Oireita

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kirppu^
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Rana, voi vitsit, meilläpäin ois paljon gluteenitonta lakeria ko yhen liikkeen omistaja ei siedä gluteenia. Harmi ku asut niin kaukana :D mut netistäki vois löytyä. En ny toki muista missä asut, mut jos on riittävän iso kaupunki, ni ehkäpä löytyy kaupastaki :)
Kyllä S-kaupoissa on ainakin sitä Porvoon tehtaan gluteenitonta mut se ei kyl nyt houkuta. Pitää käydä katsomassa, mitä salmiakkikarkkeja muuta on. En oikeastaan ikinä syö karkkia, niin en tiedä, mitä siellä on nykyään tarjolla.
 
Huimaus taitaa johtua ku verivolyymi äidillä kasvaa ja verisuonet laajenee, verenpaine laskee ja varmasti hormoonitki vaikuttaa asiaan. Raskausmyrkytys alkuraskaudessa taitaa olla todella harvinaista, luulisin et se on enemmän loppuraskauden ongelma (taitaa alkaa joskus 20.viikolta se). Ja raskausmyrkytyksessä on usein päänsärkyä ja turvotusta.
En tiiä voiko alkuraskauden huimaukselle mitään. Yks neuvo mitä neuvolassa sanovat matalaan verenpaineeseen on salmiakki/lakritsi..

Mulla auttoi 3v sitten just turkinpippurit, ei niitä nyt enää suositella, mutta eilen ostin salmiakkia koska mikään muu ei enää maistunut. Muutaman karkin söin, ja sitten nekin tökki. Mutta siis auttoi just huimaukseen. Oisko verenpainekin vähän alhainen..
 
Mulla on tosi raivostuttava oire aina iltaisin on ihan järkyttävä paineen tunne. En tiiä mistä se oikeen tulee mut haluaisin kyllä eroon siitä. Viime raskaudessa ihan sama. Mietin et voiko tulla ku mun lantion pohja lihakset on niin huonot
Voi hyvinkin olla. Mulla oli esikoisen synnytyksen jälkeen pari viikkoa tosi kova paineentunne just iltaisin kun oli päivän ollut jalkeilla. Kantsii tosiaan alkaa treenata niitä ettei tuu raskauden edetessä enempää ongelmia.
 
Tänään 9+4, rintakipu loppunut ekaa kertaa koko alkuraskauden aikana. Arvatkaa vaan pelästyttikö herätä kun rintoihin ei satu. No onneksi dopplerilla löytyi heti syke <3
 
Mä koitin eilen dopplerilla rv 9+2 tänään ja en kuullut mitään.. vinkkejä miten sitä käytetään :D ja käyttääkö joku jotn muuta kuin paketin mukana tullutta geeliä?
 
Käsirasvakin käy, aloita kuuntelu keskeltä, karvarajasta, ja otollisin aika on aamusta, jolloin turvotusta ja suolistön lörinää on vähemmän.
 
Mä koitin eilen dopplerilla rv 9+2 tänään ja en kuullut mitään.. vinkkejä miten sitä käytetään :D ja käyttääkö joku jotn muuta kuin paketin mukana tullutta geeliä?

Mä liputan vauvaöljyn puolesta, ei rätise nii paljon. Silti kuulin myös mukana tulleen geelin avulla.

Ja ekan kerran etin puolisen tuntia kunnes löytyi. Nyt löytyy jo heti kun tietää mistä etsiä. Mulla ihan karvarajassa, joko oikealla tai vasemmalla. Oon myös huomannut et vähän hellästi kun painaa ja kapulaa kääntää kädessä oikealle reunalle tai vasemmallr reunalle kuulee jo erilailla. Se on niiin millistä ja tähtien asennosta kiinni näin alussa. Mä oon kuunnellu illalla vain, ja silti kuuluu. Mutta makuulla ja välillä kokeillut vetää mahaa sisään ym jotta kohtu löytyy selvemmin jne. Vain taivas on rajana, kerran löydät niin ei tarvitse sen jälkeen etsimällä etsiä :) ja älä huolestu vaikkei löydy, se voi olla monesta asiasta kiinni!

Oon muuten kiinniträny huomioo että kun kuuntelen niin keskellä edessä ilmeisesti mulle istukka kun sen viuh viuh äänen jälkeen vähän kääntää niin syke löytyy, mutta välillä katoaa oman sykkeen sekaan, taas kun vähän kääntää alkaa junan jumputus eli pienen syke. Tänään sain sykkeeksi ekaa kertaa niin pitkän ajan pidettyä paikallaan et doppleri ehti antaa lukeman sikiön sykkeelle ja näytti 174, eli ilmeisen realistinen arvo.
 
Mä koitin eilen dopplerilla rv 9+2 tänään ja en kuullut mitään.. vinkkejä miten sitä käytetään :D ja käyttääkö joku jotn muuta kuin paketin mukana tullutta geeliä?
Mä käytän kookosöljyä. :)

Mäkään en oo vielä kuullut (eilen 9+5 yritin viimeks). Nyt pistin dopplerin takas kaappiin hetkeks. Alko niin ärsyttää kun ei kuulunut mitään, että parempi olla hetki vielä kokonaan kokeilematta.
 
Onko ketään muuta ahdistanut raskaus? Alkoi tänään ahdistamaan ihan hirveästi...
Vaikka tätä on yritetty jo 3v ja 8 km taustalla. Ikinä ei oo ennen ahistanut. Nyt alkoi. :sad010
 
Joo, ahdistaa. Eteenkin kun selkää särkee, väsyttää ja harmittaa. Selkäsäryn sais normaalioloissa nopsaan kuntoon tulehduskipulääkkeillä ja relaksanteilla, yhdistettynä jumppaan. Nyt sitten puren hammasta ja tyydyn vain jumppaamaan. Paracetamol ei juuri selkäsärkyyn tehoa. Lisäksi olen lähtenyt turpoamaan pikavauhdilla, pakko napostella koko ajan ja kyllä näkyy! Ja ilmavaivat,... voi jestas.

Mutta, jospa se tästä ohi menee joskus, ahdistus ja selkäsärky. Tulis se ihana oireeton keskiraskaus jolloin ei pahemmin vielä maha ahdista ja alkuraskaus pelkoineen olis ohi. Pari kertaa on kyllä käynyt mielessä, et sanois miehelle et tää on sitten viimeinen lapsi, en nuorene ja kaikki oireet aina pahenee kun on ollut enemmän raskauksia.
 
Onko ketään muuta ahdistanut raskaus? Alkoi tänään ahdistamaan ihan hirveästi...
Vaikka tätä on yritetty jo 3v ja 8 km taustalla. Ikinä ei oo ennen ahistanut. Nyt alkoi. :sad010

Ahdistaa välillä.. :/ esimerkiksi tänään kaupassa yritin kattoa vauvan vaatteita, niin tuli vaan semmoinen olo että äkkiä pois. Ei ole aikaisemmista tämmöistä ollut, varmaan johtuu miehen alakuloisuudesta tämä minun olo. Mies ei tosiaan ollut vissiin yhtä innoissaan raskautumisesta, toivotaan että muuttuis mieli vielä. Tänäänkin tiuskasi vain että koko ajan sinäkin valitat jostakin, kun mulle tuli pahaolo kesken syönnin. Hohhoijaa..
Miten teillä muilla miehet on ottaneet raskauden? Luin muiden kommentteja tuolta toisen kuun keskusteluista, ihan utopistinen ajatus että mun mies sanois semmoisia (positiivisia) asioita mitä sieltä luin. Harmittaa toki mutta ei mies ole koskaan ollut hempeilijä tyyppi.
 
Mun mies on kyllä niin ihanasti mukana. Mä sanon melkein mitä vaan niin tuntuu että ymmärtää. Välillä pelottaa sanoa jotain ihan vaan siksi, kun tuntuu ettei mun mielessä pyöri mikään muu kuin tää raskaus. Mut toisaalta ymmärtäähän sen, kun mun sisässä tää on.

Toivon että sun mies joko on vaan pelästynyt, tai huolestunut ja se menee ohi. Ja kaikki ei varmaan vaan oo niitä, joilla on sanoja tunteille.
 
Täällä mies on ihan mukana myös. Ei ehkä ole sitä hempeilevintä tyyppiä, mutta kyllä tuosta huomaa, että on hänelle iso ja tärkeä asia. Ja meinasin alkaa itkeä, kun hän totesi olevansa onnellinen siitä, että minä olen hänen tulevien lastensa äiti.
 
Täällä mies on ihan mukana myös. Ei ehkä ole sitä hempeilevintä tyyppiä, mutta kyllä tuosta huomaa, että on hänelle iso ja tärkeä asia. Ja meinasin alkaa itkeä, kun hän totesi olevansa onnellinen siitä, että minä olen hänen tulevien lastensa äiti.

Voi kuinka kauniisti miehesi sanoikaan <3
 
Meillähän tämä raskaus oli aikamoinen yllätys, tai puoliyllätys :) Meillä siis hajosi kortsu ihan kunnolla, mutta ei sitten haettu jälkiehkäisyä. Mulla sattui sitten olemaan ovis tästä seuraavana päivänä. Ja niin, tulin raskaaksi. Meille oli heti plussauksen jälkeen selvää, että kun meille tämmöinen ihme vielä suodaan niin meidän perheessä on tottakai tilaa vielä yhdelle pienelle rakkaalle <3
Ja olin kyllä yllättynyt siitä, miten rauhallisesti ja ihanasti mieskin tähän suhtautui vaikka kaikki elämässä vähän niin kuin kääntyi päälaelleen :)
Me ollaan kuljettu elämän ylä- ja alamäkiä yhdessä pian 13v, meillä on 10v ja 3v lapset ja kaikki on hyvin :)
Mies on suhtautunut siis tosi ihanasti tähänkin raskauteen ja uusi tulokas on enemmän kuin tervetullut meidän perheeseen <3

MUOKS Mies siis osaa "ottaa vastaan" mun kärttyilyt, väsyt, pahoinvointikohtaukset, mielialanvaihtelut niin kuin ammattilainen :D Se tuntee mut niin kuin omat taskunsa, jos ei paremminkin ;) Osaa tukea mua <3
 
Muokattu viimeksi:
Esikoisen kohalla mies ei ymmärtäny koko asiaa, tai ainaki siltä musta tuntu. Se ei juuri ees puhunu koko raskaudesta tai vauvasta mitään ennen rakennultraa. Se ultra muutti miestä ja ehkä alko tajuamaan että mahassa oikeesti on vauva ja se syntyy talvella. Sitä ennen tosiaan oli vaisu, hyvä jos sydänääniä suostu dopplerilla kuunteleen.

Tän toisen kohalla on taas eri, nyt on ollu alusta asti innoissaan. Toki toppuuttelee mua ettei hirveesti suunnitella ja ostella vauvajuttuja ennen ku ollaan turvallisemmalla puolella. Molemmat lapset on harkittuja ja "tekemällä tehtyjä", eli on tikutettu ovista pidemmän aikaa eikä oo ollu mitenkään 'heti tärppi'.

Mun mies on luonteeltaan aika juro, ei liiemmin tunteita näytä tai oo mitenkään lässyttäjä/hempeilevä, enkä tykkääkkään lässyttäjästä tai sellasesta kokoaikasesta rakkauden ylistäjästä. Paljon on kuitenkin mies muuttunu positiivisesti tän meidän yhdessäolon aikana :)
 
Täällä myös mies on ihanasti mukana, vaikka meillä yhteistä aikaa vasta 4kk takana ja tämä uusi tulokas ei ollu suunniteltu, niin silti molemmille oli heti selvää että se on tervetullut perheeseemme. (Minulla aijemmasta suhteesta 3 lasta) ja mies on ollut jo niiden kanssa aivan mahtava!
Me luetaan miehen kanssa yhdessä vaun odotusopasta ja mies odottaa huomista ar ultraa ihan yhtä paljon kun minäkin.
Suhteen alusta asti ollaan hoidettu kotityöt yhdessä, mutta nyt kun saatiin tietää tästä uudesta tulokkaasta, niin tuntuu että mies haluaa hoitaa kaikki kotihommat, itse en ehdi mitään enää tehdä kun hän on ne jo hoitanut. :) Olen onnellinen! :)
 
Täällä myös mies mukana ihanasti :) Iltasin aina tulee viereen ja silittelee mahaa, kysyi se jo kerran että koska se potkii :whacky011 Töhö. Yks päivä se jo innostui kattelemaan vauvantarvikkeita. Se on kuitenkin luonteeltaan niin jörö, ettei se varsinaisesti kovin innoissaan ole, mutta en ole minäkään, onnellinen kyllä :love2
 
Palat. Ehkä miehesi käy läpi omalla tavallaan tätä isoa asiaa. Tekstistäsi tuli mieleen esikoiseni raskaus 11v sitten jolloin mies oli sinut asian ka ssa vasta sitten kun lapsi oli syntynyt. Samana päivänä kaikki heitti päälaelleen. Toivon että teilläkin viimeistään silloin. Tsemppiä raskauteen! Toivottavasti saat muualta läheisiltä tukea ja apua tarvittaessa. [emoji4]
 
Takaisin
Top