Joulukuiset 2018

Tää väsymys.. Tänään oli jo pakko haeskella netistä, että koska tää helpottaa. :facepalm: Ei sieltä nyt mitään uutta tietoa tullut. Ja samalla sain muistutuksen, että toisilla voi jo tässä vaiheessa olla rankkaa pahoinvointia.. Nyt on vaan hyväksyttävä se, että mun unentarve on valtava ja siinä välissä oon silti zombie. :angry9
 
Moikka! Mäki liityn nyt tänne.. Plussasin 09.04 31/32 vahvan plussan ja tänää kävin varhaisultrassa yksityisellä :) sieltä löytyi pikkunen oikeesta paikasta vahvan sykkeen kera, ja olikin jo 1.6cm pitkä niin koko vastasi enemmän 8+ viikkoja kun 7+ mitä laskennallinen aika olis :) me ollaan oltu siis ilman ehkäisyä jo yli 4v ja toivottu että onnistuisi, no nyt sitten vihdoin! Toivotaan vaan että kaikki menee hyvin :)
 
Onnea Nadine ja tervetuloa! :) ihania uutisia, noin pitkän odotuksen jälkeen<3
 
Huh, on tässä pää pyörällä. Ensimmäinen raskaus. Iloinen yllätys. Olen eniten hämilläni raskausviikoista:
  • Negatiiviinen testi sunnuntaina 22.4.
  • Positiivinen clear blue digitaalinen viikkoa myöhemmin sunnuntaina 29.4. / 2-3 (4-5 viikolla)
  • Edelliset menkat alko 1.3.
  • Neuvolaan soittaessa laskivat menkkojen mukaan, että jo viikolla 8 ja pyysivät pikimmiten käymään
  • Itse epäilen hedelmöittymistä 14.4. ja tuo clear bluen 4-5 viikkoa tuntuu oikeammalta
Tässä vaan ihmettelen voiko raskaus tosiaan olla jo noin pitkällä (viikko 8+). Käytännössä mahdollista kyllä, sillä ehkäisy ollut vähän sinne päin koko maalis ja huhtikuun. Olen buukannut pitkän Intian reissun, lähtö olisi 3,5 viikon päästä. Taitaa olla fiksuinta perua reissu (tarkoitus oli olla reilut 2kk intiassa). Onko vinkkejä yllä olevien tietojen valossa siitä, onko viikot 4 lähempänä totuutta kuin viikot 8?

Rinnat olleet kipeät reilut kaksi viikkoa. Viime perjantaista asti alavatsassa melko paljon vihlontaa, nipistelyä ja turvotusta. Väsymystä on!
 
andärs sanoi:
Huh, on tässä pää pyörällä. Ensimmäinen raskaus. Iloinen yllätys. Olen eniten hämilläni raskausviikoista:
  • Negatiiviinen testi sunnuntaina 22.4.
  • Positiivinen clear blue digitaalinen viikkoa myöhemmin sunnuntaina 29.4. / 2-3 (4-5 viikolla)
  • Edelliset menkat alko 1.3.
  • Neuvolaan soittaessa laskivat menkkojen mukaan, että jo viikolla 8 ja pyysivät pikimmiten käymään
  • Itse epäilen hedelmöittymistä 14.4. ja tuo clear bluen 4-5 viikkoa tuntuu oikeammalta
Tässä vaan ihmettelen voiko raskaus tosiaan olla jo noin pitkällä (viikko 8+). Käytännössä mahdollista kyllä, sillä ehkäisy ollut vähän sinne päin koko maalis ja huhtikuun. Olen buukannut pitkän Intian reissun, lähtö olisi 3,5 viikon päästä. Taitaa olla fiksuinta perua reissu (tarkoitus oli olla reilut 2kk intiassa). Onko vinkkejä yllä olevien tietojen valossa siitä, onko viikot 4 lähempänä totuutta kuin viikot 8?

Rinnat olleet kipeät reilut kaksi viikkoa. Viime perjantaista asti alavatsassa melko paljon vihlontaa, nipistelyä ja turvotusta. Väsymystä on!
Click to expand...

Onnea!

Melkeinpä sanoisin, että ultraaminen hyvällä laitteella on ainoa keino selvittää, millä viikoilla olet. Tuohon reissuun en osaa muuten ottaa kantaa kuin että pahimmassa tapauksessa olet matkoilla nt-ultran aikaan ja pahoinvointikin voi olla pahimmillaan siellä.

Menisin sen CB:n testin mukaan omissa laskelmissani, mutta kunnon ultralla kannattaa tsekata tilanne.
 
Heippa kaikki!

Me käytiin eilen ultrassa ja kaksi pikkutyyppiä siellä lillui omissa yksiöissä sydämet jumputtaen :) <3 Toinen oli hiukan isompi ja kätilö sanoikin että siellä on isoveli ja pikkusisko,voi että kun on helpottunut olo kun näki miten olivat kasvaneet ja kuuli sydänäänet :)
 
Onnea kaikille!❤❤❤ja andärs kyllä sanoisin että kaikki on mahdollista ei sitä voi tietää milloin hän alkunsa on saanu voit yllättyä ku onkin tuo 8vk :) mutta se nyt selviä tarkemmin viikot siinä np ultrassa:)
 
Kiitos onnittelijoille :) iha tuli tippa linssiin ku niin ihanasti moni huomioi ton ajankin kauan on toivottu.. :) eihä se helppoa ollut alkuun, sitte n. 2-3v jälkeen aloin ja ajattelemaan että eikai niitä lapsia tartte sitte saada ollenkaan.. Tää tuli sitten iha yllätyksenä kun tän plussauksen tein.. Ihana nähdä myös kuinka mies vaikutti ilahtuvan :) nyt kaikki sormet ja varpaat ristissä että menis hyvin.. :) hah jaksan jopa tota varhaisultra kuvaa tuijotella vähän väliä vaikka aikamoinen klönttihän se vielä näin pienenä on :D onnea muillekin plussanneille! :) ja toivotaan että kaikki saa joulukuussa pikkusensa syliin (mikäs sen parempi joululahja? )
 
Olishan se aivan mahtavaa, ärsyttää jopa itsessä vaan tää realisti piirre että ei oikee kunnolla uskalla iloita ku pelkää että meneekö kesken tmv.. :( vaikka kai se on ihan hyvä merkki että ultrassa näkyi syke ja pikkunen, joka jopa oli isompi kuin mitä viikkoja olis kasassa.. Eli sekavin tuntein mennään, mutta onhan sitä tosi iloinen olo ja JOS tää nyt päättyisi ikävästi niin ainakin on todistettu että me voidaan raskautua, se on nimittäin ollut vähän epäilyn alla että onko vikaa miehessä sitten (itse käyny kaikissa tutkimuksissa kun oli epäsäännöllinen kierto joskus) :) eikai sitä pidä maalailla piruja seinille. Tarrasukkia kaikille! :) ja tsemppiä superväsyneille tai pahoinvoinnista kärsiville.. Itsellä huoli, kun ainoa oire on älyttömästi kasvaneet rinnat ja pieni paha olo+pienet juilinnat. Mutta ehkä pitäis olla tyytyväinen.
 
Nadine, ensin onnea plussauksesta! :)
Ja sitten, ymmärrän todella hyvin fiiliksesi siitä, että ärsyttävän realistisesti miettii asiaa, pelkää, jne.
Meidän esikoinen sai alkunsa ehkä n. 3 vuoden yrittämisen jälkeen (en tarkkaan muista enää). Kun se plussa tikkuun tuli, olo oli epätodellinen ja koko ajan pelotti. Käynti ar-ultrassa ei helpottanut, vaan edelleen pelotti, jännitti, tuskastutti, riemastutti - tunteiden skaala oli todella laaja.
Edes käynti nt-ultrassa ei tuonut toivomaamme "helpotusta", vaan edelleen asiaa mietti valtavasti. Pyöritti ajatuksissa kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Vasta rakenneultra toi lopulta jotenkin turvallisen olon. Vaikka raskaudesta oli nauttinut joka hetki, niin vasta rakenneultran jälkeen uskalsi hengittää ja pystyi ajatella, että meille tulee vauva.
Tämän toisen kohdalla olen yrittänyt ottaa löysemmin. Tottakai pelkään keskenmenoa ja toivoisin ajan kuluvan nopeasti, että pääsee ns. turvallisille viikoille, mutta jotenkin tämän kohdalla on vaan rennompi olo.
Esikoisen synnyttyä pystyimme toteamaan, että voimme saada lapsia, aika vain on antanut odottaa oikeaa hetkeä. Ja jos tästä esikoiselle pikkusiskon tai -veljen saamme, se on ihan täydellisen ihanaa!! ♡
Siispä toivon sinulle ja meille kaikille kovasti tarrasukkia ja ihanaa odotuksen aikaa peloista, oireista, oireettomuudesta ja kaikesta muusta huolimatta! :)
 
Moikka! Kiitos paljon hah just valitellu/ihmetellyt oireettomuutta ja tänään sit saanu oikeesti miettiä että yökkäänkö vai en.. :D teilläkin noin pitkä yritys ensimmäisen kohdalla.. :o mulla oli alkuvuodesta keskenmeno (tai kemiallinen raskaus) sain aika selkeitä haamuja mutta ei lähtenyt vahvistumaan ja sitten Alkoikin vuoto.. Yhdet menkat oli väliin ja nyt taas tärppää.. :o olinkin miehelle että ehkä oon vasta nyt tullu sukukypsäksi (26v täytin syksyllä) XD onhan tää hassua aikaa jotenkin, niin iloinen mutta silti kauhistuttaa :o maanantaina ensimmäinen neuvolakäynti mutta se kunnan tarjooma ultra on vasta kuun lopussa.. Mutta noh ainaki toistaiseksi kaikki vaikuttaa olevan ok :) ihanaa että teille toinen tulossa onnea teillekin! :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top