Onhan se kova paikka kun kkm todetaan. Suunnitelmat, haaveet ja ajatukset tulevasta lapsesta käynnistyy heti kun plussan saa. Kun ne ei sitten toteudukaan ja kaikki pitää aloittaa alusta niin kyllä se kouraisee.
Tervetuloa ja pahoittelut kkm:sta. Koimme sen myös viime keväänä ja oli kova pala. Vieläkin herkistää, varsinkin kun 3.11 olisi ollut laskettuaika. Suru kannattaa surra pois, sitä surua ei ymmärrä muut kuin saman kokeneetJospa minäkin uskaltaudun tänne juttelemaan aikani ketjua lueskeltua ja muiden uusien rohkaistuttua.
Moi, oon Tiina 30 v ja haaveillaan miehemme kanssa kolmannesta lapsesta! Meillä on ennestään 4- ja 6-vuotiaat tytöt. Ajatus kolmannesta on muhinut pitkään on-offina ja vasta nyt toukokuun lopulla otatin viimein kierukan pois. Tulinkin kolmannesta yk:sta raskaaksi, mutta raskaus keskeytyi ja muutama viikko sitten tehtiin lääkkeellinen tyhjennys (rv 11+0, alkio vastasi kokoa 6+2). Tänään tein vihdoin negatiivisen raskaustestin ja kun vuotokin on loppunut, on tyhjennys mitä ilmeisimmin onnistunut. Ehkäisyä ei olla kehotuksesta huolimatta käytetty tässä välissä ja vähän jännittää, alkaako kuukautiset ensi viikolla vai ei. Olen nyt 1,5 viikkoa sairauslomalla ja tuntuu, että keksin itselleni kokoajan oireita kun työt ei pidä kiireisenä.
Välillä huomaan kyllä väkisin leikitteleväni ajatuksella, että mitä jos..? 
Kunnes taas nämä kaksi vekkulia palauttaa mut maan pinnalle, että ehkä ihan hyvä odotella vielä jonkin aikaa..
Tai no joo, ehkäisynä on keskeytetty, mutta jos ei toimi niin sitten otetaan yllätys ilolla vastaan. :)
Meilläkin toinen raskaus paljastui aikanaan varhaisultrassa tuulimunaksi. Ei mitään vuotoja ja raskausoireet ihan yhtä vahvat kuin normaaliraskaudessakin, niin tuli kyllä aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Voi miten jännää mangustimamma! Olisipa vahvempi viiva jo sitten
