Sisarukset

Leina: Meillä muuten tosi samanikäiset esikoiset ja nyt lasketut ajat ihan lähekkäin :)
 
Meillä isosiskoon tulee ikäeroa 2v3kk. Miehen puolelta isoveljiin 10v ja 12v ikäeroa eli kaiken kaikkiaan neljäs lapsi meidän talouteen..pikkuisen hirvittää, miten jaksan, mutta haluan tytölleni sisaruksen lähempänä samaa ikää..
 
"Sitten kun sää oot äiti käyny lääkärissä ja se lääkäri kattoo että onko sun mahassa vauva, niin sittenkö vasta sää voit kertoo mulle että meille tulee vauva?" kyseli mutkikkaasti 6v. esikoinen. Ja me kun luulimme salanneemme asiat hältä hyvin... Molemmat raskaudet on saatu alkuun inseminaatiolla joten pientä panostusta on tarvittu +jännäilyä. Lapset taitavat kuunnella erityistarkkaan kaiken vihjailevan puheen. Emme olisi kertoneet ennen kuin vasta kun on pakko, koska esikoinen on melkoinen pohtija joka takertuu unelmiinsa niin täysillä että pettymykset ovat sitten ihan kauheita sietää. Nyt meillä pitää viikoista lukua esikoinen. Alkuväsymyksen vaatimat päiväunet onnistuivat hyvin, neiti kanssaodottaja piti siitä itse huolen. "Äidin pitää maata paljon, ettei vauva plumpsahda vahingossa ulos", selvitti isälleen. Onneksi osasi pitää salaisuuden sisällään siihen asti että päästiin varmemmille vesille, vaikka kavereille tuli pikkusisaruksia. Nyt tosin kailottaa kaikille. Ja kyttää kehoani ynnä kommentoi kirkkaalla äänellä joka näppyä ja tissien kasvua ei niin mukavasti uimahallissakin.:bored:
 
Meille on tulossa iltatähti isompien ollessa 9, 11, 16 ja 17 lokakuussa. Toki vauva-aika tulee nyt olemaan huomattavasti helpompaa kuin vaikka neljännen syntyessä, sillä silloin jokainen muksu vaati vielä aika paljon. Nyt edessä uudet haasteet kun alan sovitella teinielämää (toisinaan teinihelvettiä) yhteen pikkuvauvaelämän kanssa..
Kerroimme ultran jälkeen vauvauutisen lapsille ja jopa teinit ottivat asian aika coolisti. Tästä tulee jännä seikkailu ja koko perhe odottaa, että minkälainen tyyppi meidän joukkoomme vielä mahtaa tulla.
Hyviä vointeja kaikille teille!
 
Vitsi mä kyllä joka päivä mietin sitä, että miten sitä sitten selviää, kun on kaksi alle 2v. Toiset päivät nyt on ihan helppoja, mutta sitten on näitä puoliso-vatsataudissa-ja-lapsi-edelleen-ripuloi-4x-päivässä -päiviä. Poika huutaa väsymystään tai huonoa oloa, mä pesen kolmansia kakkoja pois housuista, ettei ne haisis kylppärissä koko päivää, kuuntelen, kun puoliso oksuilee yläkerrassa ja mietin, kuinka kauan mä selviän ilman tätä tautia. Viikonloppuna olisi eka reissuni lapsen syntymän jälkeen (siis pe-su ilman lapsia) ja panikoin suunnitelmien peruuntumista. Samaan aikaan olen tuomassa toista katastrofia tähän mukaan. :wink
 
M&S mä niiin ymmärrän miltä susta tuntuu. Täällä onneks oltu terveenä. Ongelma on tällä hetkellä mun ja pojan "väleissä", poika kun on kaikkien muiden kanssa kahden ollessaan ihana pikku enkeli..ja sitten kun minä olen sen kanssa niin se huutaa ja kiukkuaa mulle koko ajan. Eikä yhtään auta että mulla on nykyään tosi lyhyt pinna niin saatan sit huutaa takaisin ja siitähän se soppa taas syntyy. Tähän yhdistettynä se että olen koko ajan kotona sikaväsynyt (töissä ei väsytä) niin en jaksais yhtään sitä kiukuttelua ja pukemisvänkäilyä ja vastaankinaamista. Huoh..
Eilenhän mä sit lopullisesti kilahdin kesken ruokailun ja siihen riitti että poika heitti ruokansa pitkin pöytää ja lattioita. Isi jäi siivoamaan jälkiä ja mä itkin makkarissa varmaan puol tuntia.
 
Kyllä sitä pärjää useammankin lapsen kanssa. Mekin on selvitty. :) Useamman kanssa oppii väkisinkin aika hyvin organisoimaan asiat ja lapsetkin oppii välillä odottamaan, kun joka paikkaan ei vain repeä yhtä aikaa. Tottakai on hyviä ja huonoja päiviä, samalla tavalla kuin yhdenkin kanssa. Musta on tällä hetkellä ollut ihan mielettömän hienoa seurata, miten hyvin noilla 3- ja 4-vuotiaalla on viimeisen puolen vuoden aikana leikit alkanut sujua yhdessä. Ne saattaa tuntikausia päivästä keskittyä leikkimän kahdestaan jotain, eikä siihen juuri äitiä kaivata.
 
Kiitti Zoe, noita juttuja tässä tarvitaan. :) Sehän tässä on yksi suuri syy toiseen lapseen, että niistä olisi seuraa toisilleen.
Ja Minkki, meillä on koko ajan ollut sellainen poika, että yksin mun kanssa kotona ei viihdy ollenkaan ja muualla tai muiden seurassa kaikki hyvin. Mutta tää parani kyllä ekan ikävuoden jälkeen ja nyt vaan toisinaan mä en kelpaa mihinkään. Niinhän se taitaa olla, että se, johon eniten luottaa, saa kaiken kuran niskaansa..
Ja kukaan ei muuten enää oksenna ja yökin saatiin nukkua. :)
 
Olen miettinyt viime aikoina nukkumisasioita. Piakkoin olisi tarkoitus käydä Ikeassa katsomassa esikoiselle seuraavaa sänkyä, jonka ottaisimme syksyllä käyttöön. Ensin pitäisi ottaa pinnasängystä laita pois ja kun siihen on totuttu, siirrytään isompaan sänkyyn. Meillä nukutus tapahtuu edelleen sylissä eli poika nukahtaa aina syliin, josta siirretään sänkyyn nukkumaan. Sama jos herää öisin, kuten viime yönä. Mietinkin olisiko nyt hyvä hetki yrittää nukuttaa poika omaan sänkyynsä ilman syliä, vai onnistuuko se myöhemminkin esim. sitten syksyllä? Miten teillä muilla on hoidettu tämä nukutusasia ja miten isompaan sänkyyn siirtyminen on sujunut?
 
Tuplarattaiden hankintaa oon myös miettinyt, lähinnä sitä mitkä meille tulee. Omaksi suosikiksi on noussut Emmaljunga Double Vikingit, onko kellään kokemusta niistä? Yritetään ainakin aluksi pärjätä ilman erillisiä matkarattaita. Milloinhan sitä saisi itsensä revittyä kaupoille rattaita vertailemaan?
 
Meillä poika nukkunut 11kk asti jatkettavassa sängyssä. Poika oppi jo pinnasängyssä nukahtamaan itsekseen, mutta kun siirryttiin jatkettavaan ei enää malttanut jäädä sinne, joten helpommalla päästiin kun jäätiin viereen makoilemaan. Yhdessä vaiheessa jo jäi sinnekin kiltisti itse nukkumaan, mutta nyt taas on jouduttu jäämään viereen makoilemaan kun muuten ei rauhoitu... Siinä isossa sängyssä Leina olis varmaan helpompi harjoitella sitten sitä sylinukutuksesta luopumista, kun voi kuitenkin olla ihan vieressä ja vaikka pitää aluksi käsiä ympärillä, pienin askelin sitten totuttaa nukahtamaan yksin :)
 
Niin ja meillä siirtyminen pinnasängystä isoon sänkyyn sujui niin, että ensin nukuttiin päiväunet isossa sängyssä viikon verran ja sitten, kun sänky oli tuttu, jäätiin yöksi sinne myös. Ei ollut missään vaiheessa ongelmia ja tuntuu että nukkuu paremmin siellä kun on enemmän tilaa pyöriä! Plus ihana herätä aamulla kun poika kömpii meitä herättämään iloisena, kuin että huutaisi pinnasängyssä :)
 
Mikäli tämä raskaus menee edes lähelle laskettua aikaa, tulisi lapsille ikäeroa n. 1v 5kk. Alkuun mietitytti monikin asia, nyt on vahvistunut tunne siitä, että hyvin kaikki tulee sujumaan. Kiirettä pitää ensi syksyn ja talven, mutta jo vuoden päästä alkaa lapsista olla seuraa toisilleen. [emoji4] Ehkä eniten mietityttää tämä vaunu-asia. Tuplat lienee pakolliset, että päästään liikenteeseen. Täytyy luultavasti priorisoida asioita, koska tuskin löytyy mallia, jossa isot pyörät (puistoiluun) mutta helposti kokoon taitettavat ja pienempäänkin autoon pakattavat, ei kovin leveät, mutta ei sellaisetkaan, joissa toinen matkustaa maanrajassa..
Sitä mä kyllä tässä mietin, että kun jo näin yhden lapsen kanssa on oppinut tekemään monia asioita yhdellä kädellä, niin tekeekö ne sitten kahden lapsen kanssa ilman käsiä? [emoji16]
 
Noihin tuplarattaisiin intsu, katoppa sellaiset rattaat kuin bay jogger city select. Me hankittiin ne. Niissä ei kumpikaan ole ihan maanrajassa (mielestäni), mutta peräkkäin toki ovat ja toinen matalammalla kuin toinen. Olen niitä nyt kuukauden käyttänyt yhdellä lapsella ja menevät tosi pieneen tilaan (mun normivaunut ei mene niin pieneen kuin nuo menee), ovat kevyet, mutta aika isorattaiset.
 
Noihin tuplarattaisiin intsu, katoppa sellaiset rattaat kuin bay jogger city select...

Oon itseasiassa tutkaillut noitakin, mutta jokin niissäkin tökkii.. Ei ilmeisesti saa samaan aikaan vaunukoppaa työntäjään päin ja sitten sisaristuinta kasvot menosuuntaan? Ähh.. Tää on kyllä hankala. Nyt suosikkina varmaan Mountainbuggy duetit, mutta täytynee vaan lähteä jossain kohtaa liikkeeseen ihan oikeasti kokeilemaan ja myös testaamaan kuinka menevät autoon. Toisaalta oon ajatellut, että eiköhän sitä oikeasti tule useammin vaunulenkille/puistoon lähdettyä kuin kahden pienen kanssa kaupoille pyörimään. Julkisia en oikeastaan käytä. Että silloin kun lähdetään niin autolla mennään. Alkuunhan kyllä esim. kauppareissuilla sitten esikoinen istuu kärryissä ja pikkuisen saa roudattua kaukalolla mukana. Niin ja tosiaan, haluaisin ehkä nyt ilmakumipyörät, noissa esikoisen vaunuissa kun ei ole. Eikä taida olla city selecteissäkään?
 
Milloinkohan vaunut on alennusmyynneissä? Mä oon ajatellut hankkia tuplavankkurit vasta loppukesästä, mutta kun luen täällä, ryhtyy hiukan raksuttamaan et pitäiskö olla ajoissa.
 
Musta tuntuu, että vaunut on alennusmyynnissä (jos on) ihan satunnaisiin aikoihin. Siksi yritinkin ajoissa jo tutkia mitkä haluaisin, että pystyin alkaa kyttämään sopivia tarjouksia, jos osuu kohdalle. Ja osuihan sellanen.

Sellanen vinkki myös, että esikoiselle ostettiin viime vuonna edellisvuoden mallia olevat vaunut. Saatiin aika mojovalla halvennuksella ja eroa oli lähinnä kankaiden kuosissa (mikä sattui miellyttämään myös mun silmää). Eli noitakin kannattaa vähän kyttäillä liikkeistä, jos osuu kohdalle.
 
Tuntuu, että jotkut mallit on joissakin kaupoissa jatkuvasti alennuksessa ja toiset ei koskaan.

Me ostettiin esikoiselle netistä halvalla vanhemman vuoden mallin vaunut. Oltiin kaupassa testailtu ja mittailtu tuoreempaa mallia. Se vanhempi malli olikin leveämpi ja ei mahtunut kuin tunkemalla hissiin sisään. Saatiin onneksi palauttaa.
 
Takaisin
Top