Synnytystä enteilevät oireet/kun lähtö on lähellä...

Sain äippäpolin opetuspuolelle ajan 1.3 keskiviikkona. Käynnistävät 42+ viikolla vasta, jos kaikki on keskiviikkona kunnossa. Tänään 41+0.
 
Kipeitä supistuksia noin kerran vartissa (40+4). Oliskohan jo aika?
Minulla supisteli vartin välein pitkin viikkoa, tai ehkä kaksi viikkoa ennen ja sit ne supistuket taas loppui. Ainakin kolme yötä supisteli vartin välein ja loppuivat aamulla.
 
En tosiaan tiedä yhtään mikä kidutus odottaa kun synnyttämään lähtee. Enkä kyllä haluakkaan juuri nyt mitään kauhutarinoita kuulla, ahistaa muutenkin.
Mutta eilen vakavissani pohdin, että olisikohan se aivan järjetöntä mennä synnyttämään yksin?
Äiti on kyllä tulossa mukaan ja lapsen isäkin jos hätätapaus tulee ja äiti ei pääsekkään.

Mutta kun mietin luonnettani esimerkiksi perus flunssassa olen ihan voimissani kun olen yksin ja jaksan touhuta, mutta jos joku tulee hoivaamaan olen aivan voimaton.
Ihan sama oikeestaan mitä pitää tehdä niin jaksan sen tehdä jos ei ole ketään kelle valittaa siitä etten pysty.

Olisiko siis ihan hullua mennö yksin?
 
En tiiä Gagezzz, miten on siellä missä sä synnytät, mutta Kättärillä ainaki ne kätilöt aina välillä häipy sieltä huoneesta ja oli pois pitkiäkin aikoja, et mun mielestä olis kyl ollu hirveetä olla ihan yksin yksin. Vaikka siinä loppuvaiheessa komensin miehen lukemaan kirjaansa ja olemaan hiljaa, niin oli se kumminkin hyvä että oli paikalla :D
 
Luojalle kiitos, et mulla oli mies tukena synnytyksessä! Ponnistaessa varsinkin kun sain puristaa kättä ja kun mun hapetus putos nii se laitto happimaskia naamalle ponnistusten välissä.
 
Joku tukihenkilö on kyllä useimmilla synnyttäjillä paikallaan, mutta en väitä ettäkö se kaikilla on välttämätöntä! Onhan sitä naisia jotka synnyttävätkin mieluiten yksin. Miestä en haluaisi enää mukaan(vaikka kuinka rakas onkin), nyt kun koin synnytyksen tutun "doulan" kanssa- naisenergiassa oli ihan oma voimansa. Pääasia lienee että tukihenkilö on kuitenkin joku johon luottaa ja jonka seurassa kokee voivansa olla rennosti näinkin intiimissä asiassa. Toivotaan että saat Gagezz itsellesi parhaiten istuvan ratkaisun tähän. Kätilöt kyllä seuraavat salissa yksinolevia tarkemmin!
 
Gagezzz, jos nyt päädyt lähtemään yksin sairaalaan ja jos tulee orpo olo olla yksin, voisitko ajatella että pyydät opiskelijaa siihen? Esikoiseni kohdalla esitin toiveen, että haluaisin opiskelijan tueksi vaikka mies oli mukana. Silloin oli kiireistä ja kätilö ei ehtinyt olla luonani paljoa joten oli turvallinen tunne kun ihana opiskelija oli läsnä. Kysyi tietysti aina luvan saako tulla ja haluanko olla rauhassa. Olin tosi tyytyväinen että pyysin opiskelijaa mukaan.
 
Lakka: Toi voisi melkeempä olla ihan hyväkin ajatus.
Luulen, että tulee se hetki kun haluan olla yksin ja on parempi olla yksin.. Mutta olisi toisaalta hyvä jos joku siinä olisi mikäli kaipaisikin tukea
 
Mä taas en vois kuvitella synnyttäväni yksin. Jotenki oon sellanen, että kaipaan paljon tukee. Onneks mun mies on ollu molemmissa synnytyksissä ja on kyllä kaikkein paras tuki ja turva ollu mulle. En ois ilman miestä pärjänny. Mies hienosti osas olla sivussa kun katsoi, että ei tarvitse vielä niin kovin apua. Itse pyysin miehen aina lähemmäs kun alko siltä tuntuu ja tuli kyllä. Ponnistusvaiheessa pidin miestä kädestä ja mies ihanasti tsemppasi :Heartred
 
Kyllä mustakin oli mukavampi että oli joku, vaikkei siitä miehestä fyysisesti niin apua ollut mutta kyllä se tsemppas kun vaan oli läsnä ja kun pyysin tuli pitämään kädestä tai silittelemään tai muuta. Ponnistus kävi niin yllättävästi ja nopeesti etten ehtiny miettiä missä mies oli mutta hän olikin katsonu vauvan syntymän ihan vierestä. Aamuinen kätilö ennätti melkein koko vuoronsa olla meidän kanssa ja illasta opiskelija oli paljon mutta "oikee" kätilö ei, olis joutunu oleen yksin paljon ilman miestä.
 
Gagezzz, voisitko pyytää äitisi/lapsen isän synnytykseen mukaan, mutta sanoa että jos/kun tulee tilanne että haluat olla vaan kätilön kanssa tai ihan yksin, niin sitten ei tukihenkilö loukkaantuisi vaan poistuisi synnytyssalista ja olisi sitten kutsuttavissa takaisin jos kaivataan. Jos kyseessä on opetussairaala missä kätilöopiskelijoita riittää, niin silloin tosiaan voi varmaan saada opiskelijan tukihenkilöksi suurimmaksi osaksi ajasta, niin ettei tarvitse yksin olla jossei halua. Teet niinkuin itsestä tuntuu parhaalta ja jos tuntuu siltä, että haluat synnyttää yksin niin sitten häädät ylimääräiset ulos salista. Sulla on täysi päätäntävalta asiasta. Sähän siinä synnytät :grin
 
Kyllä alkaa hermot olee kireellä! Siis tuon tukihenkilön suhteen. Salaiselle siis kirjotinkin, että synnytys käynnistettiin eilen aamulla ja äiti nyt roikkuu täällä koko ajan. Lähinnä ahdistaa kun käynnistelyistä huolimatta mitään ei tapahdu niin haluisin vaan itkeä yksikseni pimeessä huoneessa ...mutta kun ei vaan saa hetke rauhaa kun ei äiti ymmärrä vaikka sanok että lähtis nyt johonkin syömään tai vaaikka tiskaamaan mun luokse hetkeksi edes.
 
Minulla supisteli vartin välein pitkin viikkoa, tai ehkä kaksi viikkoa ennen ja sit ne supistuket taas loppui. Ainakin kolme yötä supisteli vartin välein ja loppuivat aamulla.
Noh seuraavan päivän aamuna klo 7.41 tuli pieni tyttö (49 cm, 3450g) maailmaan. Klo 19 aikaan supistukset olivat säännöllisiä n. 5 minsanvälein, joten lähdimme sairaalaan. 10h punnerruksen, ylä-ja alamäkien (vauvan heittelevät sykkeet, minkä takia loppusuoralla turvauduttiin imukuppiin) operaatio oli suoritettu. Onneksi napanuoratestin mukaan vauva ei kärsinyt merkittävästä hapenpuutteesta.
 
Muokattu viimeksi:
Gagezzz, jos nyt päädyt lähtemään yksin sairaalaan ja jos tulee orpo olo olla yksin, voisitko ajatella että pyydät opiskelijaa siihen? Esikoiseni kohdalla esitin toiveen, että haluaisin opiskelijan tueksi vaikka mies oli mukana. Silloin oli kiireistä ja kätilö ei ehtinyt olla luonani paljoa joten oli turvallinen tunne kun ihana opiskelija oli läsnä. Kysyi tietysti aina luvan saako tulla ja haluanko olla rauhassa. Olin tosi tyytyväinen että pyysin opiskelijaa mukaan.

Itse pyörsin viime hetkellä päätöksen miehen osallistumisesta synnytyksen loppuvaiheeseen. Minusta tein ok-päätöksen, varsinkin kun tilanteessa oli dramatiikkaa ensi kerran vanhemmaksi tulijalle. Synnytyksessä tarvitaan ammattihenkilökunnalle työrauha. Seuraavalla kerralla ehkä pyydän suoraan sektiota.
 
Takaisin
Top