Sektiolla synnyttäneitä?

Esikoisen saanut

Vauhtiin päässyt keskustelija
Toukokuunmammat 2015
Käsi ylös ja sano hep, jos synnytit sektiolla. Miten toipuminen on edistynyt? Mulla meni ihan hyvin toipuminen (synnytys jo maaliskuussa, laskettu aika toukokuussa).
 
Hep. Fyysinen toipuminen ilmeisen hyvin, maha on edelleen arka ja haavaosa tunnoton, sektiosta aikaa 3 ja puoli viikkoa. En tykkää muistella leikkausta, olin niin paniikissa vaikka käytävähän sekin on läpi itselleen jossain vaiheessa. Ekasta viikosta lähtien oon käyny pikku kävelyillä ja pidentänyt matkaa, tehnyt puuhia sen mukaan mikä tuntunut hyvältä.
 
Hep. Ensimmäiset 3 päivää olivat pahimpia. Sen jälkeen olen toipunut yllättävän hyvin. Haavaa harvoin särkee ja se on todella siisti. Vatsa on ehkä vähän oudon tuntunen lähinnä navan alapuolelta.. Särkylääkkeet lopetin noin 1,5 viikon kuluttua leikkauksesta.
Annoin synnytyskokemukseksi sairaalassa 8. Olihan sektio aika pelottava kokemus, mutta ei jääny pelkoa siihen..
 
Hep. Mulla kans eka viikon jälkeen on ollut jo hyvä vointi. Särkylääkkeitä en ottanu tikkien poiston jälkeen enää ollenkaan. Nyt sektiosta kohta kuukausi, ja olo on niinku ei ois synnyttänytkään... Pitää vaan vähän muistaa varoa mitä nostelee (se on tässä ollu kyllä se pahin juttu kun ei muista!) Voisin tehä heti vaikka toisenki lapsen jos tämmöstä on. :D Mutta pitää vissii antaa ainaki vähän aikaa haavan parantua sisältä... Haava on kuulemma tosi siisti myös täällä, ja vaakasuuntaan tehty. Pystysuuntaan varmaan on vähän erilaista parantuminen?
 
Mariann3, mulla tehtiin pystyviilto, eikä se vaikuttanut paranemiseen. Tosi nopsaan parani. Kireitä housuja en ensin tosin uskaltanut käyttää.
 
Mulle sanottiin myös, että 12 kk pitäisi olla väliä ennen uutta raskautta. Mulla myös vaakasuoraan tehtiin viilto. Eikös se ole, että kahden sektion jälkeen seuraavat on myös automaattisesti sektioita?
 
Mulle ei oo sanottu mitään mistään miten sektion jälkeen raskautuminen. Mä en vieläkään muistele tapahtumaa ilolla, toivottavasti se ei jää esteeksi jos iskeekin taas vauvakuume :shy:
 
Joo, tuo mielikuva mullakin on, että yksi sektio ei estä alatiesynnytystä automaattisesti, mutta kahden sektion jälkeen leikkaussali on ainoa vaihtoehto.
 
Toisen sektion jälkeen on automaattisesti sektio synnytystapana. Montako sektiota naiselle voidaan tehdä? Tapauskohtaista, keskusteltava hoitavan gynen kanssa.

Vaakaviilto yleensä tehdään elektiivisissä ja usein käytetään myös kiireellisissä leikkauksissa, hätäsektiossa pystyviilto. Silloin saadaan vauva nopeasti ulos.

Vuosi on hyvä aika palautua ennen seuraavaa raskautta. Vanhaa arpea ja sen paksuutta seurataan raskauden aikana ultrissa.

Pian on kuukausi leikkauksesta mennyt ja olen palautunut parhaiten mitä koskaan. Haava ei enää eritä, pientä eritystä ollut yhdestä kohtaa tikkien poistosta asti. Siksi suihkuttelin haavaa pari kertaa päivässä parin minsan verran. Pintaverenkiertoa elvyttää se ja edesauttaa haavan paranemista.

Ompeleet poistetaan 7vrk sektiosta vaakaviillosta, 10vrk pystyhaavalta. Olen saunonut tuosta pienestä erityksestä huolimatta. Saunominen on sairaalan ohjeidenkin mukaan ihan sallittua ompeleiden poiston jälkeen.

Jälkivuoto hiipui ekan viikon aikana mutta palasi tikkien poiston jälkeen kuitenkin kun pääsi enemmän liikkeelle. Niitä aikoja varmaan lopetin kipulääkkeet kokonaan. Mulla oli ihan perus lankatikit, joku muu kertoi saaneensa hakaset. Kummatkin ovat iholla epämukavia hankaavien vaatteiden ja ihokiristyksen takia. Itse käytän edelleen yli mahan meneviä törkeitä mamma-alkkareita vain siksi, että olen t o d e l l a mukavuudenhaluinen ja inhoan hankaavia tuntemuksia haavalla. Jos sitten imetyksen loputtua luovun näistä kaameuksista. :wink

Jotain jomotustuntemuksia on mahassa sisällä mutta mulla kun on edelleen jonkunlaisia supistustuntemuksia ja myös niihin liittyvää pientä jälkivuotoa. Lisäksi mulle tehtiin samalla sterilisaatio, joten saattaa sekin lisätä jotain tuntemuksia. Tuntopuutoksia on alamahalla. Mulla on kyllä ihoalueita, joille tunto ei ole koskaan palannut ekan sektion jälkeen.

Imetys sujuu ja ensi-imetys tapahtui jo heräämössä. Sairaalassa hyvien asentojen löytäminen oli haastavinta kipujen takia. Kotona on onneksi kunnon nojatuolit ja oma imetystyyny -mulle ihan korvaamattomat. Etenkin alussa tyyny tasaa kivasti vauvan painoakin ja auttaa kivunhallinnassa.

Sen verran tuo jomotus ja kiristely tuntuu, että en viihdy vielä kantoliinahommissa. Harmi sinällään, koska siinä olen ainakin aiemmin pystynyt imettämään ja on helpottanut vauvojen mahavaivoja. No, pitää antaa ajan kulua vielä liinailun suhteen.

Fyysisesti olen about samassa iskussa ja mitoissa mitä ennen raskautta. Vaunulenkit sujuu, kotihommat ok. Ihaninta on kun on päässyt puutarhatöihin. Sitä olen kaivannut koko raskausajan. Pahoinvoinnit ja väsyt -ei ole ikävä niitä!
 
Lisään tuohon Guang Xi:n kattavaan tekstiin, että jos on kokenut leikkaaja, joka tekee tottuneesti ja nopeasti, voidaan hätäsektioviiltokin tehdä poikkiviiltona alas. Tää oli vaan tällainen turha informaatiolisä :)
 
Mä en tiedä, miksi mulle tehtiin pystyviilto, vaikka ei ollut hätäsektio vaan kiireellinen sektio. Ja sitten mulle laitettiin hakaset, vaikka kaikille muille tunnuttiin Naistenklinikalla laitettavan sulavat ompeleet.

No, ainakin vauvan ulosautto oli synnytyskertomuksen mukaan helppo, joten ehkä se pystyviilto helpotti sitä.
 
Leikkauskertomuksessasi lienee perustelut haavan suunnan valinnalle. Jälkitarkastuksessahan voit vaikka kysyä tuosta. Lääkärin kokemuksesta ja työtavoista sekä sinun/vauvan terveydestä ennalta tiedettyihin tai epäiltyihin juttuihin riippuen nämä. Hakaset ainakin tukee hyvin haavan reunoja, ovat näppärät laittaa ja kätsyt poistaa.
 
Mun synnytyskertomuksessa ei perusteltu valintoja ja jälkitarkastuskin meni jo. Mutta aika kiireellä halusivat lapsen pois (syntyi huonokuntoisena, nyt lapsi kunnossa), joten se voi selittää. Hakaset poistettiin kahdessa osassa terveysasemalla. Haava on ollut koko ajan siisti, varmaan auttoi kun suihkuttelin ahkerasti. Nyt lähinnä enää kosmeettinen haitta, mutta kuulemma vaaleneekin ajan myötä. Enkä mä ulkonäköjutuista välitä, kun saatiin mun poika pelastettua.
 
Elokuisista huutelen, mulle tehtiin sektio vuosi sitten toukokuussa. Vaakasuora viilto, paraneminen tapahtui kyllä yllättävän nopeasti, arpi on siisti eikö kipuilua lainkaan. Jumpat ja hikiliikunnat jätin elo-syyskuulle, lenkkeilin kesän kävellen. Mulle kätilö suositteli 3v väliä raskauksissa, lääkäri sanoi, että sit kun siltä tuntuu, et enää nuorene (nyt 32v). Toisen lapsen la on elokuussa, toiv haava kestää ja no, kestää kai se. :)
 
Onkos muilla käytetty iho-ompeleina sulavia tikkejä? Itselle sellaiset laitettiin ja vielä Jorvin osastollakin puhuivat, että seuraavana päivänä otetaan taitokset pois ja 7 vrk:n jälkeen tikkien poisto neuvolassa. Seuraavana päivänä mut siirrettiinkin Naistenklinikalle jossa vasta yökkö otti teipit pois ja katsoi haavan. Ei kyll sanonut mitään, mutta ihmettelivät miehen kanssa yläsivuilta tulevia ommelhäntiä. Aamuhoitaja sitten tutki lähemmin ja joutui vähän enemmänkin kaivelemaan papereista, että kyseessä todellakin on sulavat tikit. Mun eilisen kotiutuksen yhteydessä kätilö katsoi vielä haavaa ja sanoi, että he harvoin näkevät näitä ja varsinkin, kun niiden päällä yleensä on teippi. Mutta yleisesti sanoisin että nää sulavat on tosi näppärät, ei kiristä tai mitään, enemminkin noi ihonalaiset haavat kiristävät.
 
Meidän esikoinen syntyi sektiolla. Haava parani hyvin, arpea tuskin enää huomaa, ja nyt pikkusisko tuli maailmaan sujuvasti perinteisempää reittiä. Sektion jälkeen suositeltiin tosiaan vähintään vuoden taukoa ennen uutta raskautta, mutta meillä vierähti useampi vuosi...
 
Mulla kanssa 2,5 vuotta sitten sektio, paranin nopeesti ja tunto on palannut joka paikkaan, hitaasti se kyllä kävi. Vuotta suositeltiin väliksi uudelle raskaudelle. Tällä kertaa alatiesynnytys.
 
Tuli mieleen... Sektion aikaisemmin kokeneet, kuinka nopeasti olette sektion jälkeen palanneet auton rattiin? Miehellä kun ei korttia ole ja vauva on vielä sairaalassa nii on aika hankalaa tää kulkeminen. Palkattiin yks ystävä meille nyt autokuskiksi vauvan sairaalassa olon ajaksi. Päteekö tässäkin se kuukausi leikkauksesta kuten rasituksesta vai oman tuntemuksen mukaan?
 
Takaisin
Top