1. pas osoittautui epäonnistuneeksi, vaikka kuinka monta testiä teki. Tänään taitaa myös olla kp1, eli uudestaan vaan letro-kuurille ja ovista metsästämään. En todellakaan odota innolla cycloja, minusta tuli aivan HIRVEÄ hirviö niiden vaikutuksesta. Nuo cyclot ovat ehkä olleet se kaikista pahin lääke, en ole ollut yhtään oma itseni ja mielialat vaihtelivat enemmän kuin koko vuonna yhteensä.
Nyt pystyn jo jäsentelemään ajatuksia, eikä aiheesta puhuminen ole enää niin vaikeaa. Tipuin korkealta ja kovaa, vaikka kuinka koitin suojella itseäni, mutta tätähän tämä on. Sellainen pohjaton pettymys ja itseinho oli varmasti ne suurimmat tunteet, kun joka testiin tuli niin räikeät negatiiviset kuin vain olla voi. Tunne, että jotain minussa on vialla, kun ei edes täydelliset olosuhteet ja täydellinen alkio toimi. Pelkään jostain syystä, että ovikset, jotka saan cb:n testeillä kiinni, eivät ole aitoja. Ihan utopistista!

Jotenkin ajattelen, että pcos vaikuttaa kaikkeen ja paljon.
Negatiivisen testin jälkeen selvitin myös kaiken mm. ERA-testeistä ja muista miljoonia maksavista lisäkonsteista. Kai tämä on vain epätoivoa? Ahdistaa aivan suunnattomasti, että kaikki alkiot menevät kankkulan kaivoon ja uusi ivf-kierros pitäisi aloittaa alusta.
Puuh, anteeksi avautuminen.