Häntä pystyyn vimpa. Sun napero on sentään hyvän kokoinen. Minä meen ensi viikolla käynnistykseen, koska meidän piltti on niin kovin pieni, painoarvio 37+0 oli 2,2 kg. Mä oon ihan stressissä ja huolesta sekaisin. Olisin halunnut sektion, koska olen kuullut niin paljon nuista käynnistelyitten kestämisistä, mutta eivät rupea millekään.
Neuvola- ja ultrakuulumiset
- Ketjun aloittaja sannnnna
- Aloituspäivämäärä
Juu kyllä olen iloinen tietysti, että vauva on jo hyvän kokoinen ja kaikki on tähän saakka mennyt hyvin. Itse sektion jälkeinen toipuminen pelottaa, koska kotona 3 pientä lasta. Tietysti mies on kotona kaverina, mutta silti.. kyllä tämä tästä. :) Tsemppiä sulle Lillukka, toivottavasti kaikki menee hyvin.
Onhan se leikkauksesta parantuminen oma hommansa. toiset kuulemma toipuu nopeasti, toiset hitaammin. Ja kun sulla noita lapsia vielä noin monta, vallankin jos ovat pieniä. Mulla nää jässikät on jo kouluiässä niin heitä ei tarvi nostella,sen puoliin sektio mulle olisi parempi, ettei tarviis käynnistymistä ootella ja äiti on tulossa ensi viikolla pariksi viikoksi lomalle, joten sais olla kerrankin hyödyksi. Tosin tässähän viikon aikana voi tapahtua vaikka mitä tuolla alakerrassa ja pistän toiveet sille.
Joo mulla on 4v ja 3v ja 1v7kk. Nuorinkin kyllä jo potalla käy ja sänkyynsä itse pääsee ettei noita nosteluja niin hirveesti olisi. Mutta tietysti kaikki paljon syliä kaipaavat, että toivottavasti tämän takia ei tulisi kovaa mustasukkaisuutta kun leikkauksen jälkeen varmasti kipuja on ja haavaa pitää varoa. Mutta eiköhän tästä selvitä kunnialla. Aika stressaavaa on tämä odotus aika ollut mutta onneksi aika kultaa muistot. Tsempit sulle Lillukka.
Voi Vimpa, harmi kun meni sektioksi 
Saako kysyä, että miksi leikkaavat jo noin aikaisin? Mutta hyvillä viikoillahan säkin jo tuolloin olet ja vauva on hyvän kokoinen, joten kaikki sujuu varmasti hyvin :)
Tsemppiä koitoksiin Vimpa ja Lillukka! Ainakin teillä on nyt päivä tiedossa, pystyy valmistautumaan henkisesti. Koittakaahan jaksaa, pian se oma nyytti tuhisee sylissä!
Saako kysyä, että miksi leikkaavat jo noin aikaisin? Mutta hyvillä viikoillahan säkin jo tuolloin olet ja vauva on hyvän kokoinen, joten kaikki sujuu varmasti hyvin :) Tsemppiä koitoksiin Vimpa ja Lillukka! Ainakin teillä on nyt päivä tiedossa, pystyy valmistautumaan henkisesti. Koittakaahan jaksaa, pian se oma nyytti tuhisee sylissä!
Maatunen: Haluavat ottaa kuulemma varman päälle, ettei synnytys kerkeisi alkaa itsekseen ja tulisi kiire. Pääsiäisen pyhinä eivät noita suunniteltuja ilmeisesti tee kun sanoi että se tiistai seuraavalla viikolla menisi jo liian pitkälle. No helpottaa tämä stressiä siinä mielessä että nyt tietää että mitä tapahtuu ja milloin. En huomannut kysyä siellä että ultraavatko istukan paikkaa enää ennen leikkausta, mutta tuskin tuo enää minnekään siitä liikkuu. Perätilassa oli pikku mies ja onneksi kasvaa niin kun kuuluukin. Toivottavasti voi hyvin kun syntyy, kun noin aikasin joutuu syntymään.
Vimpa, eiköhän kaikki mene ihan hyvin! :) On ne pienemmätkin selvinneet ja hyvin pärjänneet. Teillä on kuitenkin jo hyvän kokoinen vauva, eikä ilmeisesti mitään muuta huolen aihetta? Hyvin se menee :) Tosi jännä kyllä että haluavat noin ajoissa leikata, mutta eipähän tarvii stressata sitten mistään hätäsektiosta jne.
Joo ei muuten oo huolta mistään, istukka on hyvin toiminut ja vauva virkeä ja muutenkin hyvin voi tuolla masussa. Alkuun minulle puhuttiin jo että leikattaisi rv 35 että onneksi eivät ihan niin aikasin kuitenkaan. Kiitos tsempeistä. Minäpä päivittelen tilannetta vielä myöhemmin missä mennään.
sannnnna
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mä oon kuullut, että mikäli istukka on kohdunnsuun päällä, äidin ja sikiön riskit kasvavat huomattavasti rv36 jälkeen.
Siitä syystä yleensä sektio tehdään heti 36 viikolla..
Näin oli myös yhdellä tutulla, jolla istukka alkoikin loppua kohden vuotamaan ja sektio tehtiin 36+1.
Siitä syystä yleensä sektio tehdään heti 36 viikolla..
Näin oli myös yhdellä tutulla, jolla istukka alkoikin loppua kohden vuotamaan ja sektio tehtiin 36+1.
Tänään käyty neuvolassa :) 38+0 vauva hyvin jo laskeutunu. Tuntuu kovaa painetta alavatsalla ja lantiossa. Sf-mitta jämähtänyt 32 eli siitäkin huomaa vauvan laskeutuneen :) sydänäänet hyvät 155. Liikkeitä tänään tuntunut vähän vähemmän mutta ei huolta. Nyt olis valmis synnyttämään. Kävely alkaa olemaan tuskaista.
Sent from my Lumia 900 using Tapatalk
Sent from my Lumia 900 using Tapatalk
Onko sulla Anmama leikattu myös ensimmäinen lapsi? Mulla sektio 2.4 ja leikkauksesta parantuminen jännittää kovasti. Kätilö vaan sanoi, että kipuja on sen voi luvata. Itse kipua en pelkää vaan sitä miten rajoitettua oma liikkuminen ja tekeminen on ja koska arki alkaa sujua normaalisti.
Vimpa, mulla oli sektio esikoisesta, ja itse toivuin todella nopeasti. Noin viikon kuluessa pystyin jo käymään pienillä kävelylenkeillä eikä haavassa silloin tuntunut enää kipua. Hankaluuksia tuotti aluksi vaunujen nosto autoon, mutta kahdessa osassa sekin sujui. Lapsen ollessa vielä alle kaksi viikkoinen, olimme siskoni häissä, jossa olin kaasona. Touhusin koko päivän korkkareissa aamusta iltaan saakka, eli ainakin omalla kohdallani toipuminen oli nopeaa. Ensimmäiset päivät on tietenkin hankalat ja kivuliaat (ja avuntarpeisia), mutta nopeasti pitäisi helpottaa.
Anmama
Oman äänensä löytänyt
Juu sektio myös esikoisen kohdalla. Josta paranin nopeasti, liikkuminen auttaa toipumista! Niin positiivinen kokemus esikoisen kanssa, siksi toivottiin että saadaan myös toiselle! Kaksi viikkoa vähän rauhallisemmin, sen muistan esikoisen kohdalla, mutta sitten voi jo sanoa että normitilanne! Tsemppiä sinulle Vimpa!!!!
Tämä kyllä helpottaa kummasti kun noin positiivisia kokemuksia teillä. Itse olisin toivonut alatiesynnytystä, koska ne ovat sujuneet hyvin aiempien lasten kohdalla hyvin. Mutta uskon, että tästäkin hyvin selvitään. Kiitos Anmama ja Tökkönen kun kerroitte kokemuksistanne :)
Vimpa, kyllä minäkin toivon nyt alatiesynnytystä, en osaa selittää, miksi, mutta sellainen olo on. Tiedän ainakin sitten kumpi on kauheampaa :-) . Kun on monta lasta niin voin todella kuvitella, että haluaa heti olla kunnossa. Olen samaa mieltä, että liikkeellelähtö nopeutti toipumista. Tosin alun lenkit tapahtuivat toooosi hidasta vauhtia ja olivat lyhyitä :-) Oman kunnon mukaan tietty!