Vauvan sairastelu ja vaivat

Eppis.

Puuhakas puhuja
Elokuiset 2024
Loin nyt tämmöisenkin ketjun kun kaikenlaista terveysongelmaa kuitenkin ilmaantuu näille pienille.

Meidän tyttö nostatti 38 asteen kuumeen viime yönä. Pientä nuhaa on ollut jo muutaman päivän. Nyt ajatellen viime päivien kiukkuisuus on voinut johtua ehkä kurkkukivusta tai muusta oireilusta. Voi pientä. Nukahti ihan itse yhtäkkiä kun on vaan niin voipunut. Viime kerralla vietiin kuumeinen vauva lääkäriin kun oli vielä alle 3kk. Mutta mitäs nyt kun on vajaa 4kk ja kuume on ollut koko ajan 38.0-38.6, nuha hallinnassa ja tyttö väsynyt. Panadol laski yöllä lämpöä vähän mutta kun sitä saa antaa max 3 kertaa vuorokaudessa. Se ei tunnu riittävän pitämään lämpöä siedettävänä koko päivää. Neljässä tunnissa oli jo kuume noussut samoihin lukemiin. Oon pitänyt vauvan vähissä vaatteissa ja viilentänyt pyyhkeelläkin. Onkohan syytä hakeutua lääkäriin vai riittääkö että huolehdin kotona riittävästä unesta ja maidosta ja annan panadolia suositusten rajoissa? Soitan kyllä terveyskeskukseen mut aattelin teiltäkin kysyä ja ylipäänsä jakaa kokemuksia.

Niin ja pari viikkoa on jo ollu vatsan alueella pientä punaista näppyä. Kahdeltakin lääkäriltä saatiin jo kuulla että näyttää flunssaoireelta. Toivottavasti on eri tauti kyseessä, jos on sama nii on kyllä jo tosi pitkittynyt...
 
Soititko terveyskeskukseen? Meille neuvolassa on sanotty että näiden pienten kanssa on hyvä soittaa aina, kun mietityttää.
 
Soitin ja käytiin näytillä päivystyksessä. Se reissu kestikin sit viis tuntia kun oli niin ruuhkaa. Kuume oli korkeimmillaan 39.0 mutta se saatiin laskemaan 37.8 päivystyksessä. Tulehdusarvot ok, hengitys ok, kurkku punoitti. Korvia ei lääkäri nähnyt vaikun takaa. Nyt hierotaan niihin ceridal-öljyä ja huomenna uudestaan lääkäriin. Tammikuun alussa oli korvatuledus, toivottavasti ei ole uusinut. Mutta siis joku virus kyseessä.

Pikku potilas söi huonosti eikä nukkunut ollenkaan päivystyksessä olon aikana, kakkas kahdesti (normaali kakkausväli on meillä kaks viikkoa), nuokkui voipuneena ja vaikersi odotustilassa. Heti lääkärin nähdessään (oli muuten sydämellisen ihana lääkäri!) tyttö nauraa hekotteli pitkän aikaa ääneen ihan eri mittakaavassa kun koskaan ennen! :D mikä ääni!
 
Soitin ja käytiin näytillä päivystyksessä. Se reissu kestikin sit viis tuntia kun oli niin ruuhkaa. Kuume oli korkeimmillaan 39.0 mutta se saatiin laskemaan 37.8 päivystyksessä. Tulehdusarvot ok, hengitys ok, kurkku punoitti. Korvia ei lääkäri nähnyt vaikun takaa. Nyt hierotaan niihin ceridal-öljyä ja huomenna uudestaan lääkäriin. Tammikuun alussa oli korvatuledus, toivottavasti ei ole uusinut. Mutta siis joku virus kyseessä.

Pikku potilas söi huonosti eikä nukkunut ollenkaan päivystyksessä olon aikana, kakkas kahdesti (normaali kakkausväli on meillä kaks viikkoa), nuokkui voipuneena ja vaikersi odotustilassa. Heti lääkärin nähdessään (oli muuten sydämellisen ihana lääkäri!) tyttö nauraa hekotteli pitkän aikaa ääneen ihan eri mittakaavassa kun koskaan ennen! :D mikä ääni!
Oli vissiin mukava lääkäri vauvan mielestä :D
 
Kuumeilu jäi yhteen päivään! Nuhainen on edelleen mutta pirteä ja hyvävointinen. Eli oli joku raju pikavirus. Näppylät on lisääntyneet viime päivinä ja levinneet masulta raajoihin. Mutta ei ne tyttöä näytä häiritsevän. Ens perjantaina on neuvolalääkäri niin sitten taas kerran kyselen näpyistä kunhan ei siihen mennessä pahene vielä lisää.
 
Onko kellään kokemusta vauvaiän epilepsiasta tmv. asiaan liittyen? Kysyn koska esikolla todettiin 3-vuotiaana epilepsian "kiltein" muoto, varhaislapsuuden poissaolo-epilepsia. Tunnistin tuolloin oireet niin varhaisessa vaiheessa että päästiin aloittaan lääkitys ja kohtaukset saatiin heti kuriin. Nyt ollu ilman lääkitystä pari vuotta.

Mutta nyt tää kuopus. Alle kahden kk ikäisenä tuli parina viikkona sellaisia tilanteita jolloin vauva äkkiä jäykistyi x -kirjaimen muotoon sylissä. Naama punaisena, ei hengittänyt, kuin olisi ponnistanut kakkaa. Kesti noin 5 sekuntia. Jäi mieleen, vaikka heti tilanteessa yhdistimme sen kakkaamiseen, koska tuolloin neiti kakkas vielä noin viis kertaa päivässä. Ja samaan aikaan oli ummetusta selvästi ja joskus itki mahakipua. "Kohtaus" poikkesi kuitenkin sen verran normaalista ponnistelusta että mieskin vähän huolestui, vaikka hällä ei ole mitään suurempaa kokemusta epilepsiasta tms. Mulla jonkun verran työn kautta. Eikä ollut tuolloinkaan kipuitkua.

Nyt eilen tuli samanlainen "kohtaus". Oli kakannut tuntia aiemmin ihan hyvänlaista kakkaa. Tuon ns. kohtauksen aikana eikä jälkikäteen tai ennen sitä mitäån itkuisuutta vaan täysin hyväntuulinen on ollu. Kesto taas noin 5 sekuntia. Asentoa ehdin yrittää vaihtaa, mutta ei mitenkään siihen jäykkänä vauva reagoinut.

Mietin että neuvolasta tuskin tietoa asiasta saa. Toki pyydän akuuttilähetteen neurolle jos näitä vielä tulee. Mutta onko kellään tietoa/kokemusta aiheesta?
 
Buranaa ja panadoliahan saa antaa yhtä aikaa niin että antaa ensiksi esim. Panadolia ja sitten muutoman tunnin kuluttua buranaa. Ja siitä taas muutoman tunnin kuluttua antaa panadolia. Lapselle määrättyä kerta annosta ei saa ylittää eikä annoksia saa antaa enempää kuin mitä on luvassa.
 
Buranaa ja panadoliahan saa antaa yhtä aikaa niin että antaa ensiksi esim. Panadolia ja sitten muutoman tunnin kuluttua buranaa. Ja siitä taas muutoman tunnin kuluttua antaa panadolia. Lapselle määrättyä kerta annosta ei saa ylittää eikä annoksia saa antaa enempää kuin mitä on luvassa.
Okei, en tiennytkään. Tosin päivystyslääkäri just epäröi buranan suhteen kun meidän vauva on vielä niin kevyt ja hoitaja antoi sit panadolia. Kotonakin meillä on vaan panadolia toistaseks. En sit tiedä mikä se turvallinen painoraja buranalla on. Mut hyvä tietää myöhempää varten, nopeestihan tää pirpana kasvaa. Ja nyt on tosiaan kuume jo hellittänytkin.
 
Meillä burana liuoksessa paino raja 5kg ja voi ottaa tarvittaessa kun vauva on myös sen 3kk.
 
Buranaa ja panadolia saa ottaa ihan samanaikaisestikin, mutta yllä olevassa keskustelussa ilmeisesti kyse kuumeen pitäminen poissa kun esim panadolin vaikutuksen aikana taas nousee...
 
Kia Ei varsinaisesti ole kokemusta. Tuli vain mieleen kun anopin koiralle tuli kohtauksia tiesin jotenkin heti että oli epilepsiasta kyse ja netti etsintä vahvisti mun epäilyt. Kyseessä oli pieni koira ja se meni n 5-10sekunniksi ihan jäykäksi ja sitten oli kauhea läähätys päälle. Aika kauhea nyt vertailla koiraa vauvaan mut mut..
 
Joo herkillä oon nyt kyllä viemässä vauvan tutkimuksiin. Epilepsia siitä paha,että hoitamattomana kaikkein helpoimmatkin muodot saattavat pahentua niin, että lääkehoidolla huono vaste. Ja vaikka epiliiton esitteissä vakuutetaan herkästi ettei epilepsia aiheuta kehitysvammaa, on väite väärä. Voi aiheuttaa hyvinkin vaikean aivovaurion. Esim. tuo esikon kiltti epimuoto, jota jotkut neurologit aivojen kasvukivuiksikin kutsuvat, voi hoitamatta johtaa vakaviin epilepsiamuotoihin. Se taas on totta, että epin, cp-vamman ja kehitysvammaisuuden välillä on "kolmiyhteys". Siis epileptikoista 30% on kehitysvammaisia ja heistä 30% on epi, ja cp-vammaisilla on 30% :lla kehitysvamma tai epi jne. Vauvan nukkuessa en ole havainnut ko. "kohtausta". En myöskään muita suun mussutteluja tai raajojen vapinoita. Mutta tämä laiha lohtu.

Mulla ei ole kokemusta eikä tietoakaan paljoa siitä, miten epin voi bongata vauvalta. On kuitenkin niin monikirjoinen tuo oireisto. No pääasia on, että jos vanhempia huolestuttaa, pääsee onneksi herkästi tutkimuksiin. Perinnöllisyydestäkään ei paljoa tiedetä, se vain, että yhteyttä joskus on.
 
Mun siskonpojalla todettiin epilepsia (ooissaolokohtauksinen) alle 1 vuotiaana. Kohtaukset oli sellaisia yhtäkkisiä säpsähdyksiä, niinkuin joku olis säikäyttänyt. Muistan itsekin niitä hänellä ennen diagnoosia nähneeni esim syöttötuolissa pöydän ääressä istuessa. Ja todellakin siinä jäi miettimään, että mitä näin, kun se oli vain sellainen säpsähdys ja pieni tuijotus. Sai lääkityksen, koka pystyttiin myöhemmin purkamaan pois, kunnes kouluikäisenä tuli uusia oireita eli kaatui yhtäkkiä esim kävellessä, ilman mitään tajunnanmenetystä tms ja lääkitys aloitettiin uudelleen.

Kannattaa varmaan asiaa selvittää mahdollisimman pian esim neuvolalääkärin kautta.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Kia
Pienempi vaiva, mutta ihottuma menee välillä tosi pahaks! Punasta näppyä mahat ja jalat täynnä, tosi kuiva iho joka puolelta ja iho rikki naamasta ja ranteista. Kiinteitä aloitetuttu ja korvikkeella, mutta allergiaa en jaksaisi epäillä. Esikoisellakin aika pahoja iho-ongelmia oli ja turhaa vaivaa, rahaa ja kipua oli kaiken maan allergiatestailut.
 
Kiitti mini*. Oon seuraillu tyttöä tiiviisti eikä mitään ole ilmennyt. Näen tänään tuttua lääkäriä ja kysyn neuvoa vaikkei hän juuri neurologi olekaan. Alaa kuitenkin laajasti lukenut. Mulla ei ole oikeen luottoa tk:n lääkäreihin tai neuvolaan tässä asiassa.

Esikoisen poissaolokohtaukset ilmeni kolmivuotiaana. Ensimmäisiä oireita oli värien näkeminen seinillä, kuin auroja. Tyttö kuvaili niitä ihastuneena. Vietiin silmälääkäriin. Tulos oli että "ei ainakaan karsasta" ja "pikkulasten psykosomaattinen reaktio johonkin stressitekijään, näen näitä kymmenkunta vuosittain". Parin kk kuluttua tästä tytölle tuli tuumiva ilme ja katse kiertyi kattoon. Kesti aina vain pari-kolme sekunttia nää mietiskelyhetket ja kaikki päivähoidossakin sanoivat että "se niin paljon pohtii". Ei ehtinyt koskaan testata että onko puheella tms. keskeytettävissä. Tyttö jatkoi tän tuijotuksen jälkeen puhettaan tai leikkiään siitä mihin oli jäänyt. Mies epäili minun vouhkaavan turhasta. Ite kiinnitin myös huomiota siihen, että lapsen päiväunien tarve vain lisääntyi ja väsyi illasta tosi uuvuksiin eli nukkui ikäisekseen aivan liikaa. Seuraavan viikonlopun pyhitin tytön tarkkailuun. Annoin tahallani katsoa kauan läheltä videoita ja tämä ilmeisesti provosoi kohtaukset pidemmiksi ja tiheämmiksi. Ehdin sohaista silmiä kohti yms. eikä tyttö reagoinut tuijottelun aikana siihen mitenkään. Vietiin päivystykseen ja pääsi heti tutkimuksiin. Onneksi tän tyypin epilepsia voidaan diagnosoida helpoin testein ja kohtaukset saatiin provosoitua sairaalassakin esiin. Kasvu hidastui tuona vuonna, mutta muuten kehitys kulki normaalisti eteenpäin. Lääkkeet auttoivat heti. Vaikka onkin hyvin hoidettavissa oleva ja kiltti muoto tuo tytön epilepsia, se johtaa hoitamattomana lopulta vakavaan epilepsiamuotoon. Neurologi kaikin tavoin rauhoitti meitä ja sanoi topakasti tytölle että sinä oot terve kun syöt lääkkeesi.
 
Sain kiinni myös neurologin. Palaute oli ettei saa jäädä kattelemaan vaan pyytää nyt lähete neuvolasta polille. Mies yhä hankaa vastaan ja stressaantui taas heti aiheesta. Mutta parempi tutkia heti ettei olla äkkiä jossittelu- tilanteessa. Toivottavasti saan lähetteen pikana ja toivottavasti ei tarvi monta yötä asua osastolla. Sen kuulin tältå tutulta lekurilta että lääkitys epilepsiaan vauvoilla ja lapsilla aloitetaan nyt eri kaavan mukaan. Että herkästi jäädään aluksi vain seurailemaan, vaikka eeg:ssä tai muussa poikkeavuutta havaittaisiinkin. :shifty: Tarkoitus silläkin. Pitää olla nyt kärsivällinen.
 
Hyvä juttu Kia että olette kuitenkin päässeet asiassa jo hiukan eteenpäin. Hyvähän se on tutkia, niin ei oo mielenpäällä koko ajan, tai näin ainakin itse kokisin. Kyllähän lääkejututkin koko ajan kehittyy ja muuttuu tutkimuksen myötä. Onneksi on epilepsiaan lääkkeitä olemassa.

Tsemppiä teille tutkimuksiin!
 
  • Tykkään
Reaktiot: Kia
Tk:n lekurit kououtuksessa oli lopppuviikon joten ma aika. onneksi. yksi eläimistä sairastui vakavasti to ja sitä oon nyt yötäpäivää hoitanut. ja hoidan kaiketi vielä muutaman päivän ellei menehdy. kumma kun kaikki vaikia tulee kerralla
 
Meillä flunssa kiertänyt kohta koko perheen. Nyt on mulla ja vauvalla menossa. Onneks tää pieni on tähän asti taudeilta välttynyt vaikka isoveli ollut pariin otteeseen kipeänä.
Hirveetä on tämän rään määrä mikä tästä tytöstä irtoaa, ihan jatkuvaa pyyhkimistä ja niistämistä :sad001
 
Takaisin
Top