Helmikuun höpinät

Mies tulee mukaan synnytykseen, jos vain pääsee. Miehellä on kesäloma kesäkuussa ja mulla laskettu aika 1.7., jospa pikkuinen tulisi vähän etuajassa niin on varmemmin mies tukenani. Ei isyyslomaa viitti välttämättä laittaa heti 1.7. alkamaan, sillä voi olla, että lapsi on yliaikainen. (niin kävi tutulle). Eikä mies pääse töistä synnytykseen, koska ajaa kuorma-autoa toisilla paikkakunnilla. Niin ja kesälomaa ei voi siirtää, sillä työpaikalla on joku tietty kaava, mihin kukakin saa lomansa. Jospa pekkasia tai jotain lomaa sais viel kesäloman jatkeeksi (y)
 
röllykkä,
mä ainakin ymmärsin sun pointin kirjoituksissasi. Älä nyt vaan tyssää tänne kirjoittelua, tapahtui vain hieman ylireagointeja vissiin puolin ja toisin, sekä väärinymmärryksiä sanomisten suhteen, mutta kyllä niistä yli päästään!


Meidän tilanteessa siis ainakin mies on halukas olemaan mukana kaikessa, ja terkka on tähän asti ollut siihen kannustamassa että isä mukaan myös neuvolaan. Mieheni onkin nyt sitten joka neuvolakerralla ollut mukana, sekä myös varhaisultrassa ja np-ultrassa. Vain lääkäriin jätti tulematta mukaan, siellä nyt ei hänellä siihen sisätutkimukseen olisi paljoa ollut annettavaa meidän mielestä :grin

Mutta jokainen toki tyylillään, ei siinä mitään. Ja se on varmasti totta, että neuvolassa jylläävät asenteet vaikuttavat varmasti myös siihen, haluaako isä olla mukana neuvolassa vai ei.

Meillä ainakin kun on mun esikoisesta kyse (miehellä jo 11- ja 13-vuotiaat lapset) niin neuvolassa kaikki on mulle uutta, eikä mieskään mitään enää tunnu muistavan. Kyllä meillä neuvolakäynneillä tapahtuu hyvin paljon muutakin kuin painon ja verenpaineen mittaus... Meillä keskustellaan aika paljon asioista, ja me kysellään mitä mieleen tulee. Joten olemme molemmat kokeneet neuvolakäynnit hyödyllisiksi miehen kanssa, ja tosiaan enemmän tulee se tunne, että jo tässä odotuksessa ollaan yhdessä samassa veneessä.

Ja synnytykseen mies on ehdottomasti tulossa myös. Minä olen asettanut rajan, että hän pysyy visusti mun vierelläni eikä kurki alapäähän... :grin
 
^ mulla sama, mies tulee mutta pitää suunsa kiinni ja katseen yläpäässä :D Hänellä on yksi 5v lapsi ja on ollut synnytyksessä aiemminkin, ja piti sinne tulemista ihan itsestäänselvyytenä. Se vaan ei aina ihan ajattele loppuun mitä suustaan päästää, ja kerran jo hermostuin kun jaksoi alkaa jauhaa exänsä synnytyksestä ja tein selväksi että jos se aihe tulee puolella sanallakaan esiin meidän synnytyksessä niin mies lentää pihalle.

Toisekseen, oon vähän lääkäripelkuri, ja esim. ultriin mennessä oon ihan hermoraunio ja miehen läsnäolo rauhottaa siinäkin jo. Onneks miehellä on sellainen työ mistä voi lähteä lähes koska vaan, että aikataulut ei ole ongelma ja perhefirma niin siellä kyllä ymmärretään jos pitää ultraan lähteä kädestä pitämään :D
 
^ Meillä mies on edellisissä synnytyksissä exänsä kanssa kuulemma kurkkinut ihan itse synnytystapahtumaakin, mutta mä en aio sitä sallia, kun en itsekään ehkä haluaisi nähdä :eek: :grin

Mies on töissä yrityksessä jossa on osakkaana, joten hän pystyy työpäivän aikana aikatauluihinsa itse vaikuttamaan jonkin verran. Plus aika kivasti ollaan saatu neuvolat sovittua aina aamulla klo 8 niin kumpikaan ei kauaa joudu töistä pois olemaan käyntien takia.
 
Meilläkin mies kyllä tulee ehdottomasti mukaan synnytykseen! Oli myös ekassa mukana ja on osallistunut lapsenhoitoon ja olen myös vaatinut osallistumaan, ettei tarvitse sanoa, ettei osaa.
Mut sitten toista asiaa.. oon töissä päiväkodissa alle 3-vuotiaiden ryhmässä ja tänään iltapäivällä, kun puettiin lapsia ulos, niin tuntu et ois supistanu.. mulla siis viikkoja 16+6. Viimeksi jouduin jäämään supistusten takia sairaslomalle reilu 2vkoa ennen äitiyslomaa.. nyt loma alkais vasta kesäkuun alussa.. täytyy tarkkailla tilannetta.. en vaan haluais vielä jäädä pois..
 
By the way, isyyslomaa ei voi aloittaakaan ennen ku vauva on oikeasti syntynyt. Lasketulla ajalla ei siis ole sen kanssa mitään tekemista. Isyysloman tuet haetaan sitten jälkikäteen.
 
Meillä mies oli esikoisen odotusaikaan melkein kaikilla käynneillä. Tämän toisen kohdalla ongelmaksi muodostuu esikoisen hoito ja aikatauluongelmat. Pääasia oli kuitenkin että pääsi ekaan ultraan ru ei pääse kun ei saa töistä vapaata :/ Ja kyllä mekin noista asioista kotona usein puhutaan. Synnytykseen on luvannut tulla ja pääsee töistä huolimatta osallistumaan eniten jännittää että ehitään viedä esikoinen hoitoon :)
 
Meilläkin mies on ollut kaikilla käyneillä mukana. Oon sanonut, ettei pakko ole kaikkia neuvoloita ravata mun mukana, mutta hän haluaa tulla, ja hyvä niin. Ehkä loppupään neuvolat voin hoitaa yksinäni, mutta ihanaa, että mies on tukena ja mukana hommassa. :)

Mutta voi jee miten levottomasti oon nyt nukkunut monta yötä. Kääntyilen ja vääntyilen ja heräilen koko ajan. Väsyttää, mutta ei kunnolla nukuta. Mahassakin välillä repii, kun nopeasti kääntyy tai vaihtaa asentoa. Toivottavasti tämä ei kovin pitkään jatku...
 
Avea80, mulla on vähän samoja ongelmia nukkumisen kanssa. Mäki kääntyilen ja heräilen koko ajan vaikka oon saanu nukuttua aivan liian vähän monena yönä. Tuntuu myös, että vetovoima vetää kyljellään mahaa jo alaspäin :grin Mä nukun välillä yön aikana selälläänkin. Milloin sitä selällään nukkumista ja olemista pitäis alkaa välttää?
 
Ei sitä tarvi välttää. Joillekin se vaan aiheuttaa huonoa oloa sitten ku kohtu alkaa painaa sitä jotain valtimoa. Ja ihmisen keho on suunniteltu niin fiksusti, että se osaa vaihtaa asentoa unissaan, ku alkaa painaan.
 
Samaa sanoi fyssari raskausinfossa että keho kyllä hakee sen parhaimman asennon. Jotkut kuulema pystyvät olemaan selällään lähes koko raskauden ajan kun toisilla alkaa tökkimään jo ennen puolta väliä.

Mulla on alkanut tulemaan viiltäviä vihlaisuja mahan seudulla lähes päivittäin ja se on kyllä aika lamauttavaa hetkellisesti. Lantion seudun löystymisestä johtuvaan kipuiluun se samainen fyssari suositteli käytettäväksi leveää (tuki)vyötä joka sijoitetaan lonkkakuun ja suoliluun väliin, just vähän takapuolen yläpuolelle takaa katsoen. Kuulema saattaa auttaa siihen kolotukseen joka tulee kun luita tukevat sidekudokset eivät annakaan enää sitä samaa tukea. Pitänee testailla josko tuosta olisi jos tuntuu että lähtee vihlomaan enemmänkin.
 
Hei siis mitämitä, isyyslomaa ei voi aloittaa ennen kuin lapsi on syntynyt. Joo ymmärrän, mutta miten se sitten hoidetaan jos haluaa heti lapsen syntymästä isä jäädä isyyslomalle...? Kun eikös väh. kuukautta ennen pidä ilmoittaa työnantajalle, että koska jää...? Vai miten se menee sitten? Kun mistäs sen voi etukäteen tietää että koska se lapsi oikeasti syntyy...
 
Työantajalle ilmotetaan vaikka laskettu aika, mutta ei se tarkota että sinä päivänä täytyy loma aloittaa. Voin kysyä mieheltäni, miten nämä asiat työpaikalla hoidetaan, ku se on pääluottamusmies, ni tuntee työlait aika hyvin.Mutta käyppä lukaseen Kelan sivuilta mitä siellä lukee isyysloman alotuksesta, ehkä selventää paremmin.
 
Joo, Kelan sivuilta löytyikin tietoa tuosta isyysvapaasta, kunhan kahlasin:

http://www.kela.fi/raskaus

Sieltä poimittua:
  1. Isyysvapaasi alkaa vasta lapsen synnyttyä, mutta sinun tulee ilmoittaa vapaastasi työnantajalle 2 kk etukäteen. Voit sopia työnantajasi kanssa siitä, koska vapaan pidät ja pidätkö sen jaksoissa. Jos jakso on enintään 12 päivää, riittää, että ilmoitat siitä työnantajalle 1 kk etukäteen.
  2. Sovi työnantajasi kanssa, koska pidät isyysvapaan ja pidätkö sen osissa vai kerralla. Voit esimerkiksi kertoa lapsen lasketun ajan ja sopia, miten toimit, jos synnytys alkaa ennen tai jälkeen lasketun ajan.
  3. Isyysvapaan tuet voit hakea etukäteen, mutta Kela ei voi myöntää tukea ennen tietoa lapsen syntymästä. Siksi on helpointa hakea tuki lapsen syntymän jälkeen.

Jotenka isyysvapaasta pitää siis ilmoittaa etukäteen, mutta siitä miten sitten toimitaan kun lapsi oikeasti syntyy, pitää sopia työnantajan kanssa.
 
argh, en sitten pystynyt olemaan neuvolaan asti (kahden viikon päästä) käymättä vaa'alla vaan tänään punnitsin, mutta järkytys ei onneksi ollut kovin suuri. Paino oli noussut vain 2kg sitten marraskuun, mikä on aika vähän kun välissä oli kuitenkin joulu ja tallinnanreissu ym mättöhetkiä.
Saan syödä sipsipussini ja mennä buffettiin laivalla viikonloppuna :dance018

Osa on valitellut sitä ummetusta, mutta täällä on hiukan päinvastainen meno... menin eilen syömään kaksi palaa ruisleipää ja on sitten kyllä saanut istua vessassa tänä aamuna >.< oon aiemminkin jo epäillyt että se ei enää oikein sopis mun mahalle, mutta selkeä varmistus tuli nyt. Pari viikkoa olin ilman ja meni ihan hyvin, eilen sitten söin ja tuloksen huomas heti... harmi, se on kuitenkin paras leipä enkä haluis nyt siirtyä mihinkään jauhomössöihin. Täytyy etsiä jotain täysjyväleipää kokeiluun.
 
Mulla on taas niin epäuskonen olo kun olla ja voi... Jotenkin tuntuu mahtaako tää helpottaa lainkaan ennen kesää :sad001
Vatsa vaikuttais tänä aamuna jälleen hävinneen, paljon pienemmän olonen ku useimpina aamuina. Liikkeitä en taida tuntea viel juur lainkaan, en ainaka mitään mistä voisin olla 100varma. Jonkinlaista vatsakipuilua havaittavissa, esim. alavattaan sattuu ku niistää, hetkittäin jotain muutakin juilintaa... Painoo on tullu joku ~4kiloo, voishan tää vatta ja tissit johtua vain siitäkin :sad001 Ja pirun ummetus on palautunut.

Ja mies ei pääse seuraavaankaan ultraan ,RU, sinnekin piru pitäis mennä yksin. Mietin kyl jo pyytäisköhän äitin mukaan... ÄRSYTTÄÄ! Ja sit tilasin äitiysuikkarit, tankinit, niin ne housut on hitusen pienet, ja niin matalat et karvat kurkkii jos ei juur oo trimmannu. Tilasin isommat, kattoo sit hukunko siihen toppiin....

Anteeks märinäviesti, tää olis varmaan pitäny laittaa johonki valitusketjuun...josko joskus tulis jotain positiivistakin.. Rv 19+1
 
Sanko, samoja epävarmoja tunteita mullakin on. Maha on olematon aamuisin ja tietty se huolestuttaa. Ja liikkeetkin on niin epäsäännöllisiä että on päiviä jolloin en oo varma olenko edes raskaana. Onko sulla pian seuraava neuvola, että saat mielenrauhan taas hetkeksi?

Mullakin on äitiysuimapuku. Ostin esikoista odottaessa, koska oli myöskin kesävauva enkä halunnut bikineissä esitellä masuani. Kaivelin sen jo tässä raskaudessa esille ja oon pari kertaa käyttänyt hallissa. Vielä on vähän isohko, mutta tykkään muuten :)
 
Seuraava neuvola olis maaliskuussa, mut nyt 20pvä olis rakenneultra. Edellinen neuvola oli tammikuun alussa, sen jälkeen oon kai käyny 2 vaiko peräti 3 kertaa kuunteluttaan sykkeen. Esikoiesesta en muist et olisin tälleen osannu ressata.
Nyt oon ruvennu pähkäileen tota uikkarihommaakin. Olisko sittenki pitäny ottaa normi uikkari, siis malliltaan, eikä tollasta tankini settiä... ?
 
Ajattelin myös hommata kesäksi äitiysuikkarit, vaikka normitilassa käytän bikineitä, ihan vaan siltä varalta että jos sattuu tuleen raidallinen tai muuten vähemmän kaunis vauvamaha... mutta yleisesti mun mielestä on ihan sama kumpaa käyttää, kyllä bikinitkin sopii odottajalle.
 
Mä en ollut edes koko uikkariasiaa miettinyt! Tosin saattaa olla, ettei mulla varsinaisesti uikkareille ole käyttöä koko kesänä, mä kun olen yleensä enemmän vaan rannalla makoilija, en niinkään ui... joten voihan sitä sitten vaikka jollain paidalla itsensä verhota? Noh, katsotaan sitä sitten, en mä kyllä taida etukäteen mitään ostaa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top