Suurperhe kuumeilijat

Poika tuli eskarista ja minä kysyin tuliko läksyä.. Poika vastas joo.. Minä siihen että pitää tehdä heti ettei jää.. Poika siihen että ei voi vielä tehdä ku on niin kuuma jolloin minä purskahin nauruun ja sanoin että päivän paras vastaus:laughing025
 
Voihan piinapäivät. Eilen pistelly mahaa, tänään ei enää mitään. Vv on kananmunalimaa.. En kyllä tiiä onko aina vai onko oire. Nyt ois dpo 4-6 oletetusti.. :S ketä muita piinailee
 
Voihan piinapäivät. Eilen pistelly mahaa, tänään ei enää mitään. Vv on kananmunalimaa.. En kyllä tiiä onko aina vai onko oire. Nyt ois dpo 4-6 oletetusti.. :S ketä muita piinailee

Toi kuulostaa kyllä enemmän ehkä ovikselta?
 
Meillä on lapset niin pieniä että oon kertonu kun mun mumma kuoli, että hän ei ole enää täällä meidän kanssamme, vaan on siirtynyt tähdeksi taivaalle :Heartred sieltä hän katselee meitä ja suojelee, vaikka me emme häntä näe, hän näkee meidät. Kovasti voimia äippä :/

Hautausmaalla kun ollaan käyty niin oon kertonut että tästä kasvaa kauniita kukkia, missä hän on :) kerro vain rehellisesti kuten asia on ja vastaile kysymyksiin sitä mukaan kun niitä tulee :)
 
Poika tuli eskarista ja minä kysyin tuliko läksyä.. Poika vastas joo.. Minä siihen että pitää tehdä heti ettei jää.. Poika siihen että ei voi vielä tehdä ku on niin kuuma jolloin minä purskahin nauruun ja sanoin että päivän paras vastaus:laughing025

Meillä tuli kans tänään eskarista ensimmäinen läksy. En kyllä saanut noin hyvää vastausta kuin sinä, kun sanoin, että tehdäänkö heti :grin
 
Voihan piinapäivät. Eilen pistelly mahaa, tänään ei enää mitään. Vv on kananmunalimaa.. En kyllä tiiä onko aina vai onko oire. Nyt ois dpo 4-6 oletetusti.. :S ketä muita piinailee

Mull kp26, dpo10. Menkkamaiset jomotukset alkoivat eilen, joten varmaan on menkat taas tulossa. Mun kierto viime aikoina ollut 29 päivää, joten en kiirehdi testaamisen kanssa vielä.
 
Voimia äippä!:Heartred

Meillä kans kun käyty hautausmaalla kerrottu että siellä nukkuu ikiunta kukkien alla.. että kun kuolee niin ei enää oo meidän kanssa ja haudataan.. aika pieniä niin hankala tajuta mut toi 8v kyllä tajuaa jo aika hyvin..
Ja just että vastaa vähän ikätason mukaan kun kysymyksiä taatusti herää.. vaikea aihe aikuisellekkin.
 
Sain kerrottua lapsille suru uutisen vaikka järkevän lauseen muodostaminen oli vaikeaa... itku herkässä:sad001
Niinhän niitä kysymyksiä on tänään sadellut liittyen kuolemaan, hautajaisiin, sieluun yms... hirveen vaikeaa vastailla kun heti alkaa itkettää! Mies ei pysty yhtään käsitellä mun surua ja menee ihan lukkoon... tuntuu että olen täysin yksin surun kanssa:sad001 rankka päivä...
 
Lämmin osanotto Äippä :Heartred!

Oma fammoni kuoli kaksi vuotta sitten, siitä tuli koskettava ja mieleenpainuva kokemus meille kaikille. Menin lasten ja vanhempieni kanssa jättämään jäähyväiset avoimella arkulla ennen hautausta. Koin tärkeäksi että lapsetkin näkee omin silmin mikä on kuollut, se tyhjä kuori. Siinä ei ollut mitään pelottavaa tai traumaattista, lapset laskivat kukin ruusut arkkuun vierelleen, itkettiin ja laulettiin, ja asiasta puhuttiin paljon. Kuolema on kuitenkin samaa sarjaa kun syntymä tässä elämämme matkassa, kaikilla edessä - siksi koen että siitäkin pitäisi enemmän puhua ja sen kuuluisi näkyä meidänkin kulttuurissa. Lapsi osaa ottaa senkin helposti vanhempia luonnollisemmin vastaan. Ei ole vielä asenteiden tuomaa painolastia kuoleman käsittelyssä.
Se henkisen puolen käsittely on sitten jokaisen oman vakaumuksen varassa.
 
Silloin kun veljeni kuoli meillä oli vain nuo isommat... Kolme otti asian ok tai net ei hirveesti edes tajunneet mut tää meidän vanhin joka oli hänen kummityttö otti asian todella raskaasti ja kun hautajaiset tuli jouduttiin viemään pois kun otti niin koville samoin oma tilanne oli ihan jäätävä en tajunnu koko tilannetta ennen ku seuraavana päivänä... Miehen isä kuoli reilu 2 vuotta sitten ja silloin oltiin koko sakki ja kaikki meni todella hyvin.. Vanhemmat lapset hyvänä lohdutus apuna kaikille:3some
 
Meidän lapsonen numero 2 kävi tänään elämänsä ensimmäisissä kaveri synttäreillä :) hän oli niin innoissaan! Tuntu äidistä niin hyvältä kun sankari tuli hihkuen ovelle vastaan ja anto meidän tytölle ison halin ja veti kädestä juhlimaan :)
Suru työtä oon tehnyt huolella ja suht hyvin siinä onnistunutkin... hautajaiset olis loppu kk tiedossa:sad001 meen sinne yksin ja mies jää junnujen kaa kotiin...
Matkaa on niin paljon (500km/suunta) ja lapset eivät olleet kovin läheisiä mummon kanssa joten en koe tarpeelliseksi ottaa sinne ketään mukaani!
Mutta nyt kyttäämään BBn uutta kautta:hilarious:
 
Voimia äippä :Heartred

Täällä menossa 11+0, ja pahoinvointi edelleenkin vaivaa, ehkä jopa pahempana :depressed: en meinannut saada tehtyä iltapala leipiä pojille, kun meinas koko ajan oksu lentää :yuck: tuo leipä on yks pahimpia mitä en voi nyt sietää. Ennen raskautta vedin leipää aamuin illoin, ja päivälläkin, nyt oon ollut 6viikkoa ilman leipää :wacky:
Vatsa on hirveen turvonnut, eikä tätä saa kyllä peitettyä millään vaatteilla :bag:

Tsemppiä piinailijoille :happy: itsekkin jotenkin kaipaan sitä kutkuttavaa tunnetta ja kun sormet syyhyää, kun pitää saada testata aikaisin :nailbiting:
Jotenkin nyt vaan tuntuu siltä että ehkä 3lasta on meille just hyvä. Oon ollut nyt niin väsynyt, varsinkin pahoinvointi vienyt voimia, ja tuntuu että oon nippanappa saanut pidettyä pojat hengissä :smiley-ashamed008
Että ehkä sitä ei pääse enää itse piinailemaan... :confused005
Vaikka en pidä sitäkään mahdottomana että tehtäis iltatähti sitten joskus kymmenen vuoden päästä :p
 
Minäkin sitä "iltatähteä" odotan. Mies ei todellakaan halua lähteä vauvarumbaan ja itse teen kovaa luopumistyötä laittaessani tarpeetonta vauva tavaraa eteenpäin. Meillähän nuorin täyttä reilun viikon päästä jo 2v, joten ei ole enää mitään vauvoja talossa. Kovasti toivon, että vielä voisi piinailla joku kaunis päivä tulevaisuudessa!

Vaikka järkihän se vain isännällä on päässä.. Meillä on reumalapsen tilanne ollut todella hankala. Oireilee paljon ja hyvin epämääräisesti, mutta oireet eivät sovi reumaan. Usean lääkärin tiimi oli päätynyt siihen, että taustalla saattaa olla nyt jotain muutakin eli lasta tutkitaan hyvin perusteellisesti tällä hetkellä. Kävi jo vajaan viikon nukkumassa osastolla, kun ei kotona onnistunut mitenkään. Nyt on mennyt pari yötä hyvin ja koko ajan sitä vähän jännittää, että koska taas palaa se yöllinen helvetti takaisin.. Tytölle tehdään perusteelliset tutkimukset vatsavaivojen takia ja edessä on myös koko vartalon magneettikuvaus. Siitä kyselin, että mitä lääkärit etsivät, mutta sain vain vastauksen, että todennäköisesti ei ole syöpää. Muuta ei suostunut sanomaan. Nyt sitten odotetaan, mitä löytyy vai löytyykö mitään. Käyntejä ja tutkimuksia on edessä vielä miljoona. Harmittaa, ettei ole ehtinyt ja jaksanut reagoida täällä muiden iloihin tai suruihin. Anteeksi!

Voimia niitä tarvitseville ja tsemppiä ilouutisia odottaville! Yritän nyt ehtiä vähän enemmän elää tätä ketjua mukana.
 
Minäkin sitä "iltatähteä" odotan. Mies ei todellakaan halua lähteä vauvarumbaan ja itse teen kovaa luopumistyötä laittaessani tarpeetonta vauva tavaraa eteenpäin. Meillähän nuorin täyttä reilun viikon päästä jo 2v, joten ei ole enää mitään vauvoja talossa. Kovasti toivon, että vielä voisi piinailla joku kaunis päivä tulevaisuudessa!

Vaikka järkihän se vain isännällä on päässä.. Meillä on reumalapsen tilanne ollut todella hankala. Oireilee paljon ja hyvin epämääräisesti, mutta oireet eivät sovi reumaan. Usean lääkärin tiimi oli päätynyt siihen, että taustalla saattaa olla nyt jotain muutakin eli lasta tutkitaan hyvin perusteellisesti tällä hetkellä. Kävi jo vajaan viikon nukkumassa osastolla, kun ei kotona onnistunut mitenkään. Nyt on mennyt pari yötä hyvin ja koko ajan sitä vähän jännittää, että koska taas palaa se yöllinen helvetti takaisin.. Tytölle tehdään perusteelliset tutkimukset vatsavaivojen takia ja edessä on myös koko vartalon magneettikuvaus. Siitä kyselin, että mitä lääkärit etsivät, mutta sain vain vastauksen, että todennäköisesti ei ole syöpää. Muuta ei suostunut sanomaan. Nyt sitten odotetaan, mitä löytyy vai löytyykö mitään. Käyntejä ja tutkimuksia on edessä vielä miljoona. Harmittaa, ettei ole ehtinyt ja jaksanut reagoida täällä muiden iloihin tai suruihin. Anteeksi!

Voimia niitä tarvitseville ja tsemppiä ilouutisia odottaville! Yritän nyt ehtiä vähän enemmän elää tätä ketjua mukana.

Voimia teidän perheelle :Heartred
 
Takaisin
Top