1. Luukku

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021

1. Luukku​

1669871774913.png

🌟🌟🌟

Taneli-tonttu oli juuri valmistunut Korvatunturin tonttuakatemiasta. Hän oli oikein ylpeä saamastaan erikoiskoulutuksesta Kodin jouluntuoja -tontuksi. Hänen isovanhempansa eivät lainkaan ymmärtäneet tällaista titteliä ja työtä. He itse olivat toimineet vakoilijatonttuina. Mitä se tällainen oli, jos Pukille ei enää kuulunut raportoida, ketkä oli kilttejä. Taneli oli alkuun yrittänyt selittää heille, että kaikki lapset ansaitsivat ja saivat lahjoja ja tontuilla oli muita tärkeitä tehtäviä, mutta luovuttanut sitten. Ei vakoiluakaan ollut täysin lopetettu, mutta siinä pääpaino oli sopivien lahjojen selvittämisessä.

Sitä Taneli ei kertonut isovanhemmilleen, että häntä jännitti kovasti lähteä ensimmäistä kertaa matkaan. Mutta ystävälleen Taunolle hän myönsi sen jonottaessaan konttoritontulle saamaan tiedot perheistä, joita hän hoitaisi. Tauno, joka oli jo viime jouluna ollut samoissa tehtävissä, rohkaisi Tanreia ja vakuutti kaiken sujuvan hyvin. Lopulta Taneli sai konttoritontulta pienen kirjekuoren. Kuoresta löytyi yksi osoite "Mäkikatu 17, Kukkulakaupunki". Taneli oli ihmeissään. Eikö hän saanut kuin yhden perheen? Kyllä hän enemmästä selviäisi! Pettyneenä hän asteli tonttuportille ja portista läpi.

Portin toisella puolella Taneli oli pudota nenälleen, sillä tonttuovi, joka oli hyvin sievä, oli asetettu lattialistan päälle. Taneli onnistui juuri ja juuri säilyttämään tasapainonsa ja hypähtämään lattialle. Vasta sitten hän muisti, ettei häntä saanut nähdä ja katseli ympärilleen. Huone, johon hän oli tupsahtanut oli onneksi tyhjä.

Taneli livahti piiloon ja kaivoi kirjekuoren esille tutkiakseen keitä hänen kohteessa asui.

"Ensimmäinen kerros:
Niemiset: Kolme vuotias tyttö, viisi vuotias poika, kaksi aikuista.
Virtanen: Yksi aikuinen.

Toinen kerros:"

Ahaa, osoitteessa Mäkikatu 17 on kerrostalo, Taneli oivalsi. Hän luki tyytyväisenä kirjeen loppuun ja lähti sitten viemään jokaiseen kuuteen kotiin ensimmäisen tervehdyksensä.


🌟🌟🌟

Kerrotko sinä lapsillesi tontuista? Onko teillä tontut vakoilijoita vai ilon tuojia? Millaisia tontut olivat sinun lapsuudessasi?
 
Isomummolassa tontut olivat läsnä läpi vuoden, ohjaten toimimaan ihmisiä muita kohtaan oikein. Pistävä silmäinen saunatonttu asui pihasaunassa, nukkui usein ylä lauteiden alla tai pyyhepinon takana. Asunaan lantiolle kiedottu pyyhe, lyhyet huopatossut ja pään suojana huopahattu. Se pahoitti herkästi mielensä tai jopa suuttui jos esim. vesipata jäi ajoissa täyttämättä, niinpä seuraavat saunojat saattoivat löytää muurahaisia pyyhkeistä.
Aittatonttu yritti kesäisin pitää ampiaiset poissa nukkuma-aitoista. Sen työtä helpottaakseen ovet piti välttää ovien turhaa aukipitämistä. Pitääkin kysyä äidiltä että mitä siellä tapahtui, mikäli aittatonttu mielensä pahoitti...
 
Meillä tontut ovat joulupukin apureita jotka raportoivat pukille erilaisia asioita. Niitä näkyy ikkunoista yms ja lapset etsivät mm niiden jälkiä metsäretkillä.
 
Tontut kurkkivat ikkunoista jos on ollut kiltisti. Tämä teoria tuli päiväkerhosta jossa kävin. Kotoa en muista, että olisi ollut puhetta tontuista. Huomaa, että lapsuudesta on jo jonkin aikaa, sillä tätä en ole kuullut vuosiin..

Omille lapsille en kerro tontuista sen enempää. En halua mitää tonttujen vakoilemisella uhkailemista että pitää olla kiltisti, jotta saa lahjoja. Isompi lapsi on sitä mieltä, että tonttu kuuluu jouluun ja halusi laittaa oman tonttukoristeen ikkunaan. Jutellaan aiheesta lisää mahdollisesti kun ikää tulee enemmän, ja tulee lisäkysymyksiä. :smiling-eyes:
 
Tontut kurkkivat ikkunoista jos on ollut kiltisti. Tämä teoria tuli päiväkerhosta jossa kävin. Kotoa en muista, että olisi ollut puhetta tontuista. Huomaa, että lapsuudesta on jo jonkin aikaa, sillä tätä en ole kuullut vuosiin..

Omille lapsille en kerro tontuista sen enempää. En halua mitää tonttujen vakoilemisella uhkailemista että pitää olla kiltisti, jotta saa lahjoja. Isompi lapsi on sitä mieltä, että tonttu kuuluu jouluun ja halusi laittaa oman tonttukoristeen ikkunaan. Jutellaan aiheesta lisää mahdollisesti kun ikää tulee enemmän, ja tulee lisäkysymyksiä. :smiling-eyes:
Vakoilun, jopa pelon ilmapiiriä, en halua minäkään pienen elämään tuoda.
Utelias ja vaikka touhuilevakin tonttu saa saunaa vahtia ja vaikka hätistellä sieltä hämähäkit pois.
Juoskoon toinen tonttu joulupukille kertomaan miten hyvin kuperkeikat sovitussa paikassa sujuvat.
 
Meidän taapero on nii pieni ettei sillä tavalla vielä ymmärrä. On silti innoissaan tontuista ja pitikin ostaa tonttu koristeita kotiin.
Mut todellakin aion kertoa kaikki tonttu, joulupukki ja hammaskeiju sadut. Minusta ne on ihania ja lapsuuteen saa kuulua vähän taikaa. 🥰
 
Omassa lapsuudessa jouluna tontut hiippaili ja vahti ollaanko kiltisti🧑‍🎄 Myös kotitontusta puhuttiin ympäri vuoden.

Tulevaisuudessa haluan kyllä kertoa myös lapselle tontuista koska musta ne kuuluvat jouluun ja tekevät joulusta jännittävempää lapselle😇:red-heart:
 
Tontut ovat ilon ja joulun tunnelman tuojia:santa❤️ Ja Joulupukin apureita Korvatunturilla.
Muistan että lapsuudessa ajattelin samoin. Tuli katsottua mallia telkkarista.
 
Muistinpa juuri, tallikissan selässä ne tontut navetan ja talon välillä ratsasti ja ulkona lumessa liikkuvat. Isomummohan pisti kissan yöksi ulos, jotta tontut pääsivät helpommin kaikkien unta/ yörauhaa vartioimaan.
Helpotus olikin suuri, kun tiesi etteivät kummitukset tms möröt pääse yöllä mistään pimeästä kimppuun hyökkäämään esim satunnaisen vessa käynnin yhteydessä. Ja helpottihan se tonttu apulaisen vartiointi myös isomummoa, kun lapset uskalsi mennä yksin vessaan...
Kummallisesti se kissa vain yön aikana oli päässyt takaisin sisälle. Tonttujen avulla varmaan?
 
Kun olin lapsi, meillä kävi tonttuja vakoilemassa, ollaanko kiltisti. Tontut oli kuitenkin myös kivoja, ne toi joskus joulusukkaan suklaata ja tekivät leluja Korvatunturilla. Vaikka vakoilevista tontuista ei ikäviä muistoja löydykään, meillä ei tontut vahdi, onko lapset kilttejä. Lahjoja kyllä tekevät ja sukkaperinteen olen myös tuonut mukaan. Esikoinen tosin tietää jo, että isi tai äiti sujauttaa suklaat sukkaan.
 
En muista yhtään ite millo oisin tajunnut et tonttuja ja joulupukkia ei oo. Onko muilla muistikuvaa? Ei oo jääny mitää traumoja nii uskallan kertoo näitä tarinoita lapsellekin. 🎅

Muistan kyllä uskoneeni lapsena näihin kaikkiin, mut muistan myös et kun olin isompi nii pidin salaisuuden pikku sisaruksilta ja oli ihanaa seurata kun he vielä usko joulupukkiin ja tonttuihin. 🥰
 
En muista yhtään ite millo oisin tajunnut et tonttuja ja joulupukkia ei oo. Onko muilla muistikuvaa? Ei oo jääny mitää traumoja nii uskallan kertoo näitä tarinoita lapsellekin. 🎅

Muistan kyllä uskoneeni lapsena näihin kaikkiin, mut muistan myös et kun olin isompi nii pidin salaisuuden pikku sisaruksilta ja oli ihanaa seurata kun he vielä usko joulupukkiin ja tonttuihin. 🥰
Mäkin muistan Korvatunturin taian haihtuneen joka paikkaan ehtivän pukin osalta ekaluokan jouluna. Tätä omaa salaisuutta en pikkusisaruksille avannut, vaan toimin kuten sinäkin. Oli niin kiva saada auttaa illuusion siirtymisessä.
Mummolan perustontut pysyivät uskomuksissa kauemmin ... Olen niiden osalta kertonut mummon kuultuja tarinoita myös ulkolaisille saunojille, jotka parhaimmillaan pitävät niitä aivan normaalielämään kuuluvina suomirealismina. Eräs vieras jopa ohjeisti ystäväänsä tarkastamaan pyyhkeen muurahaisten varalta ...
 
Ite oon ollu varmaan siinä 6v tienoilla ku tajusin kuka joulupukki oli koska se oli mun kummisetä 😁 Ajattelin omien lasten uskoa niin kauan kun haluavat. Joulussa muutenkin sellaista pientä taikaa.
 
Mä oon aina pitänyt tontuista, jopa enemmän kun pukista, jota pelkäsin 4-5 vuotiaana 😅. Meillä kerrottiin tarinoita saunatontusta, joulutontuista ja siihen aikaan kun Sauhu-Santtua tuli telkkarista niin taisi meilläkin asua omakotitonttu, sillä Sauhu-Santtu on kuulemma myös vienyt mun tuttipullon tai tutit silloin kun syönti on loppunut 😂 joulutontut oli hyväntahtoisia tarkkailijoita. Joulunalusaikaan niitä koitettiin iltamyöhällä saada kiikkiin sisarusten kanssa. Tonttujen tärkeä tehtävä oli kuljettaa kirjeet joulupukille. Aattoaamuna tontut olivat tuoneet jonkun pikkulahjan, esim pienen lego-paketin tai muuta siistiä askarreltavaa, kuusen alle. Tämä perinne on alkanut silloin kun mun pikkusisarukset on tulleet pahimpaan joulukihinä-"äiti joko nyt se pukki tulee?"-ikään, eli se on ollut meidän äidiltä loistava keksintö pelata vähän rauhallisuutta lisää aattoon ja illalla saapuvan pukin odotukseen, kun pienimmät on pari tuntia vähintään askarrelleet paketin parissa 🤣 omalle lapselle aion kertoa paljon tarinoita eri paikoissa asuvista tontuista 😍
 
En muista yhtään ite millo oisin tajunnut et tonttuja ja joulupukkia ei oo. Onko muilla muistikuvaa? Ei oo jääny mitää traumoja nii uskallan kertoo näitä tarinoita lapsellekin. 🎅

Muistan kyllä uskoneeni lapsena näihin kaikkiin, mut muistan myös et kun olin isompi nii pidin salaisuuden pikku sisaruksilta ja oli ihanaa seurata kun he vielä usko joulupukkiin ja tonttuihin. 🥰
Mä tajusin eka luokalla ettei joulupukkia ole tai mitään muitakaan satuolentoja. Sitä ennenkin oli ollut jo vähän jotain aavistelua.

Omassa lapsuudessa tontut kurkki joulun alla ollaanko kiltisti ja veivät lahjatoivekirjeen joulupukille. Samaa pientä jouluntaikaa ollaan yritetty tuoda myös omille lapsille, vaikka alunperin oltiin lasten isän kanssa ajateltu ettei lähdettäis mukaan mihinkään tällaiseen.
 
Joulutonttu piti huolen että vuosi meni suht kiltisti, etenkin lähempänä joulua. Kerran isä laittoi tonttulakin päähän ja kurkkasi parvekkeelta kohti toisen huoneen ikkunaa. Olin huutanut kurkku suorana. En itse muista mitään.

Saunatonttu suuttui jos saunassa oli liikaa meteliä ja jotta saunatonttu pysyi tyytyväisenä sitä tervattiin säännöllisesti (oli siis tervatonttu)

Omille lapsille varmasti kerron myös tontuista. Sillä saa myös omaa elämää helpotettua toivottavasti ja pysyypähän joulu maagisena niin kauan kun uskoo 😍
 
Mun lapsuudessa tonttuja ei juurikaan koskaan näkynyt mutta ne kuulemma kuulevat ja näkevät kaiken. Aina oli terassilta kirje viety, kun sen sinne jätti. Ovelia nuo tonttuset 😉 Isä nosti aina joulukuun alkupuolella aivan hirveän (isän siskon tekemän) ison tonttu-ukkelin hyllyn päälle ja se oli pelottava. Sieltä se tuijotti mihin ikinä menikään, tuli uniin 😄😄 Nykyään se kapistus ei ole enää niin hirveä mutta edelleen joka joulu se kököttää sielä hyllyn päällä olohuoneessa mun vanhempien luona.

Omalle lapselle puhun tontuista kivoina ja jekkuja rakastavana tyyppinä. Tonttu pääsee mihin haluaa ja onkin parvekkeelta lapsen kirjeen ottanut. Tonttuovesta tonttu pääsee meidän kotiin sisälle ja jättää välillä yllätyksiä tai jälkiä käynniltään 🤭
 
Takaisin
Top