Millaisia raskausoireita sinulla on?

Mulla sama juttu tuon tukivyön kanssa, enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka selkä ja lantio tulee kipeeksi silloin kuin on ilman, niin tukivyön kanssa tulee myös kipeitä supistuksia ja muutenkin ahdistava olotila. Voi olla että mulla ollut tukivyö liian kireällä, siitä johtuu lisäkivut, en tiedä. Ehkä pitäis koittaa löysempänä käyttää, mutta en tiedä onko siitä sit ollenkaan tueksi..
 
Mulla sama juttu tuon tukivyön kanssa, enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka selkä ja lantio tulee kipeeksi silloin kuin on ilman, niin tukivyön kanssa tulee myös kipeitä supistuksia ja muutenkin ahdistava olotila. Voi olla että mulla ollut tukivyö liian kireällä, siitä johtuu lisäkivut, en tiedä. Ehkä pitäis koittaa löysempänä käyttää, mutta en tiedä onko siitä sit ollenkaan tueksi..

Mulla sama juttu. Eilen testasin taas ja sai aikaan vain painetta alaspäin ja alavatsalle. Heti helpotti kun otti pois.
 
Mulla tukivyö toimii silloin kun on päivän liikkeellä ja kun on sopivan kireällä, ei liian mutta tuntuu kevyt noste. Hyvää on että sen saa kesken päivän (liikkeellä ollessa) poiskin. Mutta samaa olen havainnut ettei välttämättä kyseinen koko enää ole oikean , riittävän mittainen kun tuntuu loppuvan kesken ja siis kiinnitys tulevan liian tiukalle. Sen sijaan jos päivään kuuluu paljon istumista ja tai makoilua, on vyöstä vain haittaa. Ja näillä viikoilla (31+, kaksoset eli maha kai yhtä suuri kuin yksösraskauden lopussa) tämä päivärytmi alkaa jaksottumaan enemmän istumiseen ja huilaamiseen. Mutta on tässä edelleen myös hyviä päiviä, jolloin voi harkita kylille ja asioille lähtöä laajemminkin.
 
Mul alkaa oikeesti loppuu huumori tän hikoilun kanssa! :arghh::arghh::arghh: Kärsiikö joku muukin? Mä voisi oikeesti viel ymmärtää jos olis se vajaa 30 astee helle, mutku hikoilee vaiks ulkona ei oo ku 17 astet ja toimistolla ilmalämpöpumppu ja sisällä 23 astet.. :sad010
 
Mul alkaa oikeesti loppuu huumori tän hikoilun kanssa! :arghh::arghh::arghh: Kärsiikö joku muukin? Mä voisi oikeesti viel ymmärtää jos olis se vajaa 30 astee helle, mutku hikoilee vaiks ulkona ei oo ku 17 astet ja toimistolla ilmalämpöpumppu ja sisällä 23 astet.. :sad010

Et todellakaan ole ainoa. Itse kuljen aamuisin mekko päällä julkisissa ja katselen kauhulla kun osa ihmisistä on kaivanut jo kevyttoppatakit päällensä. Ja silti mulla on hiki :grin Kotona pidän läpivetoa niin, että sisälläkin tuulee ja silloin on ihan ok. Yöllä nukun edelleen ilman peittoa. Onneksi tässä mennään syksyä kohden.
 
Täällä kans yks hikoilija. Muistan tän vaiheen edellisestä raskaudesta. Ja mulla se hikoilu jatku kauan synnytyksen jälkeen öisin. Olisko imetyshormoonit silloon sit jyllänny.
 
Mulla hikoilee kasvot/hiusraja välillä. Mutta yleisesti tarkenen mekolla ilman sukkahousuja oikein hyvin ja tosiaan kun kaupungilla näkee jo kevytuntuvatakeissa väkeä niin mähän paistuisin sellaisessa. Viime kerralla ainakin imetyskaudella hikoilin kainaloista ihan kauheasti ja se hiki haisi!
 
Mä en todellakaan tarkene ilman sukkiksia, lenkillekin menen ihan collegehousuissa ja hupparissa näillä keleillä! :D

Tänään kävin kunnan fyssarilla, ja oli kyllä turhin käynti ikinä. Näytti miten venytetään pakaralihasta ja lonkankoukistajaa. Asiat, jotka jokainen on oppinut jo yläasteen liikuntatunneilla... antoi mukaan tukivyön, vaikka sanoin, etten sitä pysty käyttään kun se painaa kohtua. Lopuksi sanoi, ettei kannata antaa mitään jumppaohjelmaa ja ei voi tehdä mitään, tokaisi vain että yritä pärjätä seuraavat 10+ viikkoa ja tuu takasin jos oireet jatkuu raskauden jälkeen :facepalm:
 
Onko täällä muita, jotka eivät saa enää kunnolla nukutuksi?? Mulla siis sellainen ongelma, että olen kyllä hemmetin väsynyt iltaisin (oikeastaan kokoajan) ja nukahdan kyllä heti kun sänkyyn pääsen. Mutta siitä n. tunnin/parin päästä alkaa heräily eikä missään asennossa pysty olemaan :arghh:. Lisäksi ramppaan siis vielä n.6-8 krt yössä vessassa. Tämä kaikki on jo ihan jokaöistä, enkä enää millään jaksaisi kun olisi vielä koulua käytävä ja hoidettava lasten arkiaskareita... :sad001

Mulla vähän sama juttu, nukkuminen tuskaisaa kun asentoa löydy millään ja sitten kun löytyy niin muutama tunti ja herään kädet puutuneina tai muuten vain johonkin ajatustyöhön tai vessahätään. Samoiten nukkumaanmenon kanssa täytyy olla tarkkana sillä ruoka/juoma pyrkii vatsahappoina takaisin ylös jos yritän liian aikaisin ruokailun jälkeen makuuasentoon. Päivällä sitten onkin sinnittely että saisin hoidettua kaikkia pakollisia käytännön asioita pois ja tehtyä vielä töitäkin. Laskeskelen että 2 viikkoa äitiysvapaan alkuun vielä...
 
Alkuraskaudessa minulla oli muutaman kerran verenvuotoa, joka kyllä säikäytti. Koko kevään tein täyttä työpäivää sekä opparia iltaisin. Työnkuva oli uusi ja kaikki piti opetella itse ohjelmistojen käytöstä lähtien. Klo 10 jälkeen aamupäivällä alkoi aina pahoinvointi, joka jatkui yöhön asti. Lapset alkoivat nimittää meidän toista vessaa "vessaksi, jossa äiti oksentaa". Töitten jälkeen en pystynyt muuta kuin maata sängyssä liikkumatta. Kaikki vitutti :wtf:. Vihasin opparia ja suurin osa työkavereista ärsytti, riitelin myös ihan vähän opettajankin kanssa (nyt tietysti joku tunnistaa minut tästä :playful:).

Hikoilua on nyt koko ajan myös. Ihan sama vaikka olisi 5 astetta lämmintä, kuljen hellevaatteissa ja hielle haisevana. Olo on onneksi muuten parempi ja olen toivottavasti ollut viime aikoina parempi työkaverikin. Tai sitten huokasivat helpotuksesta kun jäin tällä viikolla sairaslomalle kipeitten supistusten vuoksi.
 
Joo nyt alkaa kyllä tuntea oman kuolevaisuutensa ja pakko myöntää ettei pysty enää kaikkea tekemään:sour: Ollut kyllä tosi kova pala kun leppoisan ja helpon raskauden takia sitä ajatteli kykenevänsä mihin vaan ihan loppuun asti. Nyt alkoi uusi tutkinto, ykkösellä alkoi päiväkoti (ja kaikki siihen liittyvä kriiseily ja yöheräily...) ja sitten vielä muutto viikon päästä uuteen kotiin että huh, on ollu pakko vaan jättää asioita tekemättä ja mentävä huonolla omatunnolla kun ei pysty tekemään kaikkea entiseen malliin:sad001
Uutena oireiluna on ollu PAHOINVOINTIA! Siis ihan kamalaa herätä aamuviideltä ihan yhtäkkiä kun tuntuu että tulee puklut. Ja missään asennossa ei oo hyvä olla. Eikä mihinkään hommiin pysty keskittymään kun ihan kamala aivosumu. Välillä en ymmärrä edes luettuna suomen kieltä, siis ihan omaa koulutehtävää välillä jään toljottamaan ja miettimään että onko tämä edes suomen kieltä?! :oops: Ja hikoilu on kyllä tosiaan myös sellainen maanvaiva ettei tosikaan. Tässä sitä miettii miten ihmeessä sitä jaksaa vielä seuraavat 5-8 viikkoa kun vaavi tuplaa painonsa vielä?:eek:
Kärsiikö muuten kukaan muu tosta oksettavasta olosta? Onko mitään hajua mistä se oikeen voisi johtua tai miten sitä vois helpottaa? Ihan kamala vaiva kun vie toimintakyvyn täysin:hungover:
 
Mulla on aina ollut hyvä iho, mutta raskauden myötä alkoi naama kukkia, tämä kyllä helpottanut jo ja lähinnä arpia saa nyt parannella.

Yhdelle ystävälle tuli pahoinvointi loppuraskaudesta takaisin. Itse oksensin ja paljon ekat 3kk, niin nyt liitoskivut yms ei tunnu missään kunhan ei tarvitse enää oksentaa!

Vatsa kyllä alkaa jo painaa ja öisin jopa sattuu, onko muilla samaa? Ja reilun kuukauden olen öisin monta kertaa herännyt milloin mihinkin Kävelylenkeillä tukivyöstä on hyötyä, mutta rauhallisina päivinä on enemmänkin haitaksi. Itse ostin aika pienen ja paikallaan ollessa vauva alkaa potkia vyötä vasten.

Toivon, että oloa helpottaa, kun kohta saa tehdä asioita ihan oman rytmin ja jaksamisen mukaan. Työpäiviä olisi siis edessä enää kaksi :)
 
Muokattu viimeksi:
Kärsiikö muuten kukaan muu tosta oksettavasta olosta? Onko mitään hajua mistä se oikeen voisi johtua tai miten sitä vois helpottaa? Ihan kamala vaiva kun vie toimintakyvyn täysin:hungover:
Oliko sulla alkuraskaudessa pahoinvointia? Raskauspahoinvointi harvoin rajoittuu vain aamuun niin miksei sitten voisi jollain tulla myös loppuraskaudessa.
Itsellä helpotti, ettei antanut nälän tulla eli koko ajan jotain pientä, kevyttä naposteltavaa. Pienet annoskoot eikä mitään liian raskasta, hyviä oli esim. smoothiet, jugurtit ja hedelmät Tsemppiä!
 
Mulla tulee pahoinvointia myös jos nukkuu selällään, sillä se painaa joitain verisuonia. Vasen kylkiasento on helpoin kun tukee tyynyillä vielä lisäksi ja laittaa polvien väliin yhden tyynyn (lantio löytää paremman asennon).
Lisäksi on tullut hengenahdistus, päivällä hengästyy jopa puhuessa mutta yölläkin voi herätä siihen että vaikea saada riittävästi happea, keuhkot painautuu välillä ihan lyttyyn. (Kohotettu kylkiasento nukkuessa auttaa jonkin verran, tai sitten vain pyörin hereillä tai pystyssä kunnes olo parempi).
Alavatsakipua on ollut muutamana yönä sellaisina aika tiukkoina kipristyksinä, mutta menneet ohi noin 10min sisällä. Tuntuneet sellaisilta pinnallisilta kivuilta, tai no mistä sitä tietää..
 
Oltiin äitin kans shoppaalemas eilen. Askelia ei ny nii hirveesti tullu mut jännä paineen tunne alapääs. Täälläästä ei ollu esikon kohalla ku yks ei halunnu tulla pois yksiöstä ja lopuksi synty sektiolla käynnistelyistä huolimatta. Ny on onneksi toosas paree olo nukutun yön jälkeen. :D

vieläki närästää, oksettaa, hikilouttaa, mitähä vie. Maha ahdistaa iha suunnattomasti. Olsin jo valmis luopumaan siitä vaikka paree olis viel kuukauden päivät siitä nauttia.
 
Joo selällään ei kyllä pysty yhtään oleen ees sohvalla, saatika sängyssä. Nykyään mulle tulee huono olo kun vaan nään et joku toinen on selällään :laughing002
 
Suonikohjut, tuo pirullinen vaiva... :arghh: mulla oli ennen raskautta jo jaloissa pienet suonikohjut mutta nyt ne on selkeesti pahentunut. Pahimmat on kuitenkin suonikohjut tuolla alakerrassa.. ne koskee, turpoaa ja aiheuttaa ihan hirveän paineen seisoessa :sorry: tää vaiva on ollut jotenkin niin nolo että en ole saanut neuvolassa suutani auki mutta nyt oli pakko ja pääsinkin lääkärille joka "kehui" komeimmiksi kohjuiksi mitä on vähään aikaan nähnyt :sad010sanoi että nämä eivät parane kun synnyttämällä, mutta hyvä puoli niissä on se että suurinosa pahoistakaan kohjuista ei vaivaa enää synnytyksen jälkeen. Lääkäri kirjoitti myös viimiset 3 viikkoa sairaslomaa kun teen seisomatyötä.
 
Alakerran suonikohjut on ihan kamalia, mulla myös, mulle neuvottiin nla lääkörissä että ei sais seistä kun max 30min kerrallaan mutta myöskään istua ei sais liian kauaa ja kun laittaa jalat ylös niin helpottaa alakerran suonikohjuja ja niiden turvotuksen pitäisi laskea ainakin vähän
 
Suonikohjut, tuo pirullinen vaiva... :arghh: mulla oli ennen raskautta jo jaloissa pienet suonikohjut mutta nyt ne on selkeesti pahentunut. Pahimmat on kuitenkin suonikohjut tuolla alakerrassa.. ne koskee, turpoaa ja aiheuttaa ihan hirveän paineen seisoessa :sorry: tää vaiva on ollut jotenkin niin nolo että en ole saanut neuvolassa suutani auki mutta nyt oli pakko ja pääsinkin lääkärille joka "kehui" komeimmiksi kohjuiksi mitä on vähään aikaan nähnyt :sad010sanoi että nämä eivät parane kun synnyttämällä, mutta hyvä puoli niissä on se että suurinosa pahoistakaan kohjuista ei vaivaa enää synnytyksen jälkeen. Lääkäri kirjoitti myös viimiset 3 viikkoa sairaslomaa kun teen seisomatyötä.
Niin ne ikävä kyllä on, mutta mulla ne ei koskaan parantuneet synnytyksen jälkeen. :arghh:
Ne leikattiin muutama vuosi sitten ja nyt haen lähetteen uudestaan jossain sopivassa vaiheessa. Jos pääsisin toisen kerran leikkaukseen:oops:
 
Takaisin
Top