Rouvamamma
Oman äänensä löytänyt
Mä haluisin itkee. Muut syö kaikkea raikasta, esim hedelmiä... Meil on jokavuotinen juttu,et Brunoja haetaan kilotolkulla ja tänävuonna mä en pysty niitä syömään. Ei vaan maistu hyvältä, nousee samantomien oksennus. :'( Mä en myöskää pystynyt tänään syömään sitä ihanaa maksakastiketta,jota nyt oon himoinnut jo jonku aikaa. Mun mies on siis afgaani ja heillä on maksa melko yleinen elementti ruokalistalla. Haettiin aamulla naudan maksa ja hän sitä täällä monta tuntia laittoi ja hääräs ja ku ruoka oli valmis, se haju vaan ällötti mua. Se iski heti vastaan ku tultiin isompien kans puistosta takasin. Ekaks juoksujalkaa vessaan,talloen meidän koira matkalla ja sit ihmettelemään ääneen et anteeks mut mikä täällä haisee raadolle. Toinen katto mua hetken ihmeissään ja sanoi et nii,mä tein sulle sitä maksakastiketta. Oikeesti meinasin heittäytyä lattialle ja vetää itkupotkuraivarit kun halusin syödä sitä,mut se haju oli aivan hirveä! Omenat haisee mullalle,banaani haisee pahalle,sellaselle imelälle, leipäpussit pitää olla visusti suljettuina ja kahvipaketin sisältä tulee nii pistävö haju et melkein silmist alkaa vedet valumaan ku sen avaa. Silti,kahvi ja maito menevät alas, samaten vesi, mut vaan huoneenlämpöisenä ja niin et siinä on minttua joukos. Suklaata ei pysty edes ajattelemaan ja riisin keittäminen on kiellettyä jos mä olen kotona,koska se haju ei vaan ole mistään kotosin. Aamuinen kaurapuuro lasten lautasilla houkutteli,mut vaan aromisuolan kans. :D Hitto et mä oon vaikee tapaus.

Miulla on siis afgaaninvinttikoiria ja niitä sanotaan afgaaneiksi niin meinasin vetää teet nenään, kun tietysti ajattelin automaattisesti siulle tuollaisen koiran kainaloon. 
å



