Raskaaksi 2026

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mamiksx5
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Outoa on että lämmöt nousivat eilisen tippumisen jälkeen lähes samalle tasolle kuin aiemmin. 🤣 Ärsyttää myös kun jotkut oireilut jotka laitoin lugesteronien piikkiin kuten alaselkä kipu niin se jatkuu vielä. Toki jos olisikin niin että saisin plussan niin kiinnittyminen pakko olisi olla normaalista myöhempään? Kun eilen oli pc:n testi aivan negatiivinen. Vaikka olisikin niiden pelkkien lämpöjen perusteella laskenut dpo:n. Niin silloin silti olisi ollut jo dpo12. 😬 Oliko se niin että kiinnittymisikkuna on dpo6-12? Vai dpo6-10?
Dpo 6-10 taitaa olla se ikkuna ainakin valtaosassa lähteitä ✨
 
@Kali ite oon kuullut että kiinnittyminen on Dpo 6-12. Sit sen jälkeen hCG nousu virtsasta mitattavalle tasolla 2-4 päivää. Täällä on kovasti hosuleita testaamassa tosi varhain ja mä lukeudun yhdeksi näistä. Testit polttaa niin pahasti näppejä että pakko testailla liiankin varhain 😂
 
@-Tipi- Onneksi olkoon plussasta! Ja samoin @Pumperoinen 🩷🩷🩷

@unikomentaja tervetuloa joukkoon! Tänne mahtuu aina uusia kuumeilijoita ☺️

Eilen (kp 17) CB:n pinkki digitesti näytti vihdoin positiivista. Ovulaatio on siis ehkä tänään? Talletuksia on ollut mm. eilen ja toissapäivänä, joten oon tyytyväinen ja toiveikas. Toivottavasti tämä olisi se kierto, marraskuinen olisi niin tervetullut!

Kävin tänään verikokeessa, se oli se Puhdin raskautta suunnittelevan verikoepaketti. Tulokset tulee kuulemma viimeistään tiistaina. Ferritiini kiinnostelee erityisesti!
 
@Tuutikintytär ❤️❤️❤️ Kiitos kauniista sanoista. Saisitko kuvakaappausta kuvasta, jonka jaoit eilen? Mä oon nyt parin viime päivän ajan pohdiskellut niitä saamiani uutisia ja niiden aiheuttamaa pelkoa ja huolta. Arvelen, että pettymys, suru ja huoli on niin suuria siksi, että mua hoitanut lääkäri antoi mun ymmärtää, että lahjasolu(i)lla alkanut raskaus olisi ns. läpihuutojuttu. Hän ei tuonut ainakaan kovin voimakkaasti esiin vaihtoehtoa, että lapsia syntyisi vähän tai ei lainkaan. Tästä on tietty aikaa kohta 10 vuotta, joten paljon on varmaan unohtunutkin, mutta en muista sellaista keskustelua käydyn. Näin ollen mulla oli epärealistiset käsitykset siitä, miten hyvät mahikset elävänä syntyneisiin lapsiin lahjasoluhoidoissa on.
Mikäli ymmärsin, niin ne solusi oli kuitenkin hedelmöityneet, kun joku saaja oli ollut raskaanakin, eli onhan ne solut itsessään sitten olleet ihan toimivia.

Prosessi voi kuitenkin epäonnistua niin käsittämättömän monella eri tavalla ja monessa eri kohdassa, että läpihuutojutuksi leimaaminen olisi hieman jännää, varsinkaan tilanteessa jossa monesti ollaan siksi, että siinä lähtökohtaisesti on ollut jotain haasteita jo alun alkaenkin.

ON: Jatkanen oviksen tikuttelua vaikka vähän luulen että se meni jo, tallettelun (kyllä mä vähän nihkeilen yhä tätä termiä) ajankohta oli ehkä suht ok. Olen tietenkin kehittänyt tähän myös liikuntaperäisen rasitusvamman, joka huutaisi tulehduskipulääkettä, mutta sitä en nyt sitten uskalla ottaa. Nyt tosin tapahtuu muuten elämässä vähän kaikenlaista sellaista, ettei voida puhua mitenkään optimiajankohdasta, mutta ei mulla ole varaa hukata yhtään kiertoa.
 
@Tähtiin tuijottelija ainakin ekalla kerralla labra oli spontaanisti kehunut solujani, ja tosiaan ainakin yksi ekan kerran soluista oli myös hedelmöittynyt, ja raskaus oli edennyt niin pitkälle, että lääkäri oli toiveikas. En sitten tiedä, miten moni muu solu hedelmöittyi.

En usko, että lääkärin on ollut tarkoitus antaa epärealistisen optimistista kuvaa lahjasoluhoidon onnistumisen todennäköisyydestä. Luultavasti olen vain itse ymmärtänyt väärin tai mieleeni on jäänyt vain positiiviset puheet. En tosiaan muista, että epäonnistumisen mahdollisuutta olisi käyty mitenkään kovin painokkaasti läpi keskusteluissa enkä käynyt esim. psykologin juttusilla tai mitään, toisin kuin paras ystäväni, joka lahjoitti eri klinikan kautta.

Ehkä se, että lahjoitin kahdesti, eikä kummastakaan kerrasta syntynyt yhtään lasta, surettaa. Mä oon nimittäin tässä n. vuosikymmenen aikana aina välillä ajatellut lasta/lapsia, jotka hoidoista on syntyneet saajille. Oon kuvitellut, miltä tuntuu, jos joku joskus ottaa muhun yhteyttä ja kertoo olevansa mun lahjoittamasta solusta syntynyt. Oon miettinyt, onkohan mulla silloin oma lapsi. Nyt kun kuulin, ettei lapsia ole syntynyt, tuntuu kuin olisin menettänyt pienen osan itsestäni, vaikka kyseessä ei edes ole mun lapsi. Enkä siis koskaan ole ajatellut, että ne mahdolliset lapset olisi mitenkään mun ja oon myös ajatellut, ettei kukaan välttämättä koskaan ota muhun yhteyttä. Nyt tiedän, ettei ota.

Mietin myös saajan/saajien särkyneitä toiveita ja surua yrityksestä ja epäonnistumisesta.

Tää on jotenkin tosi monikerroksinen tunteiden kirjo, joka ikään kuin kiertyy itsensä ympärille ja ravisuttaa mun koko identiteettiä.
 
@Maana Mannila Nythän mä en sitten tietenkään enää löydä sitä kuvaa :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Mutta sen sanoma oli siis se, että jokaista onnistunutta IVF:llä syntynyttä lasta kohden on 32 syntymätöntä, mutta hedelmöittynyttä solua. En nyt tarkistanut mikä oli lähteenä/oikeita tilastoja, kuva tuli vain sattumalta vastaan ja siitä tuli täällä käyty keskustelu ja sinun tarinasi mieleen. On siis ehkä vain ollut huonoa tuuria, ettei sinun luovuttamistasi ole onnistanut. Tiedätkö muuten, onko ne kaikki jo "käytetty"? Varmaan mainitsitkin jo, en muista.

Jos olisin itse luovuttanut munasoluja, olisin myös aivan varmasti miettinyt niistä mahdollisesti syntyviä lapsia ja heidän elämäänsä, millaisia heistä kasvaisi, näyttäisivätkö he minulta. Eri tilanne, mutta ehkä etäisesti samoja fiiliksiä: kun erosin edellisestä parisuhteestani, suurin suru tuli siitä, kun menetin meille kuvittelemani tulevaisuuden ja perheen. Olimme jo puhuneet lasten nimistä, missä asuisimme, ja pääni sisällä oli koko loppuelämä jo suurinpiirtein suunniteltuna ja millaisia lapsistamme tulisi. Kun sitten totuus iski, etteivät kuvitelmat koskaan tule todellisuudeksi, tipuin kovaa.

Surra saa, kaikenlaiset tunteet ovat tärkeitä, ja on todella inhimillistä myös että asia huolestuttaa - mutta kuten täällä onkin jo sanottu, koko IVF-prosessiin liittyy niin paljon muuttujia, ettei sitä ikinä tiedä mikä lopulta on syynä onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Uskoisin ammattilaisia, kun he ovat sinulle kertoneet että luovutetut solut olivat hyvälaatuisia, ja tosiaan, on todella hyvä että puhuit asiasta myös nyt lääkärin kanssa. En myöskään usko, että saaja/saajat ainakaan syyttävät sinua/munasolua, mutta se, että koet surua silti heidän puolestaan kuvastaa kuinka empaattinen ihminen olet. Taisit aiemminkin jo sanoa, että olet luovuttanut munasoluja siksi, että halusit auttaa, ja ansiostasi jotkut ovat saaneet ainakin yrittää. :red-heart:
 
@Maana Mannila En yhtään ihmettele, että on vaikeita ja sekavia fiiliksiä ❤️‍🩹 On varmasti musertavaa kuulla tuollaisia uutisia! 🥺 Onneksi lääkärikäynti oli hyvä ja täällä on myös ollut paljon järkipuhetta siitä, ettei kannata luopua haaveista ❤️

Mun verikoetulokset tulivatkin jo! Hemoglobiini 118 ja ferritiini 14 🫠 Jotain tällaista osasin kyllä aavistella, koska jatkuva väsymys on tässä kohtaa melkeinpä jo osa mun persoonallisuutta.
 
Mietin että on niin sellainen "nyt on tärpännyt"-olo ettei puutu kuin se ripuli-oksennus-miltein-valmis-päivystykseen tauti. Ja samalla oon varma että oon nyt lopullisesti hourahtanut kun ei mulla oo mitään raskauden oireita vielä. Vain epämääräisiä vatsan käänteitä.

Jos mä saan kolmannen kerran jonkun taudin samaan aikaan kuin plussaan niin sit voi tulevaisuudessa tehdä raskaustestin aina vain vatsataudin yhteydessä 🤣 oikeasti mikä tuuri edes on että mun elämäni ainoat plussat on tulleet tähän mennessä samalla kun vietän yötä vessassa oksennussankon kanssa. Varmaan mun alitajunta laukoo joka kerta jonkun kehon tyhjennyksen kun havaitsee hCG:tä.
 
Outoa on että lämmöt nousivat eilisen tippumisen jälkeen lähes samalle tasolle kuin aiemmin. 🤣 Ärsyttää myös kun jotkut oireilut jotka laitoin lugesteronien piikkiin kuten alaselkä kipu niin se jatkuu vielä. Toki jos olisikin niin että saisin plussan niin kiinnittyminen pakko olisi olla normaalista myöhempään? Kun eilen oli pc:n testi aivan negatiivinen. Vaikka olisikin niiden pelkkien lämpöjen perusteella laskenut dpo:n. Niin silloin silti olisi ollut jo dpo12. 😬 Oliko se niin että kiinnittymisikkuna on dpo6-12? Vai dpo6-10?
Jäi vielä aiemmin kysymättä, oliko se mikä Pregcheckin testi, herkkä vai ei? Minkä värinen paketti? Oon myös ihan koukuttunut tähän trilleriin 😄
 
Jäi vielä aiemmin kysymättä, oliko se mikä Pregcheckin testi, herkkä vai ei? Minkä värinen paketti? Oon myös ihan koukuttunut tähän trilleriin 😄
Se oli niitä liuskatestejä sellanen liilapaketti. Ei ne herkkiä ole ainakaan virallisesti mutta monet täällä saaneet viivoja niillä aikaisin. 🤔
 
Se oli niitä liuskatestejä sellanen liilapaketti. Ei ne herkkiä ole ainakaan virallisesti mutta monet täällä saaneet viivoja niillä aikaisin. 🤔
Juu, ne eivät oo herkkiä. Oon kuullut, että osa saa niillä viivoja, mulla ne ovat antaneet vasta kun menkat ovat olleet kunnolla myöhässä 🤔
 
Juu, ne eivät oo herkkiä. Oon kuullut, että osa saa niillä viivoja, mulla ne ovat antaneet vasta kun menkat ovat olleet kunnolla myöhässä 🤔
Juu ei mullakaan oo kyllä niillä testeillä toista viivaa aikaisin tullut, ehkä ne toimii herkkinä osalle mutta osalle ei?? 🤔 Koska epäilen kyllä että mulle ne ei ainakaan aikaisin tule koskaan näyttää mitään. 🤣
 
Onnea plussanneille ❤️

Täällä pyörähti yk9 käyntiin, onneksi alkoi vuoto eikä jäänyt "pitkittämään" alkamistaan negojen jälkeen. Kierto oli 29 päivää, en osaa sanoa onko mulle normaali vai ei kun hakee vielä selkeästi pituuttaan kilppariarvojen tasaantumisen jäljiltä.

Tässä kierrossa tullaan yrittämään entistä kovemmin 💪
 
Täällä onkin aktiivista keskustelua, enkä ole juurikaan ehtinyt mukaan kommentoimaan. Onnea kaikille plussanneille 😊

Itselläni tuli päätökseen ensimmäinen normaali kierto pillereiden lopettamisen jälkeen. Kierron pituudeksi tuli 28vrk ja nyt menossa kp2. Fiilis on ollut kohtuullisen hyvä ja olen ollut tyytyväinen siihen, että kehon toiminta tuntuu normaalilta. Kuitenkin jonkinlainen pettymyksen tunne tuli siitä, että vuoto alkoi. Olen miettinyt ovulaation tikuttamista, mutta ehkä vielä tämän kierron menen ilman. Ennen yrittämisen aloittamista ajattelin, että menen ihan rennolla otteella mutta kyllä sitä saa toppuutella omia ajatuksia sekä pelkoja hyvinkin ahkerasti.
 
Oon sairastunut flunssaan näköjään, joten lämpöihin ei enää oo luottamista... Huoh olikohan mulla kemiallisen perään sit ovulaatio tyystin hukassa kun LH piikkiäkään en löytänyt. Se on hämmästyttävää että sairastuin ennen taaperoani. Tää on varmaan joku uus ennätys että kerrankin vain mä oon sairaana. 😅

Koetan pitää hiljaiseloa kunnes kierto olisi takaisin raiteillaan. Näkee sit ilmestynkö viikon päästä takaisin jonkun hirveän tarinan kera kuten viimeksi kävi 🤣 ehkä en kuitenkaan kun en usko sellaiseen tuuriin kun ennen viime kiertoa oli tyystin tylsät ja mitään sanomattomat 1,5 vuotta yritystä ilman ainuttakaan plussaa.
 
@Tuutikintytär 😭😭😭😭😭 voi että miten kauniisti kirjoitat, sanoitat tosi hyvin sitä, millaisia tunteita täl hetkel käyn läpi. Voin hyvin samastua just tuohon, miten kuvittelee ja suunnittelee ja haaveilee, ja sit asiat itsestä riippumattomista syistä muuttuu. Siinä menettää jotain, mitä ei oikeasti koskaan ollutkaan, mutta se ei vähennä yhtään kokemusta ja kipua luopumisesta. En tiedä, montako alkiota tuli ja kuinka monta pakastettiin tai selvisi sulatuksesta enkä sitä, käyttikö saajat kaikki ja jos ei, niin mitä jäljellä olleille tapahtui.

@Syyskukka oho, sulla alhaiset arvot kyllä. Eipä ihme, jos väsyttää. Mulla otetaan kans tosiaan noi ferritiinit, kun meen seuraavaks labroihin (jos en oo raskaana siis). Ja joo, onneksi järkipuhetta löytyy ja asiantuntijakin sanoi, ettei kannata huolehtii. Oon ehkä luonteeltani aikamoinen kelailija ja murehtija, ja siks päädyn murehtii asiat moneen kertaan: etukäteen ja sit, kun ne tapahtuu.

@Suskikitten olkoon tää hyvä merkki! ❤️ (Kirjoitin tän viestin ennen kuin näin ton sun uusimman viestin.)
 
Takaisin
Top