Helmikuun höpinät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Martuti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mies oli mukana neuvolassa, jossa kuunneltiin ensimmäiset sydänäänet..muuten tulee vaan jos sattuu olemaan vapaalla tai aika sellainen että töistä kotiin kerkiää. Ultria varten järjestetään kyllä niin, että molemmat ovat paikalla. Ei ole mullekaan niin väliä onko neuvolassa mukana vai ei...kiva jos tulee muttei ollenkaan haittaa jos jättää tulematta :)
 
Meillä mies ei päässy ekassa raskaudessa töiden takia mukaan kuin ensimmäiseen ultraan ja sit käytiin ilta-aikaan siellä 4d-ultrassa. Perhevalmennuksessa olin aina yksin, kun meillä ne oli päiväsaikaan. Ja synnärillekin kävin tutustumassa yksin.. valmennuksessa ja synnärillä olin aika kateellinen, kun kaikilla muilla oli miehet mukana joka kerta, mut eipä sille mitään voinut. Neuvolaan en ole niinn kaivannutkaan. Kotona sitten oon kertonu, mitä neuvolassa on ollu..
 
Meillä annetaan kaikki paperit aina kotiin täytettäviksi. Ekan neuvolan paperit tuli etukäteen postissa. Viime neuvolaan eli toiseen neuvolaan täti ois toivonu miehen läsnäoloa, mut sattu sit oleen kuumessa ni ei viittiny tulla. Mutta en kyllä käsitä mitä se ois siellä tehny ku ei me taaskaan juuri mistään keskusteltu. Sain taas aika tympeen terlkarin ni en osaa avautua sille mistään, esim siitä että mahdollisesti haluan loppuraskaudesta käydä pelkopolilla ja että imetys jännittää ihan pirusti samoin ku synnytyksen jälkeinen masennus. Viimeksi tuli, mut eihän siitä kelleen kerrottu, ni eihän ne neuvolassa siitä osaa kysyäkkään.
 
Tänään tuli postissa farkut, jotka ei kiristä!!! JEE!

Suosittelen mamamia.fi -sivustoa. Nopeesti tuli, kun tilasin torstaina, perjantaina tuli viesti, että on lähetetty ja tänään kävin hakemassa. Ei toimituskulujakaan.

Ja lahkeenpituudessakin löytyy meille kirahvijalkaisille!

:)
 
Meillä mies on ollut ja tulee todnäk olemaan mukana kaikissa neuvoloissa, ultrissa ym. On todella innostunut ja haluaa tulla, niin tulkoot. Välillä (neuvolassa) minulle tulee fiilis, että mitähän MINÄ täällä teen kun mies se vaan puhuu suu vaahdossa kaikesta mahdollisesta vauvaan tai raskauteen liittyvästä ja ite istun hiljaa vieressä :D
 
Tuleekohan miusta nyt foorumin mustalammas, mut miten kukaan voi sanoa että "Mitä mies tekee neuvolassa". Vika on siinä vaiheessa miehessä, naisessa tai neuvolatädissä. Meille painotettiin ekankin aikana että "Tämähän on perheneuvola" Ja yleensä kyl mieskin käy erinäisiä fiiliksiä raskauden aikana läpi... Ja kun se ekan synnytyskin oli sen verran raju niin ihan siitä pääsi mieskin puhumaan ja avautumaan neuvolassa.

En nyt toki tekopyhä ole, kyllä meilläkin mies ite sano ekan raskauden aikana viimeisiä "kontrollikäyntejä" kun oli et ei hän jaksa lähtee vain istumaan kun verenpaineet ja paino otetaan:p Eikä tarvinnu, osasin mie siellä (ja halusinkin) käyä ihan itekseen.

Mut meillä on sen verran aktiivinen neuvolatätikin et se sais varmaan sen passiivisenkin muutettua aktiiviseks :grin

En tiiä oonko jotenkin "outo" ja v-mäinen, mut voin suoraan sanoa etten oo ihelleni nykyistä lasta enkä tulevaa tehny/tekemässä, vaan ollaan tässä yhdessä. Ymmärrän oikein oikein hyvin, jos ja kun naiset tarvitsee omaa tilaa raskausaikana ja haluaa puhua yksin asioista jne! Siinä vaan äkkiä käy niin, et mies jää kokonaan ulkopuolelle ja suomi on täynnä katkeroituneita naisia kun joutuvat kaiken tekemään yksin kotona ja lasten kanssa kun miehelle ei vaan oo annettu mahdollisuutta...:wink

Vaan kyllähän nykypäivänä miehelle annetaan yhteiskunnassa mahdollisuus osallistua ja taitaa voida yleistää senkin, et miehet on pääasiassa ite jo halukkaampia.
Neuvolatäti katto minnuu ekan aikana ja sano, että "sitten KUN isäntä pukee vauvan ja JOS sillä on potkarit väärinpäin, niin anna olla. Vauva ei siitä vahingoitu ja mies on yrittäny".

Ääääh...avaduinpa...:rolleyes: Jos sanoillani loukkasin tai aiheutin verenpaineen nousua niin sanokkee suoraan :oops: Oon vaan ihe varpaillaan jos jotenkin koen et isiä aliarvioidaan tmv.... En tarkota pahalla..
 
Minulle tuli kyllä aika samat ajatukset kuin röllykälle. Meidän neuvolassa puhutaan tasapuolisesti molemmille vanhemmille ja mehän ollaan perhe, ja siellä käsitellään meitä perheenä. Eihän sen miehen joo joka punnituksessa tai kokeessa tarvi olla, mutta voin kuvitella että aika yksipuoliseksi olis jutut jääny jos se mies ei siellä neuvolassa olis ollu. Riippuu tietysti varmaan myös paljon terkasta, että mitä se puhuu ja miten ottaa miehen osan huomioon.
 
Meillä päin puhutaan äitiysneuvolasta. Mussa on sit varmaan se sun mainitsema VIKA kun en nää tarpeelliseksi että mies tulee mukaan katsomaan kuinka paljon on paino noussut ja mimmoset on tällä viikolla verenpaineet :D Ja mä luulen, en tosin voi olla varma, että vaikka ei mies raskaus aikana mun mukana äitiysneuvoloissa käykkään niin varmasti auttaa silti lapsen hoidossa ja osallistuu muutenkin. Osallistui aikanaan mun 3kk ikäisen vauvan hoitoon ihanasti vaikkei ollut koko raskaudessa tai edes lasta alulle laittamassa.

Ja en mä ainekaan loukkaantunut, mua vain lähinnä huvittaa että jos on eriävä mielipide niin toisessa on joku vika. :D Jokaisella on omat mielipiteet ja ajatukset, erilaisia ihmisiäkin kun ollaan
 
Joo jokaisella saa olla omat mielipiteet, mutta toivon ettei kenenkään mielipidettä täysin lytätä. Toinen tekee toisella tavalla ja toinen toisella ja molemmat tavat saattavat olla ihan yhtä hyviä :) Täällä foorumilla ja muuallakin on vaikea kirjoittamalla kertoa asioista, koska omasta mielestä fiksu ja hauska kirjoitus saattaakin muuttua ihan joksikin muuksi kun kirjoittajaa ei tunne.

Mun mielestä ei oo tarpeellista, että mies joutuu kuuntelemaan neuvolassa mun ongelmista eli peräpukamista, oksentelusta, närästyksestä, liitoskivuista ym. Sitä samaa valitusta joutuu kuuntelemaan kotonakin :p

Laitataanpa vielä toinenkin kysymys asiaan liittyen eli aikooko mies tulla mukaan synnytykseen? Vai onko vielä liian aikaista tälle kysymykselle. Meillä oli mies läsnä esikoisen syntyessä, emme tainneet edes keskustella asiasta aikaisemmin, molempien mielestä oli itsestäänselvyys. Ja kaippa hän nytkin on tulossa, tietääkseni ei jäänyt mitään traumoja ensimmäisestä kerrasta :grin
 
Niin me vaan ollaan erilaisia. En koe, että miehessäni tai mussa on VIKAA jos mies ei tule neuvolaan kattoo ku multa mitataan verenpaine ja paino. Me osataan miehen kanssa puhua ja käydä asioita läpi ilman kolmatta osapuolta esittämässä kysymyksiä.. Ja jos ei osata niin ymmäretään kyllä siinä tapauksessa hakeutua kolmannen osapuolen juttusille. Että ihan noin rajusti en lähtis muita arvotelemaan viallisiks jos on erimieltä jostakin asiasta.

Meillä isä on saanut osallistua lasten hoitoon siinä missä minäkin. Tällä hetkelläkin ollaan esim. työmme järjestetty niin, että lapset saavat olla kotona. Minä oon lasten kanssa kun isänsä on töissä ja isänsä on lasten kanssa kun mä oon töissä. Ei meillä siis isää ole jätetty ulkopuolelle yhtään mistään vaikka ei olekaan neuvolassa juossut.

Synnytyksissä on ollut mukana ja tulee edelleen, jospa nyt näkisi ihan lapsen syntymän kun on suunniteltu sektio. Aiemmin ei oo päässyt leikkuriin mukaan kun on ollut kiireelliset sektiot.. :(
 
Mun mielestä neuvolaan miehen ei tartte tulla vaikka perheenä/ yhdessä tätä lasta tehtiin, nyt "haudotaan" ja myös kasvatetaan.
Synnytykseen mieheni kyllä tottakai tulee mukaan. Vaikka mun mies ei olekkaan mikään tsemppauksen maailmanmestari,niin halutaan molemmat hänen olevan läsnä siinä tilanteessa.
Mieheni on kyllä ollut aktiivisesti mukana vauvan hankinnoissa ja on alkanut opetella vauvan hoitoa, koska hänellä ei aiempaa kokemusta ole. Siinä mielessä olen todella ylpeä hänestä! :D
 
Meillä ihan käytännön syistä mies ei pääse mukaan ja eipähän toi ole harmittanu, osaan mie samat jutut kertoo miehellekki kun neuvolan tätille. Ja mies hoitaa sillä aikaa meidän 2 muuta lasta, kun mie oon neulvolassa, joten kuyllä se ihan yhtä paljon osallistuu vaikka ei neuvolassa olekkaan mukana ollu:)
Synnytyksiin hän on osallistunu, nyt voi olla että jos ei saada noille 2 muulle hoitajaa synnytyksen ajaks, niin tän 3 voi olla et joudun menee synnyttämään yksin vaikka en haluisi :sad001
 
En mie ketään ole vialliseks tarkoittanut. Lähinnä se jos jonkun asenne on oikeasti se että "mihin miestä siellä tarvitaan". Kuten sitä kirjoituksessani painotin. Muistaakseni kirjoitin myös, että ymmärrän että nainen tarvitsee omaa tilaa ajatuksiensa purkamiseen. Ja ketään en ole tuominnut siitä, jos yksin käy neuvolassa ja tällä viittaan edelliseen lauseeseen. Missään vaiheessa kirjoitustani en sanonut, että ainut oikea vaihtoehto on käydä neuvolassa yhdessä ja että olette kaikki perseestä jotka yksin siellä käytte :angel9.

Kuten kirjoitin myös, että oon heti varpaillaan jos jotenkin koen että isien merkitystä koko hommassa kokonaisuudessaan aliarvioidaan mitenkään. Eli oon itekin saattanut ylireagoida.

Anteeksi jos joku koki että yleistin jotain ja selvästi joihinkin kolahti kun "viasta" aloin puhumaan, mutta niinkun Mimmi tuossa kirjoitti, helposti saa näin kirjoitellessa tällaisilla sivuistoilla aivan väärän kuvan siitä mitä on tarkoittanu.

Tuskin kukaan täällä (toivottavasti) on oikeasti tarkoittanut että mihin miestä missään enää tarvitaan kun on lapsi aluilleen saatettu. :wink

Ja mie en ketään täällä henkilökohtaisesti oo vialliseksi määritellyt, lähinnä hyvä jos herättää ajatuksia omasta tai toisten toimintatavoista.. :) Onko ees enää turha sanoa, että pisti mietityttämään oma käytökseni, koska kerron miehelleni melkoisen paljon kehossa tapahtuvista muutoksista yms. Mietin teitä muita lukiessani, että tarviisko oikeasti? Mutta me ollaan me ja näin on menty 7 vuotta ja mennään varmaan jatkossakin... Edelleenkään en sano, että tää on ainut oikea tapa toimia :grin

No, kerron ihestäni sennii verran vielä et en välttämättä livenäkään uskalla aina ajatuksiani ruveta julki tuomaan, kun monesti artikulaationi on kai liian napakka tai epäselvä tai jotain, että on tullu väärinkäsityksiä joita sitten on saanu rautalangasta vääntää, etten todellakaan ole jotain tarkoittanut jollain tavalla. Kirjottaessa näin siis voipi käyä vielä herkemmin.....

Sheidi, pääseekö teillä päin suunniteltuun sektioon mies mukaan? Meillä ei vissiin sellaista mahollisuutta anneta :sad001 Ei oo ainakaan kavereilla päästetty..

Vaatteista oli tuolla aikasemmin puhetta, niin miulla on noita aikasempia mammahousuja tallessa, mut en oo vielä niitä käyttäny, vyötäröltään löysempiä housuja tosin. Pitkiä toppeja omistan melkoisesti, niin niitä on kiva käyttää :)

Mies oli ekassa synnytyksessä mukana ja tuleepi kyllä seuraavaankin, se "paljon puhuttu" eli vissiin kerran mainittu itsestään selvyys.
 
Meillä mies kävi kyllä ekan raskauden aikana monta kertaa mun kanssa neuvolassa ihan peruskäynneilläkin. Toisaalta ei sillä paljon siellä virkaa ollut, mutta toisaalta mäkään en niitä neuvolakäyntejä niin paljon rakastanut tai rakasta, että ilokseni siellä kävisin - saapahan sekin vähän tuta mitä tää on. Eikä se vastaan pistänyt. Lapsen kanssa on pyrkinyt myös joka kerta tulemaan neuvolaan, ollaanhan me molemmat lapsen vanhemmat ja molempia kiinnostaa lapsen kehitys jne. Mies kuitenkin kertoi, että hänen neuvolakäyntejään on töissä ihmetelty - siellä äijät ei kuulemma ole juuri koskaan vaivautuneet neuvolaan minkään asian takia. Sanoisin, että aika perseestä moinen. Samat tyypit ovat hädintuskin koskaan vaihtaneet lapsiltaan vaippaa. En ikinä suostuis tuollaiseen diiliin.

En myöskään lähtis yksinäni synnyttämään eikä se nyt vaihtoehto ole koskaan ollutkaan. Mun sisko sai aika pahat traumat, kun sen mies evättiin kiireellisestä sektiosta. Mun kiireelliseen sektioon (samassa sairaalassa) mies sen sijaan onneksi pääsi, mutta meillekin selitettiin, että käytäntö vaihtelee tilanteesta ja lääkäristä toiseen. Kuulostaa tosi omituiselta, että suunniteltuun sektioon ei isät pääse mukaan.
 
Päinvastoin röllykkä tämähän on aika mielenkiintoinen aihe. Eikä se mitään haittaa vaikka asioista ollaan eri mieltä.

Meillä myös tämä on nimeltään äitiysneuvola ja sitten siirrytään lastenneuvolaan, ku vauva on syntyny.
Ja se kyllä riippuu hirveesti terkkaristak7, kiinnostaako miehellä sinne tulla. Mulla on sen verta tympeä terkkari, ettei itelläkkään siellä kiinnosta ylimäärästä olla, saati sitten, että haluaisin mieheni tulevan sinne nurkkaan istumaan. Mulla harlitti miehen puolesta viime odotuksessa, ku oli kokenu itsensä ulkopuoliseksi neuvolassa, mun mielestä vika on sillon ollu terkkarissa. Koska mieheni on aika puhelias ja sosiaalinen.

Rankkaa synnystystä en minäkään ole saanut kenellekkään purkaa, ni kukapa sitä mieheltä mitään kyselisi. Oon tietenki ite yrittäny kysellä sen fiiliksiä vähn jo synnystystäki ajatellen ja tsempannu, että viimeksi meni kaikki niin penkin alle, että huonommin ei enää voi mennä=D

Synnytykseen mies on siis tulossa, sitä en edes kysy, minä en sinne yksin lähde. Ihan jo pelkästään sen takia, että minulla on korkea kipukynnys ja kun kivut ovat todella kovat, sulkeudun ilmeisesti omaan kuoreeni ja miehen pitää sit tulkata mua kätilölle =D

Oon ehdottomasti samaa mieltä, että yhessä se laps on päätetyy hankkia ja yhessä ne seurauksetki kärsitään. Mies ite kuitenki loppupeleissä voi mielestäni päättää tuleeko mukaan neuvolaan vai ei.

Ja siitä lastenhoidosta vielä.. Käytännössä puolivuotiaasta lähtien poikamme on valinnut isän olevan ensisijainen vanhempi. Eli kun esim sattuu kipeää ja saa valita kumman syli lohduttaa, ni valinta on aina isi.Usein myös silloin, kun minä olen ensin hänet ehtinyt syylini kaapata. Eli mieheni osallistuu ihan 50/50 lastenhoitoon kanssani, vaikka päivät käykin töissä. Ei se vaan osaa vielä tässä vaiheessa raskautta asiasta innostua niinku minä, ehkä taas sittenku potkut tuntuu läpi.
 
Meillä kans mies pääsi kiirelliseen sektioon mukaan. Mie oisin kyllä muuten romahtanu.. Siinä vaiheesa olin niin peloissani, enkä yksistään sen takia, että kuulin salissa olevan saman anestesialääkärin, joka oli kerran sille yölle kämmänny mun epiduraalin.
 
Meillä mies ei ensimmäiselle neuvolan terkkarin ja lääkärin käynnille päässyt töiden takia, enkä siellä kyllä niin kaivannutkaan, kun samat asiat pysty sitten kotona kertomaan. Varhais- ja nt-ultrassa mies oli mukana ja muutenkin molemmat halutaan, että yhdessä asiat jaetaan ja koetaan. Niin ihana neuvolantäti osu kohdalle, et venyttää seuraavan kerran omaa työpäiväänsä niin, et päästään molemmat paikalle. :) Synnytykseen on kans mies ehdottomasti mukaan tulossa.

Pakko kans sanoo, et noi mammafarkut on kyllä maailman loistavin keksintö. Eipä ahista enää. :>
 
Kiitos -Stardust-!!! Melekein jo tihrustin tällä välin yksin kaupalla käydessä (mitkä hormoonit) että voi itku, kun en tosiaan ketään täällä halunnu napautella mistään kirjoituksillani.. Huoks*
Päinvastoin, kun on niin ihana ollu olla tässä raskaudessa aktiivinen täällä keskustelussa, kun esikoisen kohdalla kirjoittelin alkuun ja sitten se jäi ja sittenpä täällä lopahti hommat kun oli siirrytty faceen, enkä siellä sillon ollu mukana...
Niin tosiaan, en taho vihoja päälleni ajatusteni takia enkä tosiaan muitakaan mollata/tuomita tmv. Huippua on tosiaan, jos asiallisesti keskustellaan "kiihkeämmistäkin" aiheista ja painotan vielä et suapi kyssyy suoraan jos joku kirjottamani jää hampaankoloon :) Kuten kuvasta näkyy..yritän selventää :grin
 
Tuleekohan miusta nyt foorumin mustalammas, mut miten kukaan voi sanoa että "Mitä mies tekee neuvolassa". Vika on siinä vaiheessa miehessä, naisessa tai neuvolatädissä. Meille painotettiin ekankin aikana että "Tämähän on perheneuvola" Ja yleensä kyl mieskin käy erinäisiä fiiliksiä raskauden aikana läpi... Ja kun se ekan synnytyskin oli sen verran raju niin ihan siitä pääsi mieskin puhumaan ja avautumaan neuvolassa.

En tiiä oonko jotenkin "outo" ja v-mäinen, mut voin suoraan sanoa etten oo ihelleni nykyistä lasta enkä tulevaa tehny/tekemässä, vaan ollaan tässä yhdessä. Ymmärrän oikein oikein hyvin, jos ja kun naiset tarvitsee omaa tilaa raskausaikana ja haluaa puhua yksin asioista jne! Siinä vaan äkkiä käy niin, et mies jää kokonaan ulkopuolelle ja suomi on täynnä katkeroituneita naisia kun joutuvat kaiken tekemään yksin kotona ja lasten kanssa kun miehelle ei vaan oo annettu mahdollisuutta...:wink



^^ Mä koin noista yllä olevista lauseista että oon nyt jotenki väärässä/viallinen/tekemässä lasta vain itselleni/saatan joutua tekemään katkerana kaiken yksin, kun en miestä tosiaan mukaan äitiysneuvolaan halua, mutta mukavaa kun et nyt sit kuitenkaan sitä tarkoittanut...

Niin ja ei kukaan tosiaan ole sanonut että mihin miestä missään enää tarvitaan kun on lapsi aluilleen saatettu.:wink Vaan ettei kaikki halua miestä mukaan äitiysneuvolaan tai ei näe sille mitään tarvetta, jos nyt olen oikein ymmärtänyt . :think005 laughing7

Meillä mies ei jättäisi mistään hinnasta synnytystä välistä ja ihanaa että tulee mun mukaan tueksi. :love7 Sen oon sanonu etten taho että on siellä jalkojen välissä pällistelemässä, vaan kädestä pitämässä. Esikoisesta mulla oli mukana ystävä synnytyksessä, ja suurempi apu ja tuki hänestä oli mitä edellisestä ukosta ikinä olis ollu.[/quote]
 
Takaisin
Top