Tuli täälläkin katottua toisenlaiset äidit... Hohhoijaa... Onhan se tissimaito tosiaan parasta vauvalle, sitä tuskin kukaan kieltää, mut rajansa fanaattisuudellakin. Mitä enemmän stressaa, sitä tiukemmassa maito voi olla, että turha kai sitä on liiaksi ennalta suunnitella. Toki on hyvä ottaa imetyksestä selvää jo raskausaikana ja käydä läpi mahdollisia alun ongelmia, niin osaa niihin ajoissa puuttua :) Ite miettiny niin, et teen kaikkeni, jotta imetys alkas sujua alusta asti, sithän se ei oikeen oo enää itestä kiinni jos maito ei riitä tai tulee voimakkaat allergiat vauvalle. Mä en enää ikänä meinannu elää pelkällä riisillä edes viikkoa, vähän kesympiin kokeiluihin kyl voisin vielä taipua...
Meillä syöty sormiruokaa. Aluks tokalle tein soseita, ihan sauvasekoittimella meni sileeks ja sit jääpälamuotteihin ja pakkaseen. Sattupa vaan niin, et sinä talvena meni sähköt useammaks päiväks ja pakastin suli, niin siirryttiin kokonaan sormiruokaan, pääs helpommalla :D Jopa puurot kauhonu muksut käsin nassuunsa ja voi sitä ihanaista sotkun määrää! <3 Kaupan soseista mennyt luumu ja mustikka jos ollut mahavaivaa. Mä en ite pidä kaupan soseiden luonnottoman teollisesta mausta, niin en niitä muksuillekaan syötä.
Mulla rauta vetää mahan kipeeks ja aivan sekasin, ei pysy niin mikään sisällä! Yleensä siis tuppaa kaikki ummettamaan, mut esim just obsidan saa varmasti varpuset valloilleen. Saas nähä mitä hemppa on seuraavassa neuvolassa, kun en pysty mitään rautavalmistetta syömään js eipä siihen sit kantaa otettu millään tapaa.
Jotain muutakin mun piti kyllä kommentoida, mut en muista mitä... Vähän meinaa aina tyhjällä käydä aamusin. Miehen koira palas meille takas, aamut mulla alkanu siinä viiden jälkeen aamupalalla ja tunnin koiralenkillä, on muuten tehny hyvää! Ei tullu koiruus aikasemmin toimeen kerrostalossa, eroahdistus paheni aivan järkyttäväksi, joku vissiin kävi säikyttelemässä meidän ollessa poissa, koska koira muuttui aivan yhtäkkiä. Kyllähän jokaiseen kerrostaloon yks koiravihaaja mahtuu! Sit koira alkoi syömälakkoilla, näykkiä lapsia ja ei suostunut lenkille. Nyt ainakin aluksi mennyt ihan hyvin, jos ongelmia alkaa ilmetä, niin täytyy lopullinen koti jostain koiralle etsiä, missä ois aikaa puuttua ongelmiin. Ei oikeen passannu koiran asustaa miehen vanhempien luona, kun eivät saa edes kynsiä leikatuks, koira laihtuu silmissä, joutuu olemaan pitkiä aikoja yksin ("mut eihän se omakotitalossa haukkuminen haittaa" jepjep), eikä puututa just haukkumiseen, hampaiden käyttöön yms. Miehellä palo lopullisesti kiinni ja koira tuli nyt kokeilemaan jos rivarissa ei niin ärsyttäs. Yksinhän tota ei voi jättää, et täytyy alkaa treenaamaan ihan minuutteja kerrallaan :) Huhhuh, tulee vähän sekavaa tekstiä, mut tämmöstä tänne.