähdä miten tällä kertaa :D

Meille on siis tulossa esikoisen seuraksi toinen sähikäinen, jos kaikki menee hyvin niin ikäeroa tulee muutamaa viikkoa vaille 2 vuotta. Itse olen ihan tyytyväinen tähän ikäeroon, sillä nyt jää vielä hyvin peliaikaa opettaa tuo poitsu päiväkuivaksi ennen seuraavan tuloa. Tai saa nyt nähdä.

Haikeutta aiheuttaa jo tässä vaiheessa raskautta tieto siitä, että toinen lapsi tulee olemaan viimeisemme. Viimeinen kerta raskaana... absurdi ajatus, varsinkin kun ikääkin vasta 23 ja viimeksi todella nautin raskaudesta sekä imetyksestä. Muut ystäväni vasta aloittavat perheen perustamista siinä vaiheessa kun meillä lapsiluku on jo täynnä. Hassua.
 
Mä kävin just eilen ostamassa h&m parit mammaleggarit. Oon muutenkin tosi ylipainonen että enemmän sitä viihtyy joustavissa ja peittävissä vaatteissa :) No, en nyt mihinkään telttaan pukeennu. Vähän kyl kauhistuttaa miten iso maha tulee..... Mut tosiaan kun mulla on iso maha muutenkin, niin tod.näk. vasta siellä puolen välin kieppäillä alkaa näkyä niin että ulkopuoliset huomaa eikä vaan luule mun taas lihonneeni...
 
23andpregnant meillä ihan sama juttu. Ikää mulla 23 ja tämä toinen tulokas jää viimeiseksi on kyllä omalla tavalla haikea ajatella että tämä on viimeinen kerta raskaana. Itse nautin raskaana olemisesta :) meillä tosiaan tulee ikä eroa vain 1v1kk mutta kaksi kärpästä samalla iskulla ja on sisaruksista seuraa toisilleen kun kasvavat :)
 
Mä oon 22 ja ollaan puhuttu että tää toinen ois viimeinen, ihan täysin varmahan ei voi olla mutta meistä tuntuu että kaks ois meidän luku :) Välillä tulee hirvee ressi että pitää nyt niin nauttia ku viimestä kertaa raskaana :D Haikealta tuntu myös ajatus viimeisestä plussatestistä :D Meille tulee n 1v7kk ikäeroa että vilskettä varmasti on mutta me nähtiin niin paljon parempana pieni ikäero meille :)
 
No mukava kuulla, että en yksin painiskele näiden haikeiden tunteiden kanssa. :) Hyvin pystyn samaistumaan teidänkin ajatuksiin ja tilanteisiin.

Jotkut saattaisi pitää hulluna kun sanon nauttivani raskaudesta ja jopa synnytys oli ihan miellyttävä kokemus. Mutta kun mulle vaan tuli ekan aikana niin naisellinen ja (inhottava sana, mutta kun en nyt muuta keksi) voimaantunut olo, kun kroppa teki sitä mitä sen on tarkoitettu tehdä.

Ennen ensimmäistä lasta olin aina ajatellut kahden olevan hyvä luku. Heti synnytyksen jälkeen kuitenkin tajusin haluavani ehkä jopa kolme lasta. Mies ei kuitenkaan innostunut ajatuksesta ja päätin tehdä kompromissin. Onhan se ihan taloudellisestikin järkevää, kun molemmat olemme matalapalkkaisissa ammateissa. Kahdelle lapselle pystymme tarjoamaan niin henkisesti kuin taloudellisestikin kaiken tarpeellisen.

Nyt pitää sitten vain keksiä joku pysyvämpi ehkäisy seuraavan syntymän jälkeen. En nimittäin halua, että sitten kymmenen vuoden päästä saan jonkun hormonimyrskyn ja vauvan hajun perässä jätän pillerit salaa pois ja PUFF, iltatähti tuloillaan. :D
 
Mä olen ajatellut pyytää steriloinnin tämän kolmannen jälkeen, meidän lapsiluku on tän jälkeen täynnä ja en halua käyttää hormonaalista ehkäisyä, enkä liioin halua vierasesineitä itseeni.
 
Meillekin tulossa toinen ja mä täytän 27v. parin kuukauden päästä. Mä ajattelen vain että ei ainakaan välttämättä tähän palaan nyt sitten kolmatta mutta koska olen vielä sen verran nuori niin katsotaanpa vielä tilannetta sitten tuolla 3kympin tuolla puolen ;)

Toisaalta olis kyllä ihana tehdä nyt vielä kolmaskin pienellä ikäerolla toiseen, mutta koitetaas nyt eka saada tämä toinen syliin :)
 
Olen kyllä kateellinen kaikille raskaudesta nauttiville! :) Ekan raskauden perusteella mun kroppa on kuin luotu olemaan raskaana ja hanskaamaan homma, mutta pää ei. En tiedä onko kyse iästä (olin jo ensimmäisellä kierroksella kolmekymppinen) ja sen tuomasta painolastista vai ylipäätään mun stressailevasta luonteesta. Varasin huomiselle ajan ravitsemusterapeutille. Katsotaan olisiko siitä apua noihin panikointeihin. :)

Minäkin olen ajatellut pyytää steriloinnin jos ja kun tämä pikkuinen joskus saadaan kunnialla maailmaan.
 
Ollaan miehen kaa puhuttu kolmesta ja jos tän kanssa menee kaikki hyvin niin ehkäsyä en alota, imetys ehkäsee minkä ehkäsee. Ja sit kolmannen jälkeen piuhat poikki. Ei noi hormonit oikeen sovi miullekaan..
 
Meille on yksi poika kohta puolitoista vuotias ja ikäeroksi olisi tulossa reilu 2 vuotta. MIelestäni se on ihan hyvä. Pienempikin ikäero olisi saanut olla, mutta toisin kävi. Vähän jännittää miten sitä sitten jaksaa kahden pienen kanssa, Kotona olen vielä, enkä siis menossa vielä vähään aikaan töihin. Esikoista imetän vielä ja öisinkin. Tästä yösyötöstä meinaan pojan jotenkin vieroittaa tämän raskauden aikana. Apua, miten? :)
 
Mulla on meneillään nyt toinen vuorokausi ilman tissitakiaista ja menty vierotus lapsentahtisesti :) Eli en ole ite aikoihin enää tarjonnut rintaa vaan poika on pyytänyt kun haluaa. Maidon tulo alkoi selkeästi hiipua joku aika sitten ja poika vetikin vain pari imaisua ja ilmoitti kiitti ja lähti touhuamaan omia juttujaan. Mä siis imetin kuopusta 1v7kk ja 3vrk :D olen ihan tyytyväinen kestoon, molemmille sopiva pätkä. Esikoinen vierotti itse itsensä jo 8,5kk iässä.
 
Meillä mies ilmoittautui vapaaehtoiseksi laittamaan itseltään piuhat poikki tämän jälkeen. Tosin heti sen sanottuaan ryhtyi hiljaisella äänellä miettimään: "Mutta sehän saattaa kyllä sattua...". Mää sitten siihen että niin, synnytyshän ei satu yhtään. :D Se piuhojen katkaisu kuitenkin taitaa olla nykyään melko rutiini toimenpide ja ehkä ihan päiväkirurgian puolella tehtävä...?

Mulle ennen esikoista sopi kyllä pillerit hyvin (6 vuotta ehdin syödä), mutta ajatus että pitäisi syödä ylimääräisiä hormoneja seuraavat 20 vuotta ei hirveästi innosta. Kuparikierukka toki vaihtoehto, mutta jotenkin ei nappaa, kun hormonaalisesta kierukastakin tuli ihan kauheat oireet. Jospa piuhojen katkaisu nyt sit ois vähintä mitä tuo mies voi tähän lisääntymiseen liittyen tehdä. :)
 
Meillä vieroitettiin esikoinen yösyötöistä vaiheittain. Ensin 8kk iässä siirryin antamaan tissin sijasta pulloa yöllä, kun ajattelin heräävän puhtaasti sen tissin perään. Siihen mennessä olin jo ihan rikki, kun ensin refluksin, sen jälkeen mahaoireiden ja ties minkä takia meillä oltiin herätty koko poitsun pieni elämä varmaan vähintään se 10 kertaa yössä, huonoimpina triplasti enemmän.

No kolme kuukautta jaksoin ravata lämmittämässä pulloja sen kolmisen kertaa yössä kunnes meni hermo. Poika siis heräili kolmen syötön lisäksi melkein tunnin välein vieläkin, itse vain rajoitin syötöt tuohon määrään. Paikallinen unineuvoja sitten sanoi sen mikä jo tiedettiin, mutta ei jotenkin saatu tehtyä käytäntöön. Että poika heräilee, koska on epävarma mitä palvelua tulee saamaan. Koska rajoitin syöttöjä, ei lapsi ymmärtänyt miksi välillä saa maitoa ja välillä ei. Siispä sitten kerrasta loppu yösyötöt tuona päivänä. Yhtenä yönä heräili 2 tunnin välein, sitten enää muutaman kerran ja lopulta nukkui ensimmäisen kokonaisen yönsä. Siitä asti nukkunut 11-13 tunnin unia, toki joskus heräilee esim. hampaiden takia.

Itse koin neuvolan taholta kovaa painostusta unikouluun jo 6kk iässä. En kuitenkaan missään nimessä kokenut pojan vielä silloin olevan henkisesti valmis tai edes pärjäävän ilman maitoa pitkää yötä. Varsinaista unikoulua ei siis pidetty edes syöttöjen lopettamisvaiheessa, vaan oltiin vieressä kun itkeskeli ym.
 
Meillä mä onnistuin hyödyntämään "herkkyyskauden" ja yösyötöt loppui kuin itsestään! Oikeasti vieläkin ihmettelen miten helposti onnistui :) Meillä oli yöt ollut turhan katkonaisia ja pojalla ikää noin 10kk. Sitten just kun olin päättänyt että vien lääkäriin, jos olis vaikka oireeton korvatulehdus, niin poikahan nukkui yhden yön heräämättä ollenkaan! Tai niin että tyytyi vaan tuttiin :) Siitä päätin että nyt loppuu yöimetys :) Toinen yö oli vähän hankala, semmoinen 1,5h meni hereillä keskellä yötä. Mutta seuraavat yöt sitten menikin jo tosi hyvin :) Yösyötöt loppui siis kuin itsestään :) Ei tarvinut pitää mitään unikoulua jota vähän ajatuksena kammosin.

Ja nyt 1v 1kk iässä siirtyi omaan huoneeeseen ja on siellä kohta viikon nukkunut :) Ja öistä on tullut niiiiin rauhallisia :) Ihanata :p Nyt aamuheräämisetkin on paristi venynyt reilusti yli 8.00 kun ennen poika heräs noin 7.00 aikaan :)
Saa vähän tämäkin mamma kerätä yöunia ennen kuin raskaus (ja vauva) alkaa valvottaa :grin
Esikoinen on nyt aina ollut tosi hyvä nukkumaan :happy:

8kk neuvolassa ei kyllä ollut mitään painostusta yösyöttöjen lopetukseen :) Täti totes vaan että jatkaa niin kauan kuin itse jaksaa :)
 
Meillä oli vähän sama tilanne, 11 kk iässä loppui yösyötöt tosi helposti. Sitten tuli isoja ja pieniä muutoksia elämässä, ja 1v2kk ei muuta tehnytkään ku tissitteli yöt. Mulla hajos pää siihen valvomiseen ja mies muutti tytön huoneeseen. Nyt nukkuu yksin "läpi yön" eli herää lähes joka yö pari kertaa ja mies menee rauhoittelemaan. Mä en edelleenkään voi mennä yöllä samaan huoneeseen tai alkaa mahdoton tissinhimo :D Mua niin harmittaa, että meillä tuli muuttoa, pk aloitus ym. tuohon yhteen kohtaan ja otettiin reippaasti takapakkia. Mut eipä mitään voi enää.
 
Ja nyt se sit just heräs ku mies ei oo kotona. Voi perse, onko tää joku karman laki, että heti kun kirjoitan tänne, ni käy näin?!? :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top