----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ennen vanhaan ei kyllä vanhemmat muuta kun ruokkineet jälkikasvun. Saivat juu olla siinä vieressä kun raadettiin ja kovaa aamusta iltaan. Kyllä ne lapset oli jaloissa sillon.
 
No tässähän mä olen, edelleen keskustelemassa, rankoineni kaikkineni. Vai mistä päättelit että en olisi? En tajuu sun argumentteja.
Musta tuntuu ettei meilläkään tämä keskustelu aina suju. Olen pahoillani jos luokkaanuit. Ehkä mä voin olla jatkossa kommentoimatta lainkaan sun kirjoituksiin. Ihan silleen hyvällä.
 
Tää oli mulle uutta, että tänne voi tulla huutelemaan myös ihan ilman tunnusta. No joka päivä oppii uusia asioita. Pitäisköhän itekin lähtee muihin keskusteluihin huutelemaan sivusta... silleen ei tarvi laittaa ollenkaan itseään likoon, voi vain käydä arvostelemassa vähän takavasemmalta täysin nimettömänä ja kasvottomana :grin
Nämähän ovat avoimia keskusteluja, joten kuka tahansa voi näitä lukea ja aika moneen myös kommentoida. En tiennyt ettei saa kommentoida ilman tunnusta jos se kerta on mahdollista.
Onhan noita huutelijoita muissakin ryhmissä.
 
Ei vaan kommentointi. Kokonaan. Olen väärässä.
No, minä en ole ollut lopettamassa aloittamaani napakkaa keskustelua selkärangattomana, vaan pysyn sanojeni takana. En tiedä miksi sanoit niin.

En ole myöskään loukkaantunut mistään mitä olet sanonut, ei ole tarpeen pyydellä anteeksi. Olen ihan vaan keskustellut ja esittänyt kysymyksiä asioista, joita en sun kommenteissa ihan ymmärtänyt. Ihan vaan tätä samaa keskustelua. Jos toinen sanoo jotain mitä en ymmärrä, minä kysyn. Se on mun tapa. Kysymällä selviää. Ei kannata tulkita liikaa ja olemattomia asioita sanojen välistä. Aiemmin kysyin, miksi sanot mun näkemystä julistamiseksi, ja miksi en saa kertoa omaa näkemystäni samoin kuin muutkin ovat kertoneet omansa. Kysyin koska en ymmärtänyt. En siksi että olisin loukkaantunut. Jos olen loukkaantunut, voin sanoa että tuo mitä sanoit loukkaa minua. Sellaista ei ole tapahtunut.

Minusta tuntuu siltä että se, että minulla on vahva näkemys asiasta, ja tuon sen esille, loukkaa joitakin ihmisiä. Ei saisi ollla eri mieltä, koska jonkun mielestä se on kritiikkiä jos joku toimii omassa elämässään täysin eri periaattein kuin hän itse.

Minä en tarvitse kaikkien hyväksyntää omille ratkaisuilleni. Mulle riittää se, että itse koen sydämessäni toimivani oikein. Tarvitseeko kaikki muut minun hyväksynnän oman elämänsä ratkaisuille? Se olisi aika kummallista. Olen monta kertaa tässäkin keskustelussa sanonut, että jokaisella on vapaus tehdä omat ratkaisunsa, pääasia on että itse kokee toimivansa oikein ja on sinut omien valintojensa kanssa. Silti jollakulla voi olla niistä ratkaisuista joku mielipide. Antaapa olla vaan. Emme me ole täällä miellyttämässä kaikkia, vaan elämässä omaa elämäämme, kukin tavallamme. Mä oon saanut paljon paskaa niskaani omista valinnoistani, koska olen aina ja joka asiassa kulkenut omaa polkuani, ja edustanut usein vähemmistön kantaa. Olen tottunut siihen että mun näkemyksiä vastustetaan, raivokkaastikin. Ei se minua lannista. Kerron oman totuuteni silti. Siihen mulla on oikeus, kuten jokaisella muullakin. Kenenkään ei tarvi ymmärtää, hyväksyä, eikä olla samaa mieltä. Tää on mun elämä, ei jonkun muun. Sen ei tarvi miellyttää ketään muuta. Ja kaikilla muilla on yhtäläinen vapaus tehdä omat ratkaisunsa oman elämänsä suhteen. Ei tarvi miellyttää ketään, ei tarvi saavuttaa yleistä hyväksyntää. Eikä edes minun hyväksyntää. Antakaa mun olla eri mieltä, pääsette helpommalla kun hyväksytte että kaikki ihmiset eivät ymmärrä tai hyväksy ratkaisujanne, ja silti ne voivat olla teille täysin oikeita.

Oisko se tässä.
 
It is not your job to like me.
It’s mine.

Byron Katie

Tämä ihan meille jokaiselle, tueksi ja vahvistukseksi. Kun elää omaa totuuttaan omassa elämässään vahvasti todeksi, ei tarvitse miellyttää ketään muuta omilla valinnoillaan. Muilla on oma elämänsä, sinulla omasi. That’s it.
 
Muokattu viimeksi:
Kirjastossakin on ihan mahdollista mättää reppu täyteen kirjoja ja kävellä ulos ovesta lainaamatta niitä. Harva kai kuitenkaan toimii niin. Aika moni asia on mahdollista tässä maailmassa, mut silti useimmat ihmiset toimii toisin.

Mutta jostain kai se ylemmyydentunto on kaivettava. Vaikla kasvottomana huutelemalla keskusteluun, johon ei ole ollut osallisena millään tavalla. Onnea valitsemallasi tiellä.
Kasvottomana täällä kaikki kirjoittelevat (paitsi ne joilla profiilissa oma kuva). Kommentoin koska oli niin mielenkiintoinen keskustelu, niin kuin teillä täällä on aiemminkin ollut.
Ei tässä nyt ole ylemmyydentunteesta kyse, vaan siitä totuudesta, että se että elättää itsensä tuilla on myös mahdollista, mutta sitäkään kaikki eivät tee koska se ei vaan toimisi jos kaikki jäisivät kotiin.
Voiko maailma pyöriä nykyään ilman rahaa, en usko ja se täytyy vaan hyväksyä.

Poistun takaisin sinne takavasemmalle.:happy:
 
Kasvottomana täällä kaikki kirjoittelevat (paitsi ne joilla profiilissa oma kuva). Kommentoin koska oli niin mielenkiintoinen keskustelu, niin kuin teillä täällä on aiemminkin ollut.
Ei tässä nyt ole ylemmyydentunteesta kyse, vaan siitä totuudesta, että se että elättää itsensä tuilla on myös mahdollista, mutta sitäkään kaikki eivät tee koska se ei vaan toimisi jos kaikki jäisivät kotiin.
Voiko maailma pyöriä nykyään ilman rahaa, en usko ja se täytyy vaan hyväksyä.

Poistun takaisin sinne takavasemmalle.:happy:
Täällä kun vuodenkin jakaa asioita itsestään pienelle porukalle ihmisiä, aika arkojakin asioita, niin kyllä siinä tietynlaiset ”kasvot” alkaa muodostua, vaikkei täällä omilla nimillä esiinnytäkään. Jaetaan asioita. Sivusta huutelu ei ole jakamista, ja tässä asiayhteydessä se on kasvotonta, verrattuna siihen miten me muut täällä toimitaan.
 
Kirjastossakin on ihan mahdollista mättää reppu täyteen kirjoja ja kävellä ulos ovesta lainaamatta niitä. Harva kai kuitenkaan toimii niin. Aika moni asia on mahdollista tässä maailmassa, mut silti useimmat ihmiset toimii toisin.
Se lienee varkaus :think005.. en ihan ymmärtänyt tämän yhteyttä keskusteluun osallistumiseen?

Saahan sitä nyt maailmalle avoimella keskustelufoorumilla sanoa asiansa ja osallistua mielenkiintoisiin keskusteluihin, sitä vartenhan täällä ollaan? keskustelemassa itselle uusien ihmisten kanssa. Joistakin toki muodostuu "vanhoja tuttuja", mutta suuri osa jää kasvottomiksi. Ja molemmat on ihan yhtä sallitulla asialla.
 
Se lienee varkaus :think005.. en ihan ymmärtänyt tämän yhteyttä keskusteluun osallistumiseen?

Saahan sitä nyt maailmalle avoimella keskustelufoorumilla sanoa asiansa ja osallistua mielenkiintoisiin keskusteluihin, sitä vartenhan täällä ollaan? keskustelemassa itselle uusien ihmisten kanssa. Joistakin toki muodostuu "vanhoja tuttuja", mutta suuri osa jää kasvottomiksi. Ja molemmat on ihan yhtä sallitulla asialla.
HentoHaave tarkoittanee sitä että tuokin on mahdollista mutta onko se moraalisesti oikein. Niin kuin tämä minun kirjoitteluni kasvottomana.
 
Olen seurannut tätä ketjua jonkin aikaa kun olen miettinyt liittyisinkö seuraan. Meillä siis 1v2kk hoidoilla saatu tyttö, mulla ikää kohta 38, toinen haaveissa.

Liittymisestä en vielä tiedä, mutta pottuilun uhallakin tulen nyt huutelemaan sivusta tänne.

Olen palaamassa töihin parin viikon päästä, jolloin mieheni jää kotiin puoleksi vuodeksi. Täällä kommentoitiin että isää ”tarvitaan” vasta paljon myöhemmin (jäi vähän epäselväksi mitä tällä tarkkaan ottaen tarkoitettiin)? Mun mies on odottanut vanhempainvapaataan kuin kuuta nousevaa, en kyllä millään hennoisi häneltä sitä kieltääkään. Jännittää palata töihin, mutta luotan kyllä että mies saa tuon ipanan pidettyä hengissä :grin Tyttö menee päiväkotiin sitten maaliskuussa, jolloin suunnitellaan molemmat alkavamme tehdä nelipäiväistä viikkoa, jolloin tyttö olisi hoidossa vain kolme päivää viikossa. Meillä myös iso asuntolaina, ja mulla työmatka nyt jo 45-50min/suunta, joten yhtään kauemmas ei kyllä voida enää muuttaa. Tyttö on myös todella sosiaalinen ja nyt jo rakastaa muskarissa ja perhekerhossa käymistä. Muskarissa häippäsee heti sylistäni ja menee ringin keskelle bailaamaan :hilarious: Kiinnostavaa että kahden introvertin lapsi on tuollainen superekstrovertti, bussissakin aina vilkutellaan aivan kaikille.

Ja isäasiasta vielä, mun oma isä matkusti noin 200 päivää vuodessa kun olin pieni, ja etäiseksi on kyllä jäänytkin.
 
Täällä on kyllä semmosta porukkaa (kirjoitusten perusteella) jotka uskaltaa ihan omalla nimimerkillä kirjoittaa kaikki mielipiteensä. Onhan täällä aiemminkin käyty monet tiukat keskustelut. Miksi kukaan kommentoisi vieras nimimerkillä kun täällä jo valmiiksi ollaan nimimerkillä eikä omalla nimellä.
 
Minulla on kaksi poikaa 12v ja 5v. Molemmat sosiaalisia. Meillä poikien elämässä olen ollut ykkönen pienenä, miehen rooli on meillä korostunut poikien kasvaessa. Äiti on äiti ja isä on isä. Roolit ovat meillä erilaiset. Sanoin, että minun mielestäni. Jokaisella on oma mielipide. Meillä näin, muualla voi olla toisin. Mieheni on itse täysin samaa mieltä, enkä kiellä häneltä mitään, mutta näin se menee luonnostaan. Etenkin poikalapset tarvitsevat miehen mallia. Kai tytötkin, en tiedä, kun ei ole kokemusta.

Ja meillä mies matkahommissa noin. 200-250 vrk/vuodessa ja pojat eivät ole etäisiä hänelle. On läsnä, kun on kotona.
 
Täällä kommentoitiin että isää ”tarvitaan” vasta paljon myöhemmin (jäi vähän epäselväksi mitä tällä tarkkaan ottaen tarkoitettiin)? Mun mies on odottanut vanhempainvapaataan kuin kuuta nousevaa, en kyllä millään hennoisi häneltä sitä kieltääkään.

Ja isäasiasta vielä, mun oma isä matkusti noin 200 päivää vuodessa kun olin pieni, ja etäiseksi on kyllä jäänytkin.
Tää on sinänsä ihan ymmärrettävä ihmetyksen aihe. Meidänkin perhekokoonpanoa ja roolituksia moni ihmettelee ja "tuomitsee". Ollaan siis hyvin samalla linjalla Vastavirran akan kanssa, täällä myös minä hoidan lapset+kodin ja mies tekee tiliä(tai siis elättää tätä suurperhettä), sekä hoitaa omaa "mielenterveyttään" - hän ei siis osallistu lastenhoitoon vapaallakaan, muutakun tilanteen pakosta. Meillä ukko hoitaa työnsäkin puolesta noita ongelmanuoria päivittäin, niin teiniongelmissa annan mieluusti kapulan hänelle-häntä siis nimenomaan tarvitaan lastenhoidossa vasta nyt myöhemmin.
Me voidaan kaikki hyvin näin, ei riidellä enää kotitöistä tai "omasta ajasta", mikä oli ongelma silloin perhe-elämän alkuaikoina meillä, kun yritettiin noudattaa ns nykynormiperhemallia 50/60. Mä saan nyt harrastaa eläimiäni joka päivä, niin paljon kun sielu sietää.
Oma isä matkusti myös ollessani lapsi sen ab 200 päivää vuodesta. Ja mä olen ihan isin tyttö:shy:. Luonneasiat ratkaisee tässäkin paljon, niin vanhemman kun lapsenkin.

Tässä tulee nyt väkisinkin sivuutettua tota työasiaa:joyful:, mä koen kyllä vahvasti ettei ole yhteiskunnan asia kustantaa meidän perhe-elämää. Mä saan sen 350e kuussa kotihoidontukea, ei kunta yms lisiä. Ja siksi teen muutaman vuoron viikossa töitäkin, että saadaan kaikki 8 hklöä myös voita sen leivän päälle. Meillä on suuri onni että isovanhemmat kykenee yhä auttamaan lastenhoidossa, ei ole tarvinnut heittäytyä oravanpyörään. Vanhojahan nuo toki ovat jo, ja tiedostan, että mennään ihan viimeistä syksyä tällä järjestelyllä - jatkossa täytyy keksiä muita ratkaisuja. Au pair on mulla vahvasti mielessä..
 
Takaisin
Top