No niin, hienosti kävin tiputtamassa tänne kuulumiset ja sit katosin kuin pieru Saharaan. Töissä sen verran kova draivi, että en ehdi paljoa foorumeita lukea, saati kirjoittaa niille.
Kiitos kaikille ihanista viesteistänne ja vastauksistanne.<3 En nyt pysty tägäämään kaikkia, kun lukemattomia viestejä on niin monta sivua. Toivotaan kuitenkin tosiaan, että mies on todella ymmärtänyt, miten yksin oon ollut ja että tän pitäis olla yhteinen sitoumus ja yhteinen matka. Luulen, että muutos saattaa todella olla tapahtunut nyt, kun hän itse huomasi, missä mennään ja miten syvissä vesissä olin, ja tajusi, miten tylysti on käyttäytynyt. Kun itse oli aloitteellinen keskustelussa, niin ehkäpä se siitä. We shall see.
Vähän sivuttiin viime viikonloppuna myös keskustelua siitä, oltaisko valmiita hakeutuu hoitoihin, jos sinne asti mennään – mutta itse keskustelu jäi kuitenkin vielä lähtötelineisiin.
Tänään kp 11. Päädyin sitten kuitenkin testaamaan ovulaatiota, koska mulla kerran oli olemassa testejä aiemmista kierroista. Ajattelen, että käytän ne loppuun ja jos ketään ei tartu matkaan, niin mietin sit, mitä teen. Ehkä kesän ajan otamme joka tapauksessa löysemmin rantein yrittämisen kanssa. Yllättäen testien kans kävikin nyt tässä kierrossa sitten niin, että kolme päivää sain tyhjää ympyrää ja vasta tänään vilkkuvan. Jos CB:n testi toimii niin kuin pitää, pitäisi huomenna tulla vielä vilkkuva ja ylihuomenna pysyvä hymy. Toisaalta en ollut tässä kierrossa tarkkaillut limoja tai mitään, koska ei vaan kiinnostanut, mutta ihmettelin, kun maanantaina oli vähän ovistuntemuksia. Tarkistin sit eilen alakerran tilanteen, ja siellähän olikin ihan viittä vaille eggikset tulossa, kohdunsuu ylhäällä ja pehmeä ja ehkä jopa avoimen tuntuinen. Tänään sama homma. Talletus tehtiin eilen. Oura tosin ennustaa ovulaatiota vasta sunnuntaille. En tiiä, yritän nyt ottaa rennommin joka tapauksessa.
Käydääs sitten lueskelemassa vähän teidän kuulumisia. Luulen, että ehdin nyt lukea ja kommentoida vain pari viimeistä sivua, kun täällä on käynyt keskustelu niin kiivaaseen tahtiin.
Tekoälystä on puhuttu, niin joo, oon tunnistanut saman. Varsinkin ChatGPT on tosi positiivinen ja optimistinen ja jopa sellanen vähän mielistelevä. En tykkää. Mä en oo kysellyt tekoälyltä kuin yleisellä tasolla juttuja, koska en halua jakaa sille mitään omia terveystietojani. Mulla on maksullinen versio kyllä, käytän Anthropicin Claudea, josta saa asetuksista muutettua niin, ettei keskusteluja tallenneta eikä käytetä kielimallien kouluttamiseen. En kuitenkaan luota yhteenkään teknologiajättiin, joka nyt tai tulevaisuudessa tulee tekemään bisnestä mun tiedoilla. Lisäksi tekoälyssä on eettisiä ongelmia, kuten se, että se saattaa vahvistaa stereotypioita ja ajattelun vinoumia. Esim. jos pyytää kuvan lääkäristä ja hoitajasta tai johtajasta ja johdon assistentista, on johtaja ja lääkäri todennäköisesti miehiä, ja hoitaja ja assari naisia. Kaikki ovat luultavasti normaalipainoisia ja valkoisia.
@Syyskukka mulla on aika usein toi sama, että mietin, onks oireet PMS:ää vai alkuraskautta. Sitä kuulostelee helposti kaikkia nipistyksiä ja tuntemuksia, ja niiden tarkkailu vie helposti tosi paljon kaistaa. Meillä, kun nyt on yk 10 käynnissä, niin en jaksa juuri enää oireita seurailla. Odottelen, alkaako menkat – tähän asti on aina alkanu, yleensä vieläpä ihan päivälleen. Viime kierrossa alkoi odotettuna ajankohtana lugesteronista huolimatta, joten ei oo kovin korkealla toiveet senkään suhteen. Sain kuitenkin saman annostuksen kuin
@Kali , ja kovin mieltä ylentävää niiden laittaminen ei ole, mutta enköhän mä sen nyt ens kierrossa kokeile.
Ajattelin joka tapauksessa lopettaa Geleet ja Ubikinonit nyt, kun purkit tyhjenee. En viitsi niihin käyttää rahaa, kun eivät ainakaan meillä ole auttaneet raskautumiseen. Eli sen suhteen pidän pari viikkoa sitten ottamani linjan.
@Meliora kovasti onnea plussasta ja ihanaa matkaa tammikuisiin! <3
@Adela täällä sama fiilis, että helmikuinen ei oikein nappaa, mutta toisaalta sitä miettii, että minkä verran sitä näillä yrityskierroilla enää tohtii edes toivoa. Kun elokuussa aloitettiin yrittäminen, mietin laskettuja päiviä ja jopa vähän suunnittelin perhevapaita ja muita, mutta nyt ei enää oikein uskalla toivoa edes sitä, että plussaa tikkuun saisin. Nyt tuntuu, etten ole oikeutettu moiseen ylellisyyteen. Toivottavasti teitä onnistaa pian. <3
@Toiveikas odottelija sulla siellä jännät paikat, toivottavasti joko viivat vahvistuis tai vuoto alkais ja pääsisitte seuraavaan kiertoon.
@Zebra @Kali @Suskikitten kuulostaa hyvältä teidän suunnitelmat. Mä ajattelin kans, että yritän elää mahdollisimman normaalia elämää, ja vauva tulee jos tulee. Toki sitä aina miettii, ja raskauden mahdollisuus kaihertaa takaraivossa, mutta en kuitenkaan enää jaksa rajoittaa elämääni tai elää käsijarru päällä (kuten
@Tähtiin tuijottelija osuvasti kiteytti). En käynyt mökillä ollessani uimassa saunasta, enkä käynyt avannossa tammikuussa, koska halusin varjella mahdollisesti kiinnittymässä olevaa alkiota. Hahahahahahahahah!!!!! No joo, tällä hetkellä ajattelen niin, että jos mun vauva kylmästä vedestä säikähtää niin paljon, että putoaa pois, niin adios.
@Syssymyssy tervetuloa takaisin paussilta, mä kans oon pitänyt vähän puolipakostakin paussia, vaikka palasinkin foorumille viime viikonloppuna. Mennään samoissa päivissä, mutta mun ovulaatio taitaakin tulla nyt aikaisemmin kuin normaalisti. Ehkä kp 12–14, katsotaan, mitä CB:n lila huomenna näyttää. Tunnistan myös hyvin sun kelat tosta, että haluaako sittenkään edes vauvaa, kun kaikki on jo valmiiksi niin vaikeaa, mutta samaan aikaan jokin voima ikään kuin pakottaa jatkamaan. Vähän niin ku, että haluan pelata tän pelin katkeraan loppuun saakka ja katsoa, mitä maalissa odottaa. Jos häviän, niin häviän, mutta en ainakaan ole valmis luovuttamaan, enkä ainakaan nyt, kun puolisokin teki kädenojennuksen mun suuntaan.
@Kali pahoittelut sarjatägäyksestä sulle, mutta mietin just tota, kun joskus luin, että suurin osa tulee raskaaksi 12 kk kuluessa, ja lopuistakin vielä useimmat 24 kk kuluessa siitä, kun ehkäisy on jätetty pois. Nää todennäköisyydet tosin olettaa, että nainen on enintään 35 ja yhdyntöjä on säännöllisesti. Mut siis just sitä, että kuin itse oon jo ihan loppu yk 10 kohdalla, ja teillä on viel pidempi aika, niin on toi 24 kk tosi pitkä aika yrittää – oli alkaneita raskauksia sitten tai ei. Eli ymmärrän hyvin kelat ja halun pestä kädet koko hommasta. En oikein osaa lohduttaa mitenkään, kun olen itsekin aika meh-fiiliksellä tällä hetkellä. Eilen kerroin miehelle, että nyt olis hedelmällistä ikkunaa tyrkyllä, ja melkein toivioin, että olis sanonut, että ei jaksa. No jaksoi sit ja saatiin talletus tehdyksi, mut jotain mussa on särkynyt näiden kuluneiden kuukausien aikana, enkä tiedä, korjaako sitä enää koskaan mikään.
Tervetuloa kuumeilemaan,
@Hessufi , täällä on meitä kirjoittelijoita aika sekalainen sakki, ja tunteita ja tuntemuksia jaetaan laidasta laitaan melko matalalla kynnyksellä. Toivottavasti teilläkin tulisi pysyvä pikkukaveri pian matkaan mukaan. <3
, hämmensi tää iso ero, et koska se ovis nyt olisi ollu! Noh joka tapauksessa tässä nyt odotellaan.. Piinaavaa. Ei oo odotukset korkealla. 
välillä tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, on rankkaa joka kuukausittainen pettymys.
nyt illan lämpö (vaikkei luotettavin) pompannu 37.9
normaalistihan tää on mulle jo siis ihan kuumehouru tila
meidän kaikkien luottama tekoälyhän jo diagnosoi tän erittäin hyväksi merkiksi. Täss vielä kopiotu sanasta sanaan:
Ajattelin, että kakki muut kuukaudet ok paitsi joulukuu (olen itse jouluna syntynyt), ja joulukuinen tuli. Tietenkin ei se oikeasti harmittanut sen enempää, toki vähän kuullut kauhutarinoita, että esim koulu on loppuvuoden pojille hankalampaa 
oon kans huomannu et ku venyttelen istualteen ja käännän itteeni niin tuntuu sellanen ”repäsy/venähdys” vasemmalla/oikeella (riippuu kumpaan suuntaan venyttää). Millä täs ny pitääs jaksaa oottaa sinne loppuviikkoon
tää on elämäni pisimmät päivä/viikot
oon viel yrittäny josko ne menkat alkais niin about kaikkeni, oon kyykänny, kävelly, tanssinu, heilunu, hyöriny, pyöriny, juossu. Normalisti enemmän käveleminen on riittäny siihen, että napsahtaa, mutta ei nyt. Oon puhunu menkoista tavallista enemmän, koska seki on ollu yks hyvä taktiikka, mut ei
ei niinku mikään oo auttanu. Alotin jopa sisätutkimuksenki josko se avais jotain mut ei sekään oo auttanu. Huomasin vaa et kohdunsuu/kaula mikälie on menny hukkaan
Oot kyllä yrittänyt houkutella niitä menkkoja vaikka millä, toivotaan, että pysyvätkin poissa raskauden takia 
Tässä kierrossa mietinkin, ettei kemiallisen jälkeinen kierto varmastikaan johda raskauteen, koska keho on varmasti vielä jollain tasolla palautumassa kemiallisesta. Mutta kyllä tässä loppukierrossa toivo silti nosti päätään. Taas yksi takaisku siis. 
