Äidiksi ensi kertaa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nymeria
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hejsan!

Ilmottaudun myös tännekin palstalle:) Eli esikoinen meidän perheeseen haaveissa. Minä 24 v ja mies 28.Yhteistä eloa takanapäin 2,5 vuotta, kihloissa vuosi.  Yrityskertoja 1 takana päin. Pillerit olleet pois käytöstä jo helmikuusta alkaen, mutta mies kaipasi totuttelua tilanteeseen. Viime kierrossa sitten näytti vihreää valoa ja nyt käynnisty toinen kierros. Täti tupsahti kylään sunnuntaina ja nyt pakkaillut kamojaan monta päivää. Ensi viikolla hyödynnetään siis päivät kunnolla;) Kierto mulla melko tasainen vaihdellen 25-28 päivää. Pahoittelut, että näin omaa napaa tuijottelin alkuun, mutta kunhan tutuiksi tullaan niin pystyn varmasti teille kaikille paremmin kirjoittelemaan:)

Hyvää alkanutta viikonloppua teille kaikille! Plussatuulia <3
 
Hei Berliininmunkki :) Tervetuloa! Tällä palstalla on ollut viime aikoina hiljaista, mutta sitten Elena kirjoitti tänne, joten minäkin uskaltauduin mukaan... Mitähän vanhemmille palstalaisille kuuluu, vieläkö riittää ajatuksia tästä aiheesta?

Noista peloista voisin sanoa, että nuorempana pelotti äidiksi tuleminen niin paljon, etten ollut varma, haluanko ikinä lapsia. Pelkäsin synnytystä ja sitten arkea kotona, esim sitä, että en vaan jaksa ja että on koko ajan sotkuista jne. Nää pelot on kumminkin hälventyneet paljon ihan tässä parin viime vuoden aikana, mikä on ollut ihanaa. Ehkä ne jossain vaiheessa tulevat jossain määrin takaisin, mutta nyt eivät vaivaa ja uskalsin alkaa yritykset. Puolisokin oli valmis kun minä olin valmis emoticon Sen jälkeen kun alettiin yrittää, on pelottanut eniten se, että jos joudutaankin yrittämään kauhean kauan. Se olisi kovin stressaavaa, ja pelkään myös et siitä saattaisi tulla ongelmia seksielämään. Ja pieni pelko hiipii mieleen, että alotettiinko sittenkin liian myöhään yritykset, jos tuleekin jotain ongelmia... Mä oon nyt 29, mies on 33. Mutta varmaan tällaisia ei vielä kannattais murehtia. Suurimman osan ajasta oonkin ollut ihan positiivisella mielellä. Mutta kyllä näitä vauvajuttuja tulee vaan vatvottua päässä, ei niitä voi olla ajattelemattakaan :) Mut täytyis koittaa pitää se sellaisena mukavana haaveiluna ja nauttia tästäkin elämänvaiheesta.
 
Huomenta! Olen samaa mieltä elennan kanssa tuosta, että yrittäminen on toistaiseksi se pelottavin osuus.. Siis että jos ei mitään tapahdukaan, ja seksielämästä tulee pelkkää suorittamista ja kaikki energia menee oman kehon tarkkailuun. Mutta totta on varmaan se monesti kuultu viisaus, että stressi on paras ehkäisykeino. Kun vaan osaisi olla stressaamatta!

En usko elenna, että tuota ikäasiaa kannattaa murehtia. Eikös synnyttäjien keski-ikäkin ala nykyisin olla jotain 28? Tuntuu, että lasten hankkiminen yli 30-vuotiaanakin on nykyisin ihan tavallista. Vaikka täytyy myöntää, että itselläkin on käynyt mielessä, että onkohan ne hedelmällisimmät ajat jo menneet aikoja sitten... Mutta ei mietitä sitä, ja koitetaan ottaa ilo irti tästäkin elämänvaiheesta! :)
 
Toivottavasti saadaan ketju heräämään. On niin hyvä jakaa ajatuksia kaiken tämän keskellä muiden kanssa kun ei mies aina ymmärrä. Lisäksi tämä "yrittäminen" on pidetty muilta salassa, joten tukea ei muualta saa:) Itse en halua mitään kyselyitä muilta että "joko tärppäsi". :)
Tämä on meillä nyt toinen yrityskerta, mutta kyllä omissa toiveissa itselleni kehitin "hieman" oireita. Pelkoni kohteet tällä kohtaa on siinä kauan joudumme vielä odottamaan pienokaista omaksemme. Uskon, että synnytyspelko tulee sitten myöhemmin. Toki pitäisi enemmän kuunnella positiivisia synnytyskertomuksia niin sitten ei pelota:)
Elenna minun mielestäni sinun ei myöskään kannata murehtia ikäasiaa, kuitenkin synnyttäjien keski-ikä on siinä 27-28 paikkeilla. En usko että sinulla hedelmällisyys niinkään vielä olisi heikentynyt. Koitetaan mennä positiivisella mielellä vielä yhdessä eteenpäin, eikös niin tytöt:)
Tänään meillä ollut siivouspäivä ja minä olenkin ahkeroinut kun mies ei ole kotona:) Nyt asunto kiiltää ja kynttilät ovat löytäneet paikkansa. Huoh terassin lakaisu olisi vielä edessäemoticon
 
Terve tytöt, minäkin liityn keskusteluun.

Ikäasiaan haluaisin sanoa sellaista, että itsekin ikäneitona tunnen olevani vasta nyt oikeasti valmis äidiksi ja esimerkiksi pikkuihmiselle. Ensin piti elää omaa nuoruutta, opiskella pari yliopistotutkintoa, etsiä miestä, asuntoa, työpaikkaa, bilettää ja nähdä maailmaa. Nyt vasta olisi aika omistautua perheelle ja lapselle ja kehittyä siinä itse samalla. Uskon, että olisin nyt parempi äiti kuin nuorempana, jos nyt raskaaksi tulisin.

Kyllähän tässä jännittää kuitenkin se, että miten oma fysiikka kestäisi synnytyksen, valvomiset ja kantamiset, kyykkimiset, tai miten mielenterveys kiukuttelun, huutamisen, sotkemisen ja kakkavaipat. Ehkäpä paremmin, kuin nuorenpana, kukapa tietää. Ainakin se olisi kasvun paikka epäitsekkääseen suuntaan, koska olisi pakko ajatella muutakin kuin itseään. Nyt vain pitäisi saada vielä plussa tikkuun.
 
Kiitoksia rohkaisuista kaikille :) On se helpompi uskoa ettei kannata murehtia, kun joku muukin sanoo näin. Oikeestaan senkin takia oli mielessä tämä ikäjuttu, kun meillä on lähisuvussa yksi pariskunta, jotka odottelivat vauvaa tosi pitkään. En ainakaan vielä uskalla kysyä, että kummastas teistä se vika taas löytyikään...eivät varmastikaan loukkaantuisi, mutta en haluais paljastaa yritystä. Ja mitäpä tuolla tiedolla vielä tässä vaiheessa tekisikään, kun vasta kolme yrityskertaa on takana. Nyt ajattelin, että yrittäisin uskoa teitä ja ottaa vähän rennommin ainakin tämän kuun. Ehkä en tilaakaan ovistikkuja lisää... Täältä foorumilta tuskin maltan pysyä poissa, mutta jos kävis täällä enemmänkin vain "haaveilumielessä". :)

Elena, tuli mieleen että stressaamattomuushan auttais siihenkin, että se seksielämä pysyis hyvässä hapessa. Täytyy yrittää olla turhan päiten painostamatta miestä ainakin. On se niin kultainen, ettei sitä liikaa pidä kiusata ;)

Tervetuloa Maddela! Toi on totta mitä sanoit, en mäkään ois nuorempana ollut valmis äidiksi. Mulla oli suurimmat syyt, että halusin nauttia parisuhteesta ilman lapsia sekä harrastaa aktiivisesti yhtä urheilulajia. Ehkä noin vuoden tai puoli vuotta aikasemmin ois voinut aloittaa yrityket, mutta ehkäpä tää elämä ei nyt siitä ole kiinni :D

Joko tärppäsi-kyselyt ei tosiaan kuulosta kauheen kivoilta, kuten Berliininmunkki sanoit. Muutenkin, nyt kun on odotettu näin pitkään ja osa ihmisistä on varmaan menettänyt toivonsa siitä, että halutaanko me ees ikinä lapsia, niin ois kiva pamauttaa koko juttu vasta sitten, kun sellainen on tulossa :) Ja aluks vois hihitellä itsekseen, että nuopa eivät tiedäkään vielä mitään :)
 
Tervetuloa Maddela!

Tuohon ikäasiaan kommentoisin, että sopiva ikä hankkia lapsia on tosiaankin yksilöllistä, toisille se on 20-vuotiaana, toisille lähempänä neljääkymmentä. Itse olen kyllä ihan tyytyväinen siihen, että jonkin verran elämänkokemusta on jo ehtinyt kertyä. Esim. seurustelukumppanin "valintaan" on mielestäni tullut enemmän harkintakykyä, 10-vuotta sitten sitä ei ehkä niinkään ollut.. :) Tähän mennessä on myös ehtinyt bailata aamuun asti niin monta kertaa, että tietää jo mitä menettää (eli ei juuri mitään).

elenna, mä tein tätä kiertoa varten sellasen päätöksen, että en hanki ovistikkuja, enkä puhu mun miehelle mitään mistään hedelmällisistä päivistä. Nytkin luulen bonganneeni ovislimat, mutta koitan olla hiljaa asiasta ja saada aikaan jotain "spontaania" peittojen heilutusta. ;D



 
Ilmoittaudun nyt sitten tähänkin keskusteluun mukaan, paljon on tullut lueskeltua teidän kirjoituksianne, samalla myötäeläen kokemuksia - hyviä sekä niitä hieman huonompiakin. Täällä tosiaan naputtelee 22v (lauantaina 23!) kuumeilija, miehelläni ikää 26v. Yhdessä olemme olleet pian kolme vuotta, yhdessä asuttu 2,5v. :) Vauvakuumetta olen "sairastellut" kauan ja lapsirakas olen ollut aina.. Yrittelykertoja yksi takana, parin viikon päästä voidaan sitten jänskättää, tuleeko täti kylään vai tärppäsikö heti alkuun!!
 
+tuulahduksia teille, naiset ihanaiset! ;)
 
Tervetuloa jutsku:) Elena ja Elenna Me yritämme juuri sitä spontaania peittojen heiluttelua, enkä sen kummemmin perehdy ovulaatioon, ettei juuri mies ahdistu. Enkä tosiaankaan halua että väkisin yrittämällä yritetään. Stressia yritän välttää. Kuitenkin koko ajan seikkailen näillä vauva palstoilla ja kannan kirjastosta kotiin vauvakirjoja ja hukutan murun niiden sekaan myös. Kiltisti se kyllä väittää ettei sitä ahdista:) Ja kun täällä palstalla pääsen purkamaan paineita niin ei tartte miestä ahdistella koko ajan vauva-asioilla:) Hyvää viikonloppua kaikille! Plussatuulia lähetellen <3
 
Tervetuloa jutsku!

Mitenkäs hommat etenee? :) Mulla oli ilmeisesti ovis tasan viikko sitten. Nyt on ollu useamman päivän tissit vähän arat, alavatsaa vihloo välillä ja nyt on vähän kipee olo muutenkin. Eli toiveet korkeella jälleen kerran! Mutta viikon päästä sitten selviää, että onko mielikuvitus taas tehnyt kepposet...

 
Moi,
täällä on tilanne kp19/26-28. Ja yk4. Tällä kertaa tuli koitettua joka toisen päivän taktiikkaa, elikkäs harjoitukset kp10, kp12 ja kp14. Kaipa se saattas olla tarpeeksikin... Missään ei tunnu mitään, ja eihän tässä vaiheessa vielä mitään oireita kai pitäis ollakaan, ainakaan useimmilla. Aika levollinen olo, tosin kyllähän tää asia välillä käy mielessä. Oon tullut siihen tulokseen, että mitään pienempiä oireita (lievää kuvotusta, tuntemuksia rinnoissa tai mahassa, väsymystä, ym) en enää halua(isi) uskoa. Parissa ekassa kierrossa oli noita kaikkia ihan kylliksi... Jos sitä tiputteluvuodon tapaista tulisi tässä noin viikon päästä oviksesta, niin sit varmaan innostuisin. Työpaikalla on pikkujoulut parin viikon päästä. Siihen mennessä oon varmaan uudella kierrolla, tai sitten kp30, jolloin voi jo testaillakin ihan hyvin.

En oo ees ihan varma mitä haluan, on siinä hyviä puoliakin, jos LA olisi vasta myöhemmin. Mutta toisaalta, jos saisin valita niin taitaisin haluta olla pikkujoulun viettäjä yhdessä salaisen matkustajan kanssa... <3

Toivottavasti sulla Elena ois nyt tärpännyt! Mitäs muille kuuluu? Eikös teillä jutsku ala olla jännät päivät käsillä? Onnea kaikille tähän kierrokseen :)
 
Meillähän on elenna näköjään molemmilla sitten ensi viikolla jännät paikat! :) Mulla pitäs menkat alkaa maanantaina, yleensä tulee aika tasan 14 päivää ovulaation jälkeen.

Mä koitan myös pitää pään kylmänä näiden oireiden suhteen, niitä on kuitenkin tähän mennessä ollut joitain lähes joka kierrossa, ilmeisesti ihan mielikuvituksen tuotteina tai sitten ne on jotain pms-oireita. Tällä hetkellä, kun oviksesta on kulunut 9 päivää, tuntemuksina ovat väsymys ja rintakivut (toinen kipeä sivulta, toinen nännistä). Näissä nyt sinänsä ei ole mitään uutta, joten ei ole syytä juhlaan...

Toivotaan, että saadaan molemmat se plussa ensi viikolla! Jos ei, niin eiköhän tuo lähestyvä joulu yms vie ajatukset vähäksi aikaa muualle. Tai sitten juuri päinvastoin. :D
 
Huh, sulla alkaa Elena olla jännät paikat. Toivottavasti se kuitenkin olisi nyt sitä!

Mulla varmaankin menkat alkaa joskus ke-to-välillä, en oo varma. Ei ole edelleenkään mitenkään erikoinen olo, joten vaikea uskoa, että nytkään olis tärpännyt. Jotenkin sitä kuvittelee, että tuntuisi jotenkin erilaiselta jos raskaana olisi... Vaikka eipä kai sitä välttämättä voi tietää.

Ehkä tässä vois tosiaan jo alkaa pikkuhiljaa jouluakin odottelemaan. Se vois tuoda vähän miellyttävyyttä tähän harmauteen ja ankeuteen, kun ei oo lunta eikä pikkuista matkustajaakaan...
 
Täällä saatu elämän ensimmäinen plussa raskaustestiin perjantai aamuna:) Jotenkin koko ajan oli outo tunne, samalla kuitenkin menkkamainen olo että kohta ne alkaa. Täytyi kuitenkin illan juhlia varten tarkistaa, etten sitten juo alkoholia ja kappas ensin tuli viivanpaikka ja pikkuhiljaa tummui:) tein sitten uuden testin tänä aamupäivällä, joka sekin oli plussa hieman haaleampi vain. Kai se täytyy vaan uskoa, viikolla tehdään sitten vielä kunnon apteekin testilla:) On todella epäuskoinen olo:)
Elena ja Elenna plussatuulia teille ensi viikkoon, tulkaa mukaani odottajiin:) Paljon tsemppistä:)
 
Voi vitsi, Berliininmunkki, paljon onnea! Aika nopeasti teillä tärppäsi. On varmasti aika mahtavat tunnelmat.
 
Jee! Paljon onnea Berliininmunkille! Antaa toivoa meille muillekin. :)

Mäkin sain viime viikolla (dpo 9) elämäni ensimmäisen plussan raskaustestiin. Tosin se taisi olla vaan joku roskishaamu, koska se ilmaantui n. 10-15 min testiajan päättymisen jälkeen. Ihan selkeä viiva se kuitenkin oli, enkä ole koskaan ennen sellaista saanut, vaikka olen aina testannut samalla merkillä (David).

Eipä sillä nyt niin väliä enää olekaan, että mikä haamu se oli, koska dpo 11 alkoi sitten vuoto kovien kipujen kera. :( Mun menkat tulee lähes poikkeuksetta dpo 14 ja joudun ottamaan korkeintaan yhden särkylääkkeen. Nyt jouduin ottamaan 3. Ärrrrrrsyttää suunnattomasti, varsinkin kun taas oli kaikenlaisia "oireita", esim tissit kipeemmät kuin koskaan ja jopa metallinmaku suussa! Ei näköjään voi mihinkään luottaa tässä maailmassa. Prkl. Yk7 lähtee siis käyntiin. Oikeesti ottaa niin paljon päähän, että tulee melkeen itku kun näkee vauvoja joka paikassa (johtunee menkoistakin).

Nonii, sori tää tilitys, vaikka sitä varten tämä palsta kai on :D Plussatuulia kaikille!
 
Voi Elena, tosi kurja tilanne :( :(  Iso hali sinulle <3 Kyllä se siitä vielä tärppää. Jos tuo olis ollut sellainen alkuvaiheen keskenmeno, niin ainakin se tarkoittaa, että teillä hedelmöittyminen onnistuu. Ja jotkut sanovat, että heti keskenmenon jälkeen tärppää helpommin. En tiiä siitä sitten, tuli vaan mieleen, että tuo ois voinut sitäkin olla :( Mutta uuteen yritykseen vaan. Ja joulua odottelemaan siinä samalla!

Vähän meinaa täälläkin jännittää, vaikka ei mitään oireita oo. Ja yöllä herätessä oli taas niin varma olo, että en todellakaan ole raskaana. Mulla kävi viime kierrossakin niin. Ehkä olen yöllä realistisimmillani. Huomisen ja torstain välillä ne menkat sitten varmaan saapuu tännekin. Yritän ainakin pitää mielessäni, että se on melkoisen todennäköistä.

Onnea vielä kerran Berliininmunkille! Toivottavasti sulla menee kaikki hyvin loppuun asti :)


 
Kiitos elenna rohkaisusta. :) Mietin itsekin tuota alkuvaiheen keskenmenoa, mutta eipä sitä millään saa selville. Mutta luotan siihen, että ensi kierrossa sitten tärppää! ;)

Meinaatko muuten malttaa olla testaamatta torstaihin asti? Mulla on sellanen paha tapa, että alotan testaamisen jo tosi aikaisin, en vaan malta millään. Nytkin testasin jo dpo 9. Pitäis opetella kärsivällisemmäksi. Vaikka toisaalta ajattelen, että mitäpä se kenellekään kuuluu, vaikka testaisin joka päivä. :D Tai no ehkä mun miehellä vois olla siihen jotain sanottavaa, yhteiset rahat meillä on kuitenkin...

Pidän peukkuja sulle! Vielä ehditään kaikki plussata ennen vuoden vaihtumista! :)
 
Heippa Elena, elenna ja jutsku, taidettiin jäädä heti nelistään kun Berliininmunkki siirtyi onnekkaiden joukkoon :)

Meillä täällä alkaa olla käsillä jo yk 7, joista tosin ehkä 3 tai 4 on olleet oikeaan aikaan. Gyne sanoi, että joulun jälkeen kannattaa heti hakeutua tutkimuksiin, jos ei ole siihen mennessä tärpännyt. Raskautuminen voi olla kuulemma tosi pienestä kiinni. En kyllä tiedä miten mies suhtautuisi ajatukseen, en ala vielä puhua aiheesta kun paineita tulee muutenkin.

Tällä viikolla tiedossa on taas helliä hetkiä, ovis loppuviikosta. Tein jo tänään testin, vaikka tiesin ettei kahta viivaa vielä tule. Mutta ei mene ainakaan ovis sivu suun. Edellisen yrityksen jälkeen ei olo tuntunut yhtään raskaalta, vaikka en oikeasti tiedä miltä sen pitäisikään tuntua. Olin reissussa ja kauhulla odotin milloin puolukkapäivät alkaa. Tulihan ne sieltä sitten ihan ajallaan ja olin taas NIIN pettynyt, ei heinäkuuvauvaakaan!

Voi harmi Elena tuo sun plussaviiva ja sit vuoto päälle. Turhauttavaa. Mut nyt ei muuta kun vaan uutta yritystä perään. Jospa se tosiaan nyt tärppää herkemmin. Ja kerropa elenna heti sun kuulumiset, kun jotain selviää. Ehkä sä siirryt Berliininmunkin seuraan! Mitenkäs jutskulla sujuu, tärppäsikö?
 
Maddela, pakko vielä ihmetellä, että miksi se gyne nyt jo suositteli tutkimuksia? Mulle sanottiin, että vuosi pitäis yrittää! Meillä kans yk7 alkaa joulukuussa. Vai pääseekö sinne aiemmin, jos on joku erityinen syy? Ei tietenkään tarvii kertoa, mikä se teidän syy on, kiinnostaa vaan muuten, että pitäskö itsekin jo vuoden vaihduttua soitella gynelle..
Tsemppiä yritykseen ja oviksen bongailuun, toivotaan että tärppää!

Öitä!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top