Hei @Florette , ikävä kuulla ettet koe tätä alustaa turvalliseksi tilaksi keskustella raskaudestasi. En usko että se oli kenenkään kommentoijan tarkoitus, pahoittelut omasta puolestani siitä! Mielestäni on kuitenkin todella tärkeää olla tarkkana siitä, minkälaista tietoa netissä jakaa, kun täällä on jo valmiiksi niin paljon väärä ja virheellistä tietoa. Itse en suosittele kuulopuheiden jakamista tietona tai tiedon jyväsenä. Kaikkea hyvää sinulle!
Yleinen keskustelu
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Mulla on Preglife käytössä! On mielestäni ollut kiva.Mitä sovelluksia käytätte raskauden seurantaan? En oo aiemmin halunnut ottaa mitään käyttöön, mutta eilisen ultran jälkeen tekee mieli seurata enempi mitä pienen kehitykseen kuuluu missäkin vaiheessa
@Jupiter34 suositteleman Preglife lisäksi oon tykännyt Preggersistä ja Oviasta. Mulla siis 3 käytössäMitä sovelluksia käytätte raskauden seurantaan? En oo aiemmin halunnut ottaa mitään käyttöön, mutta eilisen ultran jälkeen tekee mieli seurata enempi mitä pienen kehitykseen kuuluu missäkin vaiheessa
huvittavinta on, kun vauva oli eri äppien mukaan varmaan 4 viikkoa mansikan kokoinen 
mikäs siinä, mansikoita on tosi eri kokoisia 
Mulla kans Preglife. Mietityttää se IF:n ilmainen vakuutus, että kannattaako sitä sen sovelluksen kautta ottaa? Jotta saisi sen ilmaisen lahjan. En jaksa kyllä mitään vakuutusmyyntipuheluita tai muita spämmäyksiä, ja ajatus ottaa vauvavakuutus sitten myöhemmin omasta vakuutusyhtiöstä, kun sitä ei kai voi sitten vaihtaa kun jostain ottaa.
Mitä sovelluksia käytätte raskauden seurantaan? En oo aiemmin halunnut ottaa mitään käyttöön, mutta eilisen ultran jälkeen tekee mieli seurata enempi mitä pienen kehitykseen kuuluu missäkin vaiheessa
Mulla kanssa preglife ja sitten libero.
Ite sanoin, kun soittelivat että ei meillä mitään lasta oo tulossa ja nainen hämmentyneenä vastasi että okei.
Ei oo sen jälkeen sitten soitellut uudestaan.
Calpurnia
Oman äänensä löytänyt
Hei! Uskaltauduinpa nyt minäkin forumille kirjoittelemaan. Olen taustalla lukenut keskusteluja, mutta nyt lisäsin itseni tuonne lasketun ajan listaan. Oli mukava löytää täältä muitakin iäkkäämpiä odottajia! Olen nimittäin 45-vuotias ja odotan ensimmäistäni. Taustalla yksi keskenmeno vuosi sitten. Olemme puolisoni kanssa varmaan joka suhteessa tilastopoikkeus, kummallakaan meillä ei ole lapsia ennestään. Tapasimme toisemme vasta kun olin jo lähempänä neljääkymmentä. Tämä raskaus on meille pieni ihme ja rukousvastaus!
Eilen kävimme yksityisellä varhaisultrassa ja siellähän näkyi viikkoja vastaava pikku tyyppi, jonka sydän löi vimmatusti.
Hyvin herkällä mielellä tässä saa olla ja keskenmeno pelottaa kyllä ihan hirveästi. Ajatus vauvasta on jotenkin ihan epätodellinen vieläkin, enkä yhtään uskalla vielä suunnitella mitään hankintoja tms. Onneksi mies on niin valoisa luonne ja jaksaa rohkaista minuakin.
Valoa ja iloa kaikille!
Eilen kävimme yksityisellä varhaisultrassa ja siellähän näkyi viikkoja vastaava pikku tyyppi, jonka sydän löi vimmatusti.
Hyvin herkällä mielellä tässä saa olla ja keskenmeno pelottaa kyllä ihan hirveästi. Ajatus vauvasta on jotenkin ihan epätodellinen vieläkin, enkä yhtään uskalla vielä suunnitella mitään hankintoja tms. Onneksi mies on niin valoisa luonne ja jaksaa rohkaista minuakin.
Valoa ja iloa kaikille!
Uussuurperhe
Silmät suurina ihmettelijä
Hei Calpurnia!Hei! Uskaltauduinpa nyt minäkin forumille kirjoittelemaan. Olen taustalla lukenut keskusteluja, mutta nyt lisäsin itseni tuonne lasketun ajan listaan. Oli mukava löytää täältä muitakin iäkkäämpiä odottajia! Olen nimittäin 45-vuotias ja odotan ensimmäistäni. Taustalla yksi keskenmeno vuosi sitten. Olemme puolisoni kanssa varmaan joka suhteessa tilastopoikkeus, kummallakaan meillä ei ole lapsia ennestään. Tapasimme toisemme vasta kun olin jo lähempänä neljääkymmentä. Tämä raskaus on meille pieni ihme ja rukousvastaus!
Eilen kävimme yksityisellä varhaisultrassa ja siellähän näkyi viikkoja vastaava pikku tyyppi, jonka sydän löi vimmatusti.
Hyvin herkällä mielellä tässä saa olla ja keskenmeno pelottaa kyllä ihan hirveästi. Ajatus vauvasta on jotenkin ihan epätodellinen vieläkin, enkä yhtään uskalla vielä suunnitella mitään hankintoja tms. Onneksi mies on niin valoisa luonne ja jaksaa rohkaista minuakin.
Valoa ja iloa kaikille!
Tosiaan, helpottavaa kun muitakin "iäkkäitä" odottajia! Minä täytän parin kuukauden päästä 47, ja kun lähdettiin tähän "projektiin", niin hyvin oli tiedossa, että onnistumisen mahdollisuus on todella pieni, ja että ei välttämättä enää onnistu. Kunhan nyt vain viikot etenisi ja vauva pysyisi sisässä ja rakenneultra olisi normaali. Minä löysin elämäni miehen vasta 44-vuotiaana, ja hän kovasti halusi vielä lasta, niin lähdettiin heti yrittämään, kun oli naimisiin menty.
Terveydenhuolto on suhtautunut tosi hyvin asiaan, paitsi eka puhelu neuvolan yleisnumeroon, jossa hyvin nuorelta kuulostava nainen tylysti luetteli madonluvut todennäköisyyksistä ja riskeistä. Soitin kysyäkseni, voiko saada verikokeita tai ultraa, että mikä on kehin tilanne, joko on kaikki munasolut kuolleet. Yksityiselle käski, ei julkinen puoli kuulemma tee sellaisia. Mietin, että hyvähän se on nuoren tuomita, sillä hänen äänensä OLI tuomitseva, "mitä ihmettä tuon ikäinen edes yrittää". Mutta muuten on ollut todella hyvää ja kannustavaa asennetta, niin yksityisellä kuin julkisella.
Minähän ihan tosissani jo odottelin lapsen lapsia, esikoiseni on sen ikäinen...
Uussuurperhe
Silmät suurina ihmettelijä
Mutta sitten uusi teema: onko teillä jo paino noussut? Minulla on kiloja tullut kaksi kiloa, viikot 7+0. Housuissa olen jo siirtynyt löysempiin ja uusia alkkareita pitää kohta ostaa. Eli onko vain läski lisääntynyt... Mutta maha on ihan pallona. Eilen katselin, että kohta kyllä alkaa ihmiset katsella, että olenko pieniin päin. Näillä viikoilla!
Mulla kanssa paino ottanut jo alkuraskaudessa + 3kg nousun. Muissa raskauksissa sama, sitten tasaantunut.
huomaan kanssa, että alkkarit alkanut kiristää ja kaupoille täytyy lähteä. 
Onnea ja tervetuloa! Itsellä on ikää jo 48 vuotta. Tänään viikkoja jo 10+4 ja lattialla touhuaa meidän ensimmäinen ihme, eli 9 kuukautta vanha tyttönen. Helposti tähän ei toki päästy, eikä ilman karvaita pettymyksiä, mutta sitkeydellä ja ripauksella hyvää tuuria. Meilläkin mies oli se, jonka jaksoi uskoa unelmaansa silloinkin, kun itse en enää nähnyt mitään toivoa asiassa.Hei! Uskaltauduinpa nyt minäkin forumille kirjoittelemaan. Olen taustalla lukenut keskusteluja, mutta nyt lisäsin itseni tuonne lasketun ajan listaan. Oli mukava löytää täältä muitakin iäkkäämpiä odottajia! Olen nimittäin 45-vuotias ja odotan ensimmäistäni. Taustalla yksi keskenmeno vuosi sitten. Olemme puolisoni kanssa varmaan joka suhteessa tilastopoikkeus, kummallakaan meillä ei ole lapsia ennestään. Tapasimme toisemme vasta kun olin jo lähempänä neljääkymmentä. Tämä raskaus on meille pieni ihme ja rukousvastaus!
Eilen kävimme yksityisellä varhaisultrassa ja siellähän näkyi viikkoja vastaava pikku tyyppi, jonka sydän löi vimmatusti.
Hyvin herkällä mielellä tässä saa olla ja keskenmeno pelottaa kyllä ihan hirveästi. Ajatus vauvasta on jotenkin ihan epätodellinen vieläkin, enkä yhtään uskalla vielä suunnitella mitään hankintoja tms. Onneksi mies on niin valoisa luonne ja jaksaa rohkaista minuakin.
Valoa ja iloa kaikille!
Muokattu viimeksi:
1.5 kiloa oli tullut neuvolassa mitattuna, kun 9 viikolla kävin. Itellä alkanu nyt vähän maha pyöristymään, kun eilen mies tokaisi, että kyllä sulla vähän alkaa jo toi maha olla pinkee.
10+2 nyt. Iltaa kohden alkaa olee jo aina aika iso.Uussuurperhe
Silmät suurina ihmettelijä
Piti ihan tarkistaa, miten edellisissä raskauksissa paino nousi. Dataa löytyi vain viimeisimmästä. Todettakoon, että lähtöpaino oli 10kg vähemmän kuin nyt. Paino oli noussut kilon 8vk kohdalla, vk 15 2kiloa... Oi niitä aikoja... Mutta maha kyllä pyöristyi silloinkin todella varhain, on tainnut vain rasvaprosentti kehossa pienentyä. Sitten paino nousi tasaisesti käyrien mukaan.
Calpurnia
Oman äänensä löytänyt
No onpa siellä ollut tympeä ihminen neuvolan puhelimessa! Tekisi mieli vaan sanoa, että "voi likka pieni, sinulla on vielä paljon opittavaa tästä maailmasta!" Ensimmäisenä voisi tutustua empatian käsitteeseen...Hei Calpurnia!
Tosiaan, helpottavaa kun muitakin "iäkkäitä" odottajia! Minä täytän parin kuukauden päästä 47, ja kun lähdettiin tähän "projektiin", niin hyvin oli tiedossa, että onnistumisen mahdollisuus on todella pieni, ja että ei välttämättä enää onnistu. Kunhan nyt vain viikot etenisi ja vauva pysyisi sisässä ja rakenneultra olisi normaali. Minä löysin elämäni miehen vasta 44-vuotiaana, ja hän kovasti halusi vielä lasta, niin lähdettiin heti yrittämään, kun oli naimisiin menty.
Terveydenhuolto on suhtautunut tosi hyvin asiaan, paitsi eka puhelu neuvolan yleisnumeroon, jossa hyvin nuorelta kuulostava nainen tylysti luetteli madonluvut todennäköisyyksistä ja riskeistä. Soitin kysyäkseni, voiko saada verikokeita tai ultraa, että mikä on kehin tilanne, joko on kaikki munasolut kuolleet. Yksityiselle käski, ei julkinen puoli kuulemma tee sellaisia. Mietin, että hyvähän se on nuoren tuomita, sillä hänen äänensä OLI tuomitseva, "mitä ihmettä tuon ikäinen edes yrittää". Mutta muuten on ollut todella hyvää ja kannustavaa asennetta, niin yksityisellä kuin julkisella.
Minähän ihan tosissani jo odottelin lapsen lapsia, esikoiseni on sen ikäinen...
Me ei olla huomattu, että kukaan olisi kummastellut ikiämme. Mies on vielä reilu kymmenen vuotta vanhempi minua. Ehkä sitten jossain kahvihuoneessa taivastelevat toisilleen.
Calpurnia
Oman äänensä löytänyt
Oi että, teillä on jo vähän isompikin pikkuinen.
Calpurnia
Oman äänensä löytänyt
Kaappaan nyt koko ketjun, mutta pakko kommentoida.
En tiedä painosta, kun ei meillä ole vaakaa, mutta maha pömpöttää ihan kamalasti! Nyt on pahin turvotus vähän hellittänyt, mutta on tuo kyllä pönköllään. Lähdin yhtenä päivänä kävelylenkille, mutta piti palata vartin päästä, kun housut kiristi niin kamalasti, että tuli huono olo. Töissä käyttämäni housut ei varsinaisesti purista, mutta on aina ihana tunne kun saa riisua ne kotona ja vaihtaa vanhoihin virttyneisiin lökäpöksyihin. Ei oo tietoa kyllä painosta laisinkaan. En oo varmaan pariin vuoteen käynyt vaa'alla. Hyvä parisuhde on kyllä tuonut kiloja.
Varmaan jäätävä ahdistus iskee neuvolassa ensi viikolla kun punnitaan. Epäilen, et painan 10kg enemmän kun sillon nuorena kun odotin ekaa. Apua.
Varmaan jäätävä ahdistus iskee neuvolassa ensi viikolla kun punnitaan. Epäilen, et painan 10kg enemmän kun sillon nuorena kun odotin ekaa. Apua.
Mulla on paino laskenut vajaa kaksi kiloa raskautta edeltäneeseen aikaan verrattuna. Luulen että syynä on ollut pahoinvointiin liittyvä huonosti syöminen. Nyt vointi on jo parempi ja ruoka maistuu lähes normaalisti, joten pitää alkaa vähän miettiä tarkemmin mitä syö. Toivon että paino ei juuri nousisi kuin sen 7-9kg, sillä mulla on kohonnut riski kaikille mahdollisille ylipainon monille mukanaan tuomille vaivoille verenpainetaudista diabetekseen. BMI on nyt noin 25 eli normaalin ja ylipainon rajalla. Neuvolasta oli terkkari sitä mieltä et voi nousta 15 kiloakin eikä tule sanomista, mutta katsotaan miten käy. Vointihan siihen sitten omalta osaltaan vaikuttaa et miten jaksaa liikkua ja ravita itseään.
Calpurnia
Oman äänensä löytänyt
Samis.Ei oo tietoa kyllä painosta laisinkaan. En oo varmaan pariin vuoteen käynyt vaa'alla. Hyvä parisuhde on kyllä tuonut kiloja.
Varmaan jäätävä ahdistus iskee neuvolassa ensi viikolla kun punnitaan. Epäilen, et painan 10kg enemmän kun sillon nuorena kun odotin ekaa. Apua.
Mitä tulee siis hyvään parisuhteeseen ja kilojen kertymiseen. Meillä on myös ensimmäinen neuvolakäynti ensi viikolla ja punnitseminen vähän hermostuttaa. Olen kyllä ihan sinut kroppani kanssa, enkä muuten stressaa painosta, mutta jänskättää kyllä, että kommentoidaanko sitä neuvolassa jotenkin.